Thl issue of the Toveritar contalna no artlclet luch raqulre an afflrmed tranelatlon aceording to Act of Oot iSth 1117
TOVERITAR
ORQAN OF THE FINNISH VVORKING VVOMEN IN AMERICA
Painos 83 1 8
AMERIKAN SUOMALAIS
TEN TYÖLÄISNAISTEN
X N E N K ANNATTAJA
TIISTAINA £Lö£ 31 P — TUESDAY AUGUST 31
No 35
1920 — Kymmenes Vuosik
VALOA KOHTI
tyessä käynyt varsin kovaksi kautta
Me ihmiset kuulumme eteenpäin maailman Kaikkialla käsitetään nyt
pyrkivään sukuun Eteenpäin ylös- sivistyksen merkitys luokkataistelua-
päin käyvät yksilön pyrkimykset sa sen välttämättömyys työväenluo-
niinkuin koko yhteiskunnankin Ke- kalle ja sen antama etevämmyys
hitykseksi kutsumme me tätä liikel- taistelussa
tä liikettä kohden suurempaa täy- Sivistystaistelu ei siis ole muuta
dellisyyttä ja parempia elämänehto- kuin osa luokkataistelusta eräs sen
ja liikettä päämääräämme kohden laji Sen tietävät omistavat luokat
Tämä kehitys on lakkaamatonta kil- kin hyvin Siksi he koettavatkin
pailua lakkaamatonta taistelua yksi- kaikin keinoin pitää työväkeä pl
löitten ja luokkien välillä meydessä ja estää sitä pääsemästä
Meidän päivinämme riehuu tämä tiedoista osalliseksi Siksi he ovat
taistelu erikoisen kuumana työläis- sivistyksenkin vihollisia
Ien ja kapitalistiluokkien välillä nii- Mutta työväenluokan sivistyspyr
den kesken jotka nykyisten taloudet- kimyksiä on kapitalistien ajan mit
listen olojen vallitessa omistavat taan mahdoton tukahduttaa sillä niin
vallan ja elävät hyvin sekä sorret- voimakkaat nämä pyrkimykset nyt
tujen jotka raatavat niukasta palka3- jo ovat Ja ennenkuin kapitalistit
ta ja jotka osakseen saavat varsin huomaavatkaan on työväenluokka
niukasti sivistyksellistä ravintoa kohounut nykyisestä henkisestä alen
Sellaista työläistä joka nykyaikana mistilastaan Se on voittanut sivls
ei omaa herännyttä tunnetta siitä tystalstelussaan
että hän kuuluu eteenpäin pyrkivään Valoa kohti siis joka mies jtt
taistelevaan luokkaan joka kerran nainen kaikki yksilöt! Valin
tulee tulevaisuuden yhteiskuntaelä- tamaan jtseänne nuorukaiset ja nei
mälle antamaan oman leimansa sei- toset! Yarustautumaan luokkatals
laista työläistä on pidettävä nukku- teluun!
