Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, August 17, 1920, Image 1

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    Thli litua of th Toveritar eontalni nn rtlclet uch requlra an fflnncd tranalatlon aecordlng to Act ot Ocv 16th 1917
TOVERITAR
ORGAN OF THE FINNISH WORKING WOMEN IN AMERICA
AMERIKAN SUOMALAIS
TEN TYÖLÄISNAISTEN
X X N E N K ANNATTAJA
Painos 7985
No 33
Tiistaina Elokuun 17 p— Tuesday August 17
1920 — Kymmenes Vuosik
Onnen uni
Kirj Kaarlo Uskela
Vuostuhannet Ihmiskunta
On nähnyt onnesta unta
Ja oottanut aikaa uutta
Mi poistais onnettomuutta
On koittanut uudet päivät
Vaan onnettomuudet jäivät'
Vain muodot toisiksi muuttui
Mut' onni se ain' yhä puuttui
Vaan vaikkapa synkältä näyttää
Niin tolvehet sydämen täyttää
Viel' vanhuksen harmaahapsen:
Hän uskoo onneen lapsen
Niin kasvaa lapsi ja varttuu
Ja — kärsimyksiä karttuu
On onni vain kaunista unta
On onneton ihmiskunta
Vuos'sadat ja tuhannet vaihtuu
Ja tolvehet tyhjään haihtuu
Vaan tolvehet tulevat uudet:
Nyt poistuvat onnettomuudet
Sydän vanhuksen harmaantuneen
Viel' uskoo onnensa uneen
Se versonut vesan on tuoreen:
Hän luottaa polvehen nuoreen
Ja vastusten valtavat vuoret
Ne siirtyvät tieltä kun nuoret
Viel' uskovat yhteisvoimiin
Ja tarttuvat työhön ja toimiin
On onnea toimessa työssä
On onnea synkässä yössä
Kun näkee onnesta unta
On onnekas ihmiskunta!
Suffragetit antavat
päänvaivaa politi
kotisijoille Naisten täytyy saada pois tieltään
yksi kolmesta vastuksesta jos aiko
vat voittaa äänioikeuden : Connecti
cutin 73 vuotias kuvernööri vaalit
Tennesseen valtiossa tai etelämainen
antipatia naisten äänioikeutta vas
taan sellaisena kuin se ilmenee North
Carolinan valtiossa Jollei yhden tai
toisen näiden vastarintojen yli tai
ympäri päästä ennen presidentin vaa
leja eivät naiset voi silloin äänestää
Äänioikeuataiatelijat ovat piirittä
neet kuvernööri Marcus Hensley Hol
combin Connecticutissa he ovat pan
neet kaiken voimansa liikkeelle vali
takseen sellaisia jäseniä lainlaatija
kuntaan Tennesseessä elokuun vaa
leissa jotka auttaisivat heidän asian
sa voittoon He lakkaamatta piirit
tävät North Carolinan lainlaatijakun
nan jäseniä jotka kokoontuvat elo
kuussa päättämään naisten äänioikeu
desta Kuten ainakin eivät naiset jätä mi
tään tekemättä saadakseen sen koi
mannenkymmenennen kuudennen val
tion joka vielä puuttuu siitä kolmes
ta neljäsosasta valtioista että n s
Susan B Tnthonyn perustuslakilisäys
tulisi laiksi
Tilanne Connecticutissa on mielen
kiintoisin Ensiksikin Helcomb on
republikaanipuolueen kuvernööri ja
ainoa joka voisi puolueelle antaa
kunnian antaa naisille äänioikeuden
Mutta hän ei halua kutsua kokoon
ylimääräistä lainlaatijakunnan istun
toa huolimatta siitä että enemmistö
lainlaatijakunnan jäsenistä sitä vaa
tii ja että suurin osa republikaanipuo
lueen jäsenistä sitä vaatii Myöskin
senaattori Harding on antanut tie
tää että se olisi puoleensa vetävä
höyhen republikaanipuolueen hatussa
