Tiistaina Heinäkuun 20 p— Tuesday July 20 No 29 Totuus voittaa Aamulla varhain avautuu tehtaan portit Lapsia nuorukaisia neitosia ja vanhoja harmaahapsisia vanhuk sia käy sisään tehtaan portista — Mitä mahtanee ajatella tuo kal pea ja Iloton joukko Jolle joka aamu samaan aikaan avautuu nuo raskaat rautaportit Noin synkissä kome roissa he saavat päivänsä viettää vuodesta vuoteen? "Näin ajattelee tehtaan osakkeen omistajan poika — Poikani! Miksi olet nyt niin mietteissäsi? kysyy äiti — Oi äiti! Ajatukseni on lentä nyt kauas yli maailman Nyt se on pysähtynyt mahtavien tehtalttemme korkeiden savupiippujen luo Se on pysähtynyt noiden ihmisten luo joi den elämä on vain raskasta raata mista ja kärsimystä 01 miten kolk koa ja ikävää onkaan heidän elä mänsä Kun moille vapaille Ihmi sille nousee aurinko ja paistaa päivä niin heille laskee aurinko ja alkaa yö Kuinka syvää sääliä tunnon kaan niitä lapsia kohtaan joilla vie lä olisi lapsuus-aika parhaillaan Ai ka jolloin pitäisi olla elämä huolis ta vapaana ja nyt heiltä tuollatavoln riistetään kaikki lapsuuden nautin not Poika vaipuu äänetönnä miettei siin — Sääli sinä vaan osattomia! Ha Ha! Kylläpä sinä olet mainio las kemaan pilaa poikaseni! Nuorimies kohottaa äkkiä päänsä Hänen silmänsä salamoivat Innostuk sesta — Noinko te ajattelette? Minä en heitä ainoastaan sääli vaan mi nä todella tahdon heitä auttaa He eivät tarvitse ainoastaan sääliä vaan he tarvitsevat oikeutta — Jo riittää! Xlä kiusaa vanhem piasi tuollaisella Isä! Minä kerron teille erään a sian Jonka todistajaksi juuri äsken sattumalta jouduin Se liikutti mi nun mieltäni etten ole voinut olla jälkeenpäin ajattelematta Eräänä iltana joku päivä takape rin kuljin köyhälistön kaupungin osassa Jouduin sinne seikkailun halusta tai eräistä muista yhtä mir tättömistä vaikuttimista iMutta en sitä käyntiäni kadu En ole koskaan nähnyt sellaista mitä siellä satuin näkemään ja kuu lemaan Siellä jouduin tehdastyö läisten kokoukseen Valepuvussa siellä liikuin muutoin olisivat he tunteneet minut asiaankuulumatto maksi urkkijaksi Mikä minua siel lä eniten kummastutti - oli se ääre tön sopusointu Ja yhteisymmärrys joka vallitsi heidän keskuudessaan Nuori tuskin kaksikymmenvuotias tyttö esiintyi heidän klihkeimpänä Ja onnistuneimpana puhujanaan Hän oli hento ja kalpea mutta puhues saan niin innostunut ja voimakas että koko maailman hän olisi voinut syliinsä sulkea Hänen poskensa hehkuivat silmänsä leimusivat Kirk kain valoisin otsin hän julisti to tuutta „ Hänen viimeiset sanansa olivat: — Oikeuden puolesta vaikka kuoloon tiemme käyköön! Niin minä Ihailen sellaista sa unoi poika hiljaa lopuksi — Mistä he puhuivat? kysyi isä silmät synkkänä — Aikovat taistella oikeuksiensa puolesta 'Senhän Jo sanoin Jos el muu auta uhkasivat mennä lak koon Poika vaipui äänettömyyteen Isän kasvot muuttuivat synkän vi haisiksi Hänen äänensä kähisi vi llasta kuin hän jatkoi: — Kyllä nyt työläiset tulevat niin vaativaisiksi Ja tottelemattomiksi että heidän kanssaan ei tule enää kohta mitenkään toimeen Väkival taan kai tässä kohta täytyy turvau tua Saisivat mokomat olla kiitolli sia kun annan heille työtä Tekisi vät rauhassa työtään eivätkä alitui seen muriseisi ja esiintyisi kohfuut tomine vaatimuksineen Poika tuijotti isäänsä kauan aikaa Vihdoin hän vakavana lausui: — Isä! Ajatelkaa joskus edes vä hän mitä puhutte ja miten kohtelet te työläisiänne Ei ole kumma Jos työläisten ja meidän välillämme on niin suuri ristiriita Te ette kos kaan hetkeksikään pysähdy ajattele maan heidän elämäänsä Ette ajat tele miten on mahdollista tulla toi meen sellaisilla palkoilla kuin to heille maksatte Miten riittää se heidän välttämättömiin jokapäiväi siin tarpeisiinsa jnuusta nautinnos ta puhumattakaan — Mitä se meihin kuuluu? El suinkaan se ole meidän asiamme miten työläiset elävät Se vain on meidän asiamme miten me elämme Meidän nautintomme tässä on kysy myksessä Poika el vastaa Isä puhuu jo mielistelevämmin — Sinä olet hyvä poika pidän si nusta Hulluista ajatuksistasi sinun on luovuttava Sinusta ei tule muu toin liikemiestä vaan sinusta tulee narri! Hyvällä tai pahalla sinun täytyy jättää pois joutava hempeä mielisyytesi työväkeä kohtaan Hei dän etunsa el ole meidän etumme Sinä kyllä tiedät sen Poika luo uudelleen vakavan kat seen isäänsä ja virkkaa rohkeana: — En milloinkaan ajattele niin kuin te Minä en saa enää rauhaa jos minun yhä täytyy pönkittää sitä vääryyttä jota on niin kauan harjoi tettu työläisiä kohtaan Tuntoni ään tä tahdon kuunnella Silloin kuin minulla on' tilaisuus asetun heidän puolelleen ja taistelen heidän muka naan — Haa poika! Onko tämä sinun vakava ajatuksesi vai yhäkö lasket leikkiä kanssani? Sano nyt totuus muutoin on ratkaiseva hetki käsillä — Totuus! Vieläkö minun pitää se kerran sanoa? Minä ajattelen toisin kuin te Vääryyttä me teem me työläisille Siinä ei ole mitään kaunistelemista — Vai niin murahtaa isä har vaan ja painavasti Sinä saat kuulla nyt totuuden Sen olen sinulta sa lannut tähän asti mutta asiain näin ollen pidän parhaana että saat sen " tietoosi Siis kuule nyt Ja pää tä! Sinä et ole meidän lapsemme Sinä olet vain kasvattipoika Äitisi kuului kuolleen heti syntymäsi jäl keen Isäsi sai surmansa tehtaassa Siksikö sinussa juoksee tuo proletaa ri veri siksikö se ei lähde vieli hie nommissakaan olosuhteissa vaan pulpahtelee pinnalle tuollaisissa aja tuksissa? Jos et luovu mietteistäsi el sinun palkkasi enää- ole meidän joukossamme vaan kiiruhda sinne mistä olot lähtöisin Pojan sydän liikutuksesta väräjää Niinkö asiat ovatkin? Hän on ai nestaan ottolapsi ei muuta Nyt nyt hänen täytyy tehdä rat kaiseva päätös: taipua tahi uhmata! Ristiriitaiset ajatukset liikkuvat ai voissa Vihdoin saa hän päätöksen valmiiksi — Isä! Näin sanon viimeisen kerran Meidän tiemme eroavat nyt koska te niin tahdotte Mikä voi makas voima minua lieneekin salai sesti johtanut en tiedä Lieneekö se ollut synnynnäinen proletaarivere ni tai mikä muu mutta se on vaati nut puolustamaan heikkoja Nyt teen viimeisen vakavan päätöksen ja otan askeleen jolta en aio takai sin kääntyä Minä menen! Hän ku marsi syvään ja lähti Molemmat vanhukset jäivät ih meissään tuijottamaan hänen jäl keensä — Hänelläpä on luonne terästä! hymähti vanhus Kasvatusäidin sil miin putosi pisara kyynelvettä Molemmat ovat jälleen vaiti Tehtaan työläiset ovat olleet kau an lakossa Yksimielisyyden voimal la he voittivat Ne pelkurimaiset rikkurit Jotka- tunkeilivat Järjesty neiden työläisten tilalle saatettiin lopettamaan alhainen ammattinsa ja poistumaan Monta uhria silti tämä taistelu vaati ennenkuin työläisten voitto oli täydellinen Tuon kalpean kauniin nuoren puhujan isä kuoli lakkotalstelun aikana Kurja sala murhaaja iski hänen päähänsä am mottavan haavan Mutta nuoren tytön taistelulnto tuosta tapauksesta vain sai uutta yllykettä Suurelle ' kansajoukolle hän taas puhui kit fooittavasti: — Nouskaa taistelemaan älkää le vätkö Yksi pieni voitto vasta on saavutettu mutta me emme saa tyy tyä tähän Koko kapitalistinen jär jestelmä on maahan asti muserret tava Meidän täytyy saada työmme täydet tulokset ei vain muruja ja rippeitä jotka putoavat herrojen pöydältä Meidän täytyy tuntea o man työmme arvo Me kannamme hartioillamme koko loiseläjä luokan Heidän mässäyksensä Ja yletön nau tintonsa olisi mahdotonta ilman mei dän työtämme Mutta sellaiset iili madot on poistettava imemästä työ väenluokan ruumista Meillä on jo tosiaankin aika vaatia parempia olo suhteita Enempi vapautta