vana muukalaisena jälkeenjääneenä
ja kehittymättömänä Sellainen työ
läinen taas joka -väistää paikaltaan
taistelussa on petturi itseään Ja to
vereita kohtaan luokkaansa ja kan
saa kohtaan johon hän kuuluu ai
kaa kohtaan joka on nähnyt hänen
syntyvän
Tämän vuoksi on nykyaikainen
työläisen ensimäinen velvollisuus yli -0 Suomen köyhälistön vallankumous-
dessä toveriensa kanssa järjestöjen yritys v 1918 oli merkillinen myös
avulla uhrata kaikki voimansa tais- Bnng suhteessa että se eräässä mer
teluun vallitsevan yhteiskuntajärjes- kityksessä seuloi akanat nisuista
telmän kukistamiseksi uuden luomi- silloin kuin ratkaiseva taistelu val
seksi ja oman ja vertaistensa ase- lagta alkoI Suomen köyhälistön Ja
man parantamiseksi Työväenliik- porVariston välillä silloin tuhansia
keen päämääränä on vallankumous Suomen työväenliikkeen mukana vuo
nykyisen yhteiskunnan hävittäminen siiiymmeniä kulkeneita henkilöitä
ja uuden sijaan luominen sen tar- vetääntyi syrjään selittäen olevansa
koituksena on vallitsevien väärien "puolueettomia" — Ikäänkuin sellal
taloudellisten ja poliittisten voima- Bellakin hetkellä olisi puolueetto
suhteitteu hävittäminen ja luokka- mlms mahdollista joka normaalisis
jaon poistaminen maan päältä sakin luokkataisteluopissa on m§J)-
Mutta se jättiläismäinen työ joka dotonta Niin kuitenkin tapahtui
vaaditaan ennenkuin orjuutettu nöy- Mutta tapahtui päinvastolnkin tä
ryytetty suuri massa on saatu kas- pahtni niinkin että henkilö jgka sii
vatetuksi tietoisuuteen siitä että se hen saakka ei vielä ollut tunnetta
kärsii ja että sen ihmisarvoa ylen- työväenliikkeen "kirjoissa" tuli nyt
katsotaan sekä tarpeeksi rohkeaksi työläisten mukaan — vallankumouk
vaatimaan oikeuttaan tarpeeksi voi- sen taisteluissa Sellaisia henkilöi
makkaaksi valloittamaan sen tämä tä olivat m m otsakkeessa mainittu
suuri työ on pakoittanut sosialistien kirjailija (Tietäväinen — Untola)
kokoamaan voimansa vain melkein Geöfrge Bold Kasperi Tanttu y m
yksinomaan taloudellisten ja valtio!- Merkillisin heistä on ensiksi mal
listen tarkoitusperien ympärille ja nittu Hänellä oli jo suuri kirjailija
niiden saavuttamiseksi Sosialismi maine ei ainoastaan Suomessa vaan
näihin asti on ylimalkaisesti katsot- tunnettiin hänen nimensä jo kalkis
tuna ollut leipäkysymys Mutta nyt sa n s sivistysmaissa Mutta vasta
kun joukot ovat järjestetyt ja luok- vajaan vuosikymmenen oli hän ollut
kataistelu muutenkin saa vauhtia kirjailija sanan täydessä merkityk
kun niitä nyt sekä poliittisissa että sessä Sitä ennen ollut elämänsä
taloudellisissa taisteluissa on koetel oli kulunut kirjailijaksi valmistautu
tu ja harjoitettu on alettu huomata misessa Kesken opintojaan oli hän
että taistelun ' kapitalistista yhteis'- lähtenyt ulkomaille — "seikkaile
kuntajärjestystä vastaan täytyy kä- maan" Mutta aikansa ei suinkaan
sittää myöskin sen etuvarustukset kulunut tyhjäntoimituksessa kuten
sellaiset kuin kirkko ja militarismi muiden Suomen huomatuiden porva
sekä laitokset opetusta ja lainkäyt- rikirjailijain ulkomailla ollessaan
töä varten Ja taistelualan näin laa- Hän opiskeli kieliä niin että hallitsi
jetessa on vähitellen alettu huomata niitä aivan uskomattoman paljon
yksityisen taistelijan persoonallisen Hän tunkeutui ylhäisiin ja alhaisiin
