Tiistaina Heinäkuun 20 p— Tuesday July 20
No 29
Totuus voittaa
Aamulla varhain avautuu tehtaan
portit Lapsia nuorukaisia neitosia
ja vanhoja harmaahapsisia vanhuk
sia käy sisään tehtaan portista
— Mitä mahtanee ajatella tuo kal
pea ja Iloton joukko Jolle joka aamu
samaan aikaan avautuu nuo raskaat
rautaportit Noin synkissä kome
roissa he saavat päivänsä viettää
vuodesta vuoteen?
"Näin ajattelee tehtaan osakkeen
omistajan poika
— Poikani! Miksi olet nyt niin
mietteissäsi? kysyy äiti
— Oi äiti! Ajatukseni on lentä
nyt kauas yli maailman Nyt se on
pysähtynyt mahtavien tehtalttemme
korkeiden savupiippujen luo Se on
pysähtynyt noiden ihmisten luo joi
den elämä on vain raskasta raata
mista ja kärsimystä 01 miten kolk
koa ja ikävää onkaan heidän elä
mänsä Kun moille vapaille Ihmi
sille nousee aurinko ja paistaa päivä
niin heille laskee aurinko ja alkaa
yö Kuinka syvää sääliä tunnon
kaan niitä lapsia kohtaan joilla vie
lä olisi lapsuus-aika parhaillaan Ai
ka jolloin pitäisi olla elämä huolis
ta vapaana ja nyt heiltä tuollatavoln
riistetään kaikki lapsuuden nautin
not Poika vaipuu äänetönnä miettei
siin — Sääli sinä vaan osattomia! Ha
Ha! Kylläpä sinä olet mainio las
kemaan pilaa poikaseni!
Nuorimies kohottaa äkkiä päänsä
Hänen silmänsä salamoivat Innostuk
sesta — Noinko te ajattelette? Minä
en heitä ainoastaan sääli vaan mi
nä todella tahdon heitä auttaa He
eivät tarvitse ainoastaan sääliä vaan
he tarvitsevat oikeutta
— Jo riittää! Xlä kiusaa vanhem
piasi tuollaisella
Isä! Minä kerron teille erään a
sian Jonka todistajaksi juuri äsken
sattumalta jouduin Se liikutti mi
nun mieltäni etten ole voinut olla
jälkeenpäin ajattelematta
Eräänä iltana joku päivä takape
rin kuljin köyhälistön kaupungin
osassa Jouduin sinne seikkailun
halusta tai eräistä muista yhtä mir
tättömistä vaikuttimista iMutta en
sitä käyntiäni kadu
En ole koskaan nähnyt sellaista
mitä siellä satuin näkemään ja kuu
lemaan Siellä jouduin tehdastyö
läisten kokoukseen Valepuvussa
siellä liikuin muutoin olisivat he
tunteneet minut asiaankuulumatto
maksi urkkijaksi Mikä minua siel
lä eniten kummastutti - oli se ääre
tön sopusointu Ja yhteisymmärrys
joka vallitsi heidän keskuudessaan
Nuori tuskin kaksikymmenvuotias
tyttö esiintyi heidän klihkeimpänä Ja
onnistuneimpana puhujanaan Hän
oli hento ja kalpea mutta puhues
saan niin innostunut ja voimakas
että koko maailman hän olisi voinut
syliinsä sulkea Hänen poskensa
hehkuivat silmänsä leimusivat Kirk
kain valoisin otsin hän julisti to
tuutta „ Hänen viimeiset sanansa
olivat: — Oikeuden puolesta vaikka
kuoloon tiemme käyköön!
Niin minä Ihailen sellaista sa
unoi poika hiljaa lopuksi
— Mistä he puhuivat? kysyi isä
silmät synkkänä
— Aikovat taistella oikeuksiensa
puolesta 'Senhän Jo sanoin Jos
el muu auta uhkasivat mennä lak
koon Poika vaipui äänettömyyteen
Isän kasvot muuttuivat synkän vi
haisiksi Hänen äänensä kähisi vi
llasta kuin hän jatkoi:
— Kyllä nyt työläiset tulevat niin
vaativaisiksi Ja tottelemattomiksi
että heidän kanssaan ei tule enää
kohta mitenkään toimeen Väkival
taan kai tässä kohta täytyy turvau
tua Saisivat mokomat olla kiitolli
sia kun annan heille työtä Tekisi
vät rauhassa työtään eivätkä alitui
seen muriseisi ja esiintyisi kohfuut
tomine vaatimuksineen
Poika tuijotti isäänsä kauan aikaa
Vihdoin hän vakavana lausui:
— Isä! Ajatelkaa joskus edes vä
hän mitä puhutte ja miten kohtelet
te työläisiänne Ei ole kumma Jos
työläisten ja meidän välillämme on
niin suuri ristiriita Te ette kos
kaan hetkeksikään pysähdy ajattele
maan heidän elämäänsä Ette ajat
tele miten on mahdollista tulla toi
meen sellaisilla palkoilla kuin to
heille maksatte Miten riittää se
heidän välttämättömiin jokapäiväi
siin tarpeisiinsa jnuusta nautinnos
ta puhumattakaan
— Mitä se meihin kuuluu? El
suinkaan se ole meidän asiamme
miten työläiset elävät Se vain on
meidän asiamme miten me elämme
Meidän nautintomme tässä on kysy
myksessä Poika el vastaa
Isä puhuu jo mielistelevämmin
— Sinä olet hyvä poika pidän si
nusta Hulluista ajatuksistasi sinun
on luovuttava Sinusta ei tule muu
toin liikemiestä vaan sinusta tulee
narri! Hyvällä tai pahalla sinun
täytyy jättää pois joutava hempeä
mielisyytesi työväkeä kohtaan Hei
dän etunsa el ole meidän etumme