Toiseksi on asia mielenkiintoinen
syystä että republikaanipuolueen joh
tomiehet Connecticutissa pelkäävät
että jos eivät( he anna äänioikeutta
naisille kääntyy valtio demokraatti
seksi ensi syksynä "~
Kaiken lisäksi tykkää Holcomb ku
vernöörin vi rastaan Hänen kuvernöö
rinä pysymisensä taas riippuu enem
mässä tai vähemmässä määrässä re
publikaanipuolueen johdosta valtios
sa Tämän puolueen johdossa ovat:
senaattori Brandage ja puolueen kan
sallisen komitean jäsen ja myös val
tiokomitean esimies J H Roraback
jotka kumpikin ovat jyrkästi naisten
äänioikeutta vastaan Poliittinen mie
lipide siis on: että joa lainlaatijakun
ta Connecticutissa hyväksyy naisten
äänioikeuden - menettää senaattori
Brandage ensi vaaleissa senaattorin
virkansa
Huvittava puoli tässä on se että
kuvernööri Holcomb huolimatta kor
keasta ijäatään ja asemaataan on pa
koitettu kieltämään itseltään monta
iloa joiata oliai mahdollisuus naut
tia mutta hän ei uskalla astua valtion
rajojen ulkopuolelle kun äänioikeus
naiset ovat pakottaneet hänen pysy
mään paikoillaan Hän ei uakaltanut
mennä puolueen konventsioniin eikä
muillekaan asioilleen puhumattakaan
kesälomasta Naiset tosiaan eivät ha
lua häntä pidättää valtiossa mutta
heidän takiaan täytyy hänen siellä
olla Ai on niin' että varakuver
nööri Clifford B Wilson on antanut
tietää että niin pian kuin kuvernööri
poiatuu valtiosta tulee hän käyttä
mään silloin valtaansa ja kutsumaan
lainlaatijakunnan ylimääräiseen istun
toon Näinollen on siis Holcomb van
ki valtiossaan ja Wilson toivoo hänen
pakenevan
Mutta Connecticutin valtioon eivät
naiset aseta paljon toiveita Lainlaa
tijakunnan kokoonkutsumisesta ei tu
le valmista ellei kuvernööri Holcomb
hyvin pian tule varastetuksi tai jou
du hukkaan että varakuvernööri aaa
kutsua lainlaatijakunnan hyväksy
mään naisten äänioikeuden
Suffragetit asettavat toiveensa de
mokraattisiin valtioihin Tennesseehen
ja North Carolinaan
Tennesseessä toimeenpannaan vaa
lit avoimeksi jääneiden lainlaatijakun
nan paikkojen täyttämiseksi Vaalien
tuloksista riippuu äänioikeusasian voi
ton mahdollisuudet siellä Sillävälin
on North Carolinan kuvernööri lai
vaston sihteeri Daniels y m vakuut
taneet että North Carolina tulee ole
maan se kauan toivottu kolmaskym
meneskuudes valtio
Kaikkein viimeisimmät tiedot taas
ilmoittavat että Tennessee on se val
tio joka auttaa naisia saamaan ääni
oikeuden Kuvernööri Robertsin jul
kaiseman määräyksen mukaan ko
koontuu Tennesseen lainlaatijakunta
ylimääräiseen istuntoon Kuvernöörin
määräyksen mukaan istunnossa käsi
tellään myös äänioikeuskysymystä
Jos nyt Tennesseen lainlaatijakunta
hyväksyy Susan B Anthoriyn ääni
oikeusesityksen on äänioikeuajupak
ka lopussa ja niinollen astuu laki
voimaan yhdeksäntenätoista perusla
kimuutoksena Saadaan nähdä tulee
ko lakipykälä vieläkään hyväksytyksi
niin paljon kuin aen puolesta touhutaankin
Toverittaren tilaaja
määrä kymmeneen tuhanteen!