enempi elämännautinnoita niitä vaadimme työväenluokalle Me vaadimme nii tä ennen emme lepää kuin vaatimuk semme on täytetty Nuori-poika oli kuulemassa tytön puhetta Kun suurin joukko oli rientänyt ulos huoneesta astui hän kalpean tyttösen luo — Kiitos ystävä! kuiskasi hän ty tölle Jatka vain Billätavalla Minä taistelen rinnallasi niin on helpompi Poika oli tehtaan' omistajan hyl jätty kasvattipoika Kalpea tyttö ja hyljätty lapsi sitoi vat elämänsä yhteen lujilla uskolli suuden siteillä Linda Lampi Naisia halutaan Kuinka uaein osuu silmiini sanat: "Naisia halutaan" Onhan sarioma lehdet aina uudistamassa näitä sano ja Eikä useinkaan tule sivuutettua noita ilmoituksia niitä vähän tarkem min silmäämättä Se johtuu kai sii täkin että itse aina haluaisi myydä työvoimansa sinne mistä enemmän tarjotaan Luulisi että työläisnaisil la on mainion hyvät ehdot Onhan ilmoituksiin aina liitetty seuraavan ta paista: "Tehdastyöhön työ kevyttä Rahanlähettäjille! Kansalaisillemme maksamme dollareista Suomen Pankin virallisen myyntikurssin Kurssin muuttuessa Suomessa se meille ilmoitetaan sähkösanomalla Näin saatte dollareistanne KORKEIMMAN HINNAN Yllämainittua tapaa seuraten me maksoimme dollarista aao Heinäk 8 p Lähetyskustannukset 25 senttiä Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta rA ainoa asiamiehen me Suomessa vastaa kauttamme läheteyista rahoista a 11 — " HELANDER & NEKTON PRIVATE BANKERS Woolworih Bldg Room 1104 233 Broadway New York Citv ja puhdasta hyvä palkka" — Kyllä sen palkan kanssa usein on niin ja näin Ehkä myös työn laadun Vai mikä sitte kalventaa nuorten naisten kasvot heidän ollessa työssä tehtaas sa? Mutta mihin kaikkeen vielä naisia tarvitaan? — Tuolla kysytään nuo ria tyttöjä tarjoilijattariksi Heiltä odotetaan paljon Viehättävä koh telias käytös taitava ja siisti toimes saan Hyvä ulkomuotokin on suures ta merkityksestä Entäs sitten per hepalvelijat? Heistä minä haluan sa noa että perhepalvelijan usein täy tyy kuolettaa kokonaan istunton sa unhottaa oma itsensä ja työsken nellä puhua ja ajatellakin toisten hyväksi Me palvelijat olemme or jia niin orjia etteivät pienet vapaus hetket voi edes riistää meidän aja tuksiamme vapaaksi Kuitenkin juu ri palvelustyttöjen kesken on vielä paljon tehtävä ennenkuin siellä kä sitetään mitä työläisten yhteistoimin ta merkitsee Mikä on syynä? Se kö että kukaan ei ajattele muuta kuin omaa itseään Tai sekö että ty töt ovat aina herrasväen pimitettävä nä Lukevat heidän sanomalehtiään jos ollenkaan lukevat eivätkä ollen kaan ajattele että ne sanomalehdet juuri ovat herrasluokan kätyreitä pi mittämässä työläisiä Ei tytöt! Sallitaanko me että ai na meistä sanotaan: he ovat paljon jälellä muista työläisistä Eikö mei dän ole syytä järjestyä? Ollaanko me kulkemassa ruusuista tietä para tiisiin kun saamme roukkia ruokam me herrojen pöydiltä Ei meillä ole syytä ' erottaa itseämme työläisistä vaikka nyt olemmekin päässeet rik kaan palatsiin tomurääsyä käyttä mään Kyllä me pian kumminkin saamme huomata minne kuulumme Silloin tulemme huomaamaan että jo- tain on vinossa yhteiskuntajärjestel mässä joka laittaa niin räikeät rajat ihmisen ja ihmisen välille Työläisnaiset raatajasiskotl Tilat kaa työläisten omia - sanomalehtiä ja kirjoja Älkää antako välinpitämät tömyydelle valtaa Meidän on seu rattava ajan mukana tietoisuuden tie tä tietoisuus on valtaat Ida Niemelä Halutaan tietää Missä on tuttavani ADOLFIINA NYYSSÄLÄ kotoisin Lappajärvellä Hän oli New Yorkissa viime talvena Ole hyvä ja anna osotteesi ja jos ei hän itse tätä huomaa niin jos joku hänen tuttavistaan huomauttaisi hä nelle Osoitteeni on: SELMA YLI NEN McCintosh Springs Ont Can ttmttmmnmtmmmtnhmntttwmtmmm am Heinäk 9 p postiteitse $350 sähköteitse