Sinä kyllä tiedät sen
Poika luo uudelleen vakavan kat
seen isäänsä ja virkkaa rohkeana:
— En milloinkaan ajattele niin
kuin te Minä en saa enää rauhaa
jos minun yhä täytyy pönkittää sitä
vääryyttä jota on niin kauan harjoi
tettu työläisiä kohtaan Tuntoni ään
tä tahdon kuunnella Silloin kuin
minulla on' tilaisuus asetun heidän
puolelleen ja taistelen heidän muka
naan — Haa poika! Onko tämä sinun
vakava ajatuksesi vai yhäkö lasket
leikkiä kanssani? Sano nyt totuus
muutoin on ratkaiseva hetki käsillä
— Totuus! Vieläkö minun pitää
se kerran sanoa? Minä ajattelen
toisin kuin te Vääryyttä me teem
me työläisille Siinä ei ole mitään
kaunistelemista
— Vai niin murahtaa isä har
vaan ja painavasti Sinä saat kuulla
nyt totuuden Sen olen sinulta sa
lannut tähän asti mutta asiain näin
ollen pidän parhaana että saat sen
" tietoosi Siis kuule nyt Ja pää
tä! Sinä et ole meidän lapsemme
Sinä olet vain kasvattipoika Äitisi
kuului kuolleen heti syntymäsi jäl
keen Isäsi sai surmansa tehtaassa
Siksikö sinussa juoksee tuo proletaa
ri veri siksikö se ei lähde vieli hie
nommissakaan olosuhteissa vaan
pulpahtelee pinnalle tuollaisissa aja
tuksissa? Jos et luovu mietteistäsi
el sinun palkkasi enää- ole meidän
joukossamme vaan kiiruhda sinne
mistä olot lähtöisin
Pojan sydän liikutuksesta väräjää
Niinkö asiat ovatkin? Hän on ai
nestaan ottolapsi ei muuta
Nyt nyt hänen täytyy tehdä rat
kaiseva päätös: taipua tahi uhmata!
Ristiriitaiset ajatukset liikkuvat ai
voissa Vihdoin saa hän päätöksen
valmiiksi
— Isä! Näin sanon viimeisen
kerran Meidän tiemme eroavat nyt
koska te niin tahdotte Mikä voi
makas voima minua lieneekin salai
sesti johtanut en tiedä Lieneekö
se ollut synnynnäinen proletaarivere
ni tai mikä muu mutta se on vaati
nut puolustamaan heikkoja Nyt
teen viimeisen vakavan päätöksen
ja otan askeleen jolta en aio takai
sin kääntyä Minä menen! Hän ku
marsi syvään ja lähti
Molemmat vanhukset jäivät ih
meissään tuijottamaan hänen jäl
keensä — Hänelläpä on luonne terästä!
hymähti vanhus Kasvatusäidin sil
miin putosi pisara kyynelvettä
Molemmat ovat jälleen vaiti
Tehtaan työläiset ovat olleet kau
an lakossa Yksimielisyyden voimal
la he voittivat Ne pelkurimaiset
rikkurit Jotka- tunkeilivat Järjesty
neiden työläisten tilalle saatettiin
lopettamaan alhainen ammattinsa ja
poistumaan Monta uhria silti tämä
taistelu vaati ennenkuin työläisten
voitto oli täydellinen Tuon kalpean
kauniin nuoren puhujan isä kuoli
lakkotalstelun aikana Kurja sala
murhaaja iski hänen päähänsä am
mottavan haavan Mutta nuoren
tytön taistelulnto tuosta tapauksesta
vain sai uutta yllykettä Suurelle
' kansajoukolle hän taas puhui kit
fooittavasti: — Nouskaa taistelemaan älkää le
vätkö Yksi pieni voitto vasta on
saavutettu mutta me emme saa tyy
tyä tähän Koko kapitalistinen jär
jestelmä on maahan asti muserret
tava Meidän täytyy saada työmme
täydet tulokset ei vain muruja ja
rippeitä jotka putoavat herrojen
pöydältä Meidän täytyy tuntea o
man työmme arvo Me kannamme
hartioillamme koko loiseläjä luokan
Heidän mässäyksensä Ja yletön nau
tintonsa olisi mahdotonta ilman mei
dän työtämme Mutta sellaiset iili
madot on poistettava imemästä työ
väenluokan ruumista Meillä on jo
tosiaankin aika vaatia parempia olo
suhteita Enempi vapautta enempi
elämännautinnoita niitä vaadimme
työväenluokalle Me vaadimme nii
tä ennen emme lepää kuin vaatimuk
semme on täytetty
Nuori-poika oli kuulemassa tytön
puhetta
Kun suurin joukko oli rientänyt
ulos huoneesta astui hän kalpean
tyttösen luo
— Kiitos ystävä! kuiskasi hän ty
tölle Jatka vain Billätavalla Minä
taistelen rinnallasi niin on helpompi
Poika oli tehtaan' omistajan hyl
jätty kasvattipoika
Kalpea tyttö ja hyljätty lapsi sitoi
vat elämänsä yhteen lujilla uskolli
suuden siteillä
Linda Lampi
Naisia halutaan
Kuinka uaein osuu silmiini sanat:
"Naisia halutaan" Onhan sarioma
lehdet aina uudistamassa näitä sano
ja Eikä useinkaan tule sivuutettua
noita ilmoituksia niitä vähän tarkem
min silmäämättä Se johtuu kai sii
täkin että itse aina haluaisi myydä
työvoimansa sinne mistä enemmän
tarjotaan Luulisi että työläisnaisil
la on mainion hyvät ehdot Onhan
ilmoituksiin aina liitetty seuraavan ta
paista: "Tehdastyöhön työ kevyttä
Rahanlähettäjille!