Kansanvalistustyö
Ruotsissa
Tukholmassa on hiljattain pidetty
kansanvalituskonferenssi jossa on poh
dittu kansanvalistustyön järjestämistä
jotta se olisi mahdollisimman tarkoi
tustaan vastaava ja jotta se tuottaisi
parhaat tulokset kansalle Lähimpä
nä aiheena konferenssin kokoontumi
seen olivat tämän vuoden valtiopäi
väin esitykset kansanvalistustyön uu
distamisesta Tärkeimpänä kysymyksenä oli kon
ferenssissa vapaan kansanvalistustyön
eri haarain keskittäminen yhteisen
johdon alaiseksi sekä kysymys aiitä
miten olisi järjestettävä yhteistyö näi
den eri haarain välillä jonka aikaan
saamista pidetään nykyoloiaaa erittäin
suotavana Yleinen mielipide näyttää
kallistuvan siihen suuntaan että oli
si täydellisesti yhdistettävä kaikki va
paat k&nsanvalistusjärjestöt mutta tä
mä toimenpide ei oliai sentään suota
va varsinkaan ei sitä olisi missään ta
pauksessa yhdistettävä valtion alaisek
si "Henkinen truatimuodostua" ei
aaattaiai tuoda mukanaan mitään hy
vää Kansanvalistustyön päähaarojen
joihin kuuluvat luentotyÖ opintopii-
rit ja kansankirjastot täytyy edelleen
pysyä täyain itsenäisinä Jonkunlai
nen keskinäinen yhteys näiden eri
haarain välillä on kuitenkin välttä
mätön Välittäjänä näiden eri kan
sa nvaliatuatyön haarain välillä pidet
täisiin kunnallista valistuslautakuntaa
jossa olisi edustajia eri järjestöistä ja
jotka joka paikkakunnalla pitäisivät
huolta kansanvalistusharrastukaista ja
tekisivät siten työn yhtenäiseksi ja
suunnitelmanmukaiseksi jota nyky
oloissa useammassa tapauksessa puut
tuu Konferenssissa lausuivat uaeat edus
tajat mielipiteitään kansanvalistustyön
järjestämisestä Prof Knut Kjellberg
teki avauspuheessaan selkoa kansan
valistuskysymyksen nykyisestä ase
maata sekä konferenssin tarkoitukses
ta Puhuja koetti teroittaa kaikkien
mieliin kuinka tärkeää on ei ainoas
taan herättää vaan myöskin ylläpitää
kansanvalistusharrastusta nuorisossa
ja laajoiasa kerrokaisaa Jokaiselle
uudelle sukupolvelle tarvitaan uutta
herätystä uutta innostusta Siksipä
tulisikin koettaa tyydyttää näitä va
liatuatarpeita Nuoriaoata tulee koet
taa kitkeä pois kaikki raakuus ja tie
tämättömyys ja sen sijaan olisi nuo
risoomme koetettava istuttaa kaikkea
sellaista mikä sitä nostattaa ja ke
hittää korkeammalle henkiselle tasol
le Puhuja mainitsi että täydellä
syyllä voidaan sanoa että nuorisom
me on tätä nykyä henkisessä rap
piotilassa Kansanvalistustyö ei edis
tä ainoastaan nuorisomme tietopuo
lisuutta vaan se avaa nuorisomme sil
mät kulttuurielämään ja tuottaa sille
sisäistä rikkautta ja nautintoa Ss
tahtoo opettaa nuorisolle että työ
omaksi kehityksekseen tuopi ihmisel
le mukanaan rikkaamman elämän ja
enemmän iloa
Niinkuin jo mainittiin muodostavat
kansankirjastot yhden kansanvalistus
työn päähaaroista Tästä puolesta
kansanvalistustyötä teki konferenssis
sa selkoa kirjastokonsulentti F Hjelm
qvist Hän kuvasi kuinka tärkeätä
osaa kansanvalistuksen kohottamises
ta esittävät kansankirjastot Nyky
ajan kansankirjastoihin nähden on
huomioonotettava kolme eri seikkaa:
hyvin valittu kirjakokoelma innostu
nut ja kyvykäs kirjastonhoitaja sekä
sopiva ja miellyttävä huoneisto Pu
huja huomautti että valtionavustus
kirjastojen hyväksi on rajoittunut yk