voiman ja kunnon merkitys On piireihin oppi ja sai kokemusta Sit
huomattu että ne joukot jotka so- te ehkä korkeimman sivistyksen ja
sialismin ympärille ovat lyöttäyty- korkeimman tietomäärän omaavana
neet eivät tietojen luonteen taito- henkilönä palaa hän Suomeen etsii
jen ja koulutuksen suhteen täytä vaatimattoman kansakoulunopettajan
niitä vaatimuksia jotka tulee aset- paikan syvältä Suomen saloseudun
taa joukoille joilta odotetaan pi- kylästä Vuoden 1906 tienovissa ta
kaista ja täydellistä voittoa paamme me hänet Kaustisen Vlnt-
Siten on fciloudellisen ja poliittisen turinkylän kansakoulunopettajana
taistelun rinnalle tullut erityinen sl
vistystaistelu työväenluokan kamp
pailu on luokkataistelun yhä kärjis-
Irmari Rantamala
Maiju Lassila y m
Motto: "Sen eestä kuolla joll'
on arvo elämän on kaunis
kuolo leikki maratoonlnen" —
Victor Rydberg
Hän on hautautunut kirjallisiin töi
hinsä valmistaa "Harhama" y m
teoksiaan Sen ohella tappelee pap
pien kanssa ja sotii kirkkoa vastaan
ja samalla kuitenkin toimii suomet
tarelaisten agitaattorina Kohoaa
nopeasti suomettarelaisen politlkolt
sijan maineessa tullen sanomalehti
miehenä uivan Rantakarin veroisek
si Tutustuu porvarillisten politi
koitsijoiden "salaisuuksiin" ja alkaa
niitä paljastella 'VPorvarln kirjeis
sään" Silloin porvaristo kauhistuu
huomaa kasvattaneensa käärmettä
omalla povellaan Mutta Irmari
Rantamala Maiju Lassila y m kul
kee eteenpäin Kun luokkasota puh
keaa astuu hän päättäväisesti työ
väen puolelle kuvaa sen kannettavia
vääryyksiä klrjottaa niistä kuten
sanotaan sydänverellään kertomuk
sia Innostaa taisteluun j n e Ja
kun entiset "työväenjohtajat" alka
vat pelätä Työmiehen toimitustuolia
ottaa hän sen sillä hän on päättänyt
voittaa tai kaatua työväen taistelun
mukana
Porvaristo jolle hän oli tärkeim
män osan elämästään uhrannut jol
le oli aikanaan sireenllauluja laula
nut katalalla tavalla murhasi hänet
Mutta häpeällä ei hänen tarvinnut
kaatua kuten Lucanuksen joka elä
mänsä oli laulanut Neron hyväksi ja
palkakseen siitä sai tältä ristikuole
man Kuuluisan ruotsalaisen runoi
lijan Victor Rydbergin mukaan Lu
canus kuolinhetkellään katkerasti
katuu sitä että on elämänsä laula
nut Neron hyväksi:
"Öisin laulun tehnyt halvan korut
toman ja laulanut sen epätoivon lapsille:
Päin orjat veljeni taistoon kuole
maan!" Jos tuon laulun palkaksi olisikin
saanut ristikuoleman niin se ei kau
histuttaisi sillä
"Sen eestä kuolla joll' on arvo
elämän '
on kaunis kuolo leikki maratoonl
nen" Mutta kuolla Neron pyövelien pii
naamana ja kuitenkin jälkimaineek
si saada lausunto: "Neron ystävä"
se se Lucanusta kauhistuttaa
A Tietäväinen eli Untola (Irmari
Rantamala Maiju Lassila y m) oi
tarvinnut noita Lucanuksen kaulin ji
kärsiä Hän ehti vaiherikkaan elä
mänsä viimeisillä hetkillä laulaa
"epätoivon lapsillekin" Siltä palk
kana porvariston toimeenpanema
julma teurastus
Raivoissaan Suomen porvaristo
katkaisi elämänlangan maansa par
haalta kirjailijalta Maailman his
toriassa on vaikea löytää sille teolle
julkeudessa veroistaan
Ranskan porvaristo julmistuneena
Victor Hugolle osanotostaan Parisin
kommunin rakentamiseen tuomitsi
elämänikuisen vankeuden Mutta
onhan vankeuskin sentään jotakin
toista kuin suoraan elämänlangan