Kansalaisillemme maksamme dollareista Suomen Pankin virallisen
myyntikurssin Kurssin muuttuessa Suomessa se meille ilmoitetaan
sähkösanomalla Näin saatte dollareistanne
KORKEIMMAN HINNAN
Yllämainittua tapaa seuraten me maksoimme dollarista
aao
Heinäk 8 p
Lähetyskustannukset 25 senttiä
Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta rA
ainoa asiamiehen me Suomessa vastaa kauttamme läheteyista rahoista
a 11 — "
HELANDER & NEKTON
PRIVATE BANKERS
Woolworih Bldg Room 1104 233 Broadway New York Citv
ja puhdasta hyvä palkka" — Kyllä
sen palkan kanssa usein on niin ja
näin Ehkä myös työn laadun Vai
mikä sitte kalventaa nuorten naisten
kasvot heidän ollessa työssä tehtaas
sa? Mutta mihin kaikkeen vielä naisia
tarvitaan? — Tuolla kysytään nuo
ria tyttöjä tarjoilijattariksi Heiltä
odotetaan paljon Viehättävä koh
telias käytös taitava ja siisti toimes
saan Hyvä ulkomuotokin on suures
ta merkityksestä Entäs sitten per
hepalvelijat? Heistä minä haluan sa
noa että perhepalvelijan usein täy
tyy kuolettaa kokonaan istunton
sa unhottaa oma itsensä ja työsken
nellä puhua ja ajatellakin toisten
hyväksi Me palvelijat olemme or
jia niin orjia etteivät pienet vapaus
hetket voi edes riistää meidän aja
tuksiamme vapaaksi Kuitenkin juu
ri palvelustyttöjen kesken on vielä
paljon tehtävä ennenkuin siellä kä
sitetään mitä työläisten yhteistoimin
ta merkitsee Mikä on syynä? Se
kö että kukaan ei ajattele muuta
kuin omaa itseään Tai sekö että ty
töt ovat aina herrasväen pimitettävä
nä Lukevat heidän sanomalehtiään
jos ollenkaan lukevat eivätkä ollen
kaan ajattele että ne sanomalehdet
juuri ovat herrasluokan kätyreitä pi
mittämässä työläisiä
Ei tytöt! Sallitaanko me että ai
na meistä sanotaan: he ovat paljon
jälellä muista työläisistä Eikö mei
dän ole syytä järjestyä? Ollaanko
me kulkemassa ruusuista tietä para
tiisiin kun saamme roukkia ruokam
me herrojen pöydiltä Ei meillä ole
syytä ' erottaa itseämme työläisistä
vaikka nyt olemmekin päässeet rik
kaan palatsiin tomurääsyä käyttä
mään Kyllä me pian kumminkin
saamme huomata minne kuulumme
Silloin tulemme huomaamaan että jo-
tain on vinossa yhteiskuntajärjestel
mässä joka laittaa niin räikeät rajat
ihmisen ja ihmisen välille
Työläisnaiset raatajasiskotl Tilat
kaa työläisten omia - sanomalehtiä ja
kirjoja Älkää antako välinpitämät
tömyydelle valtaa Meidän on seu
rattava ajan mukana tietoisuuden tie
tä tietoisuus on valtaat
Ida Niemelä
Halutaan tietää
Missä on tuttavani ADOLFIINA
NYYSSÄLÄ kotoisin Lappajärvellä
Hän oli New Yorkissa viime talvena
Ole hyvä ja anna osotteesi ja jos ei
hän itse tätä huomaa niin jos joku
hänen tuttavistaan huomauttaisi hä
nelle Osoitteeni on: SELMA YLI
NEN McCintosh Springs Ont Can
ttmttmmnmtmmmtnhmntttwmtmmm
am
Heinäk 9 p
postiteitse $350 sähköteitse