sistään kirjojen hankintaan Esiku
vana kirjaatokysymykaen järjestelyyn
nähden piti puhuja Tanakan uutta
lainsäädäntöä mainitulla alalla Pu
huja kosketteli sen jälkeen kysymys
tä yhteistyöstä jota pitäisi olla kir
jastojen ja opintopiirien sekä luento
yhdistysten välillä jotta kirjallisuu
den hankinta voitaisiin siten tehdä
järjestelmälliseksi Oliai sangen tär
keätä myöskin että saataisiin perus
tetuksi eri kansanvalistushaarain kes
kusorgaani "kunnallinen sivistysvalio
kunta" Kirjaatohuoneiaton yhteydes
sä täytyisi olla yksi huone opintopii
rejä varten sekä samoin luentosali
jolloin se muodostaisi jonkunlaisen
sivistyskeskuksen
Toisen esitelmän piti luentokonsu
lentti Nils Lundahl joka puhui kan
santajuisten luentojen merkityksestä
Sellaiset luennot tuottavat nuorisol
le hyvää ja jalostavaa avanvietettä ja
ovat itsetyöskentelyn pohjana Tä
män viimeksi mainitun tarkoituspe
rän saavuttamiseksi on välttämätön--tä
että sillointällöin järjestetään sar
jaluentoja ja kursseja Vieläpä yksi
tyisillä luennoillakin on suuri mer
kityksensä Puhuja lausui toivomuk
senaan että luen to järjestöt ottaisivat
myös ohjelmaansa konserttien ja hy
vien teatteri-iltojen järjestämisen se
kä kiinnittäisivät myös huomionsa va
paaehtoisen voimistelun merkitykseen
Eri kansanvaliatushaarojen tulee kul
kea eteenpäin jalossa kilpailussa Eri
tyisen kansanvalistusneuvoston perus
tamista jokaiseen kuntaan ei puhuja
pitänyt tarpeellisena
kansanopistojen merkitystä kansa n va
i Konferenssissa käsiteltiin myöskin
listustyössä Puutteellisuutena kan
sanvalistustyössä pidettiin aitä ettei
oltu tehty eroitusta opin antamisessa
nuorisolle ja täysi-ikäisille miehille ja
naisille Kansanvalistusta on annet
tava 15 — 16 vuotiaille kansakoulun
ja kansanopiston välisenä aikana sil
loin ei kansanopistoissa tarvitse 'antaa
liian alkeellista opetusta Taloudel
lisessa auhteeasa on kansanvalistus
työ liian heikosti turvattu niin ettei
aen opettajapiireihin voida saada par
haimpia opettajavoimia
Musiikilla ja laululla katsottiin
kansanvalistustyössä olevan huomat
tava merkitys Tästä asiasta piti kon
ferensissa valaisevan esitelmän mais
teri H Nordström Puhuja huomaut
ti alussa niistä esityksistä joita val
tiopäivät olivat tässä auhteeasa teh
neet edistääkseen laulu- ja musiikki
elämää maassa On usein aanottu
lausui puhuja että kuorolaulu on hä
vittänyt yksiäänisen laulun Niin ei
kuitenkaan tarvitse tapahtua joa vain
kuorot järjestetään ja ohjataan siten
että kuoron jäsenet saavat syvälli
semmän musikaalisen käsityksen Kun
tehdään työtä sekä kuoro- että yksi
äänisen laulun kohottamiseksi niin
Ruotsin kansasta tulee vähitellen lau
la jakansa Kansanvalistustyötä tällä
alalla on yhä voimakkaammin jatket
tava niin että laulu- ja muaiikkitilai
suudet muodostuvat suurelle yleisölle
todellisiksi nautintphetkiksi Luento
yhdisty käet ovat kaikesta päättäen
sangen sopivia kokoustilaisuuksia
maaseudun musikaalisten harrastus
ten elvyttämiseksi
Sitäpaitsi pidettiin konferenssissa
esitelmiä joissa koetettiin valaista o
pintopiirien tärkeätä merkitystä kan
sanvalistustyössä Samoin terotettiin
fyysillisen kasvatuksen merkitystä jo
ka tähän asti on ollut verrattain syr
jäytetty työnhaara K