katkaiseminen
Neron aikoja vain voidaan verrata
Suomen porvariston toimeenpanemiin
"isonvihan" aikoihin
Mutta Nerollekin tuli kukistajan
sa Hän kuoli nöyrytettynä ja hä
peässä Niin tulee Suomen porva
ristollekin käymään
Tuhansien marttyyrien veri huu
taa Suomen porvaristolle kostoa
Katkerat kokemukset ovat Suomen
köyhälistölle jo opettaneet että sen
taistelussaan maailman verenhimoi
sinta porvaristoa vastaun ei saa
luottaa sääliin enempää kuin sekään
on luottanut Sen on suoritettava
historiallinen tehtävänsä väkisten Ja
sentällden ei sen myöskään sovi
luottaa niihin oppeihin joihin noja
ten voidaan ratkaisevalla hetkellä
heittäytyä "puolueettomiksi" tai pis
tää miekka tuppeen
Köyhälistön vapauden tie on tais
telun eikä rauhan ja sovinnon tie
Sen ymmärsi otsikossa mainittu hen
kilö vaikka ei ollutkaan Ikäänsä
elänyt työväenliikkeen leivissä Elä
köön muistonsa! — Richard Pesola
KOULUPUUTAR
HAT SAKSASSA
Eräs tohtori Schmaller selostaa si
käläistä kunnallista lastenhoitoa kos
kevaa kysymystä Kominunale Pear
ing nimisessä lehdessä
Kirjotuksen sisältö on suunnilleen
tämänmukainen:
Yhteiskunnallisen nuorison tervey
denhoidon tulisi huolehtia kaikista
lapsista heidän syntymästään saak
ka kunnes ovat kahdeksantoista
vuotiaita Siihen asti pitäisi heitä
pitää silmällä ja hankkia sairaill-3
hoitoa ja huolenpitoa LaBtensel
mieii tehtävänä olisi huolehtia tässä
suhteessa puutteenalaisista lapsista
heidän ensimäisinä ikävuosinaan
Kouluijässä olevista lapsista on ta
vallisesti pidetty yhteiskunnallisesti
huolta esim asettamalla toimeen
koululääkäreitä Mutta niillä väki
ajoilla kun lapset käyttävät alkaa
leikkimiseen ym ollessaan pois kou
luvalvonnasta ei ole tarpeeksi yh
teiskunnan taholla annettu huomiota
Pienten lasten hoitoloita on vähän
eivätkä ne ole saaneet aikaan kyl
lin tehokkaita tuloksia toiminnal
laan Ja juuri pienille lapsille an
nettu lääkärin apu olisi merkityk
sellisintä Tänä aikana juuri voi
taisi monen voimiakuluttavan ja
vaikean taudin Idut ja luontaiset tai
pumukset helposti voittaa Kun sit
ten lapset lopultakin joutuvat kou
lulääkärien tarkastettaviksi niin ne
huolimattomuuden riuduttamat ja
surkastuneet lapset tulevat niinkuin
sihdillä erotettaviksi suuresta lapsi
joukosta Nämä henkisesti ja ruu
miillisbBti heikot jäävät nimittäin
koulusta pois (Saksassa on voimas
sa koulupakko) Ainoastaan henki
sesti ja ruumiillisesti puutteelliset
vapautetaan koulunkäynnistä Juuri
niiden jotka parhaiten ovat avun
ja hoidon tarpeessa täytyy jäädä
ilman sitä kun eivät ole edes kou
lupakon alaisia Siinäpä se onkin
suurin ristiriita kun pahemmin vaa
ranalaiset jäävät ilman huolenpitoa
sumalla kun vähemmän vialliset ote
taan kouluun jossa joutuvat koulu
lääkärin silmälläpidon alaisiksi Ei
siis ole lainkaan ihme että kouluun
otettujen lasten nähdään paremmin
kehittyvän kuin niiden jotka ruu
miillisesti voimistuakseen ovat kou
lusta' vapautetut Sitten on kirjotuk
sessa tarkka tilasto näistä huonosti
huolehdituista lapsukaisista mutta
tilanahtauden vuoksi on se sivuutet
tava Mutta jatketaan klrjotuksessii
monta näistä ruumiillisesti rappeutu
neista olisi voitu varjella jos aikoi
naan olisi annettu lääkärinapua
Näistä suurin joukko on suorastaan
(Jatkoa toiicUa aiTulla)