No 27
Tiistaina Heinäkuun 6 p — Tuesday July 6
K O D IN
Äitien ja lasten suo
jelus Niin kutsuttu Sheppard-Towner la
kiesitys jonka tarkoituksena on saa
da hallituksen suojelus s o hallituk
sen kustannuksella jokaiselle äidille
maassa kunnollinen hoito raskauden
aikana synnytyksessä ja ensi viikkoi
na synnytyksen jälkeen ja myös huo
lenpito kodista silla aikaa kun äiti
ei voi sitä hoitaa on jo tätä ennen
ollut kahden kongressin edessä nim
65mnen ja 66:nnen ja on tullut hyl
jätyksi Nyt se on taas tämän 67:nen
kongressin pohdittavana (Senate Bill
3259 ja House Bill 10925) Kon
gressi ei ole tämänsuuntaista lakia lo
pullisesti hyväksynyt
Hän ryhtyi työhön kutomatehtaas
sa Providencessa Conn kun hän
oli kahdentoista vuoden vanha Ja
siitä lahtien hän on tehnyt siellä työ
tä ensiksi isänsä tulojen lisäämiseksi
ja sitten auttaakseen miestänsä per
heen elatuksessa Hänen työnsä on
seisoa koneen ääressä kahdeksan tun
tia vuorokaudessa paitsi puolen tun
nin ruokalomaa Hän meni kotiin
kello yhden aikana ja nukkui kello
kuuteen ja sitten nousi laittamaan
aamiaista miehelleen joka meni teh
taaseen ja lapsilleen jotka menivät
kouluun
"Tunnen itseni aina väsyneeksi"
hän sanoi Siltä hän näyttikin Hä
nen hiuksensa olivat harmaat hän
oli laiha ja keskenkasvuinen ja näyt
ti viisikymmenvuotiaalle sen sijaan
että hän oli kolmenkymmenenviiden
b Hän oli synnyttänyt kuusi lasta ja
seitsemäs oli pian tulossa Hän tyy
nesti kertoi että hän oli aina viime
päivään asti ollut työssä myllyssä ja
oli tavallisesti kyennyt palaamaan työ
hönsä muutamia päiviä synnytyksen
jälkeen sillä oli tarpeellista ansaita
rahaa Yksi lapsi oli syntynyt! kuol
leena kolme lapsista oli ollut niin
heikkoja että eivät eläneet kuin muu
taman päivän kaksi oli vaan elossa
Hän ei voinut imettää lapsiaan syys
tä että oli niin heikko ettei hänellä
ollut maitoa Ja eihän hän olisi voi
nut imettää kuitenkaan sen tähden
kun hänen täytyi käydä työssä
Hän teki yötyötä siitä syystä että '
sai sen kautta tilaisuuden "nähdä lap
siaan päiväseen aikaan" Hän sai
pestä perheen pyykin laittaa ruuan
ja neuloa Hän oli sukulaisten anta
mista vanhoista vaatteista tehnyt lap
silleen ja itselleen kaikki vaatteet
Hänellä ei ollut ollut uutta pukua
kahdeksaan vuoteen eikä hetkeäkään
työn lomaa kahteentoista vuoteen
Perheen tulot riittivät vaan niukan
ravinnon ja pahasen suojan hankki
miseksi "En tiedä miten voimme maksaa
lääkärin tulevaa lasta varten" hän
sanoi "Lääkäri ottaa viisitoista dol
laria ja tulee vaan yhden kerran
Kätilö tulee kahdeksan kertaa mut
ta tietystikään ei hän tiedä niin pal
jon kuin lääkäri Kotihuusholli me
nee aina sekasin silloin vaikka mie
heni kyllä laittaa ruokaa ja koettaa
tehdä parhaansa Mutta lapset tu
levat silloin aina kipeiksi ja huone li
kaantuu ja me joudumme velkaan
ja siksi ön lasten synnyttäminen mi
nulle kauheata ajatellakin"
Uutisviljelijän vaimo Montanan val
tiossa lähti joulukuulla kaksi viikkoa
ennen synnytysaikaa ja ajettuaan au
tomobiilissa ~ seitsemänkymmentäviisi
mailia lähimmälle rautatieasemalle
matkusti hän sitten rautateitse toista
sataa mailia lähimpään sairaalaan
Äiti ja lapsi lähtivät paluumatkalle
ennenkuin lapsi oli kolmen viikon
vanha Talvi oli ankaran kylmä He
kyllä tiesivät ettei ollut viisasta läh
teä sellaisella ilmalla sellaiselle mat
kalle mutta sairaalassaolo tuli kal
liiksi ia äitiä huoletti miten on tois
OSA S T O
ten lasten laita jotka jäivät kotiin
Pahan ilman vuoksi viipyivät he nel
jä päivää ja yötä viimeisellä seitse
mänkymmenenviiden mailin matkalla
Yksi yö heidän täytyi kuluttaa pal
jaan taivaan alla
"Meillä oli aikomus että minä me
nen sairaalaan saamaan seuraavankin
lapsen mutta suuret kulungit viime
reisustani saattoi meidät velkaan ja
en minä kuitenkaan olisi päässyt me
nemään kun kaikki paikkakunnan
autot tarvittiin lampaiden keritystyön
yhteydessä" Näin kertoi tämä mon
tanalainen äiti Oppimaton puoska
rimuori oli häntä auttamassa nuorim
man lapsen synnytyksessä Siinä kä
vi niin onnettomasti että lapsi kuoli
Nämä ovat Yhdysvaltain lapsitoi
miston keräämiä kertomuksia joista
edellä kerrotut ovat tyypillisiä ku
vauksia äitien asemasta tuhansissa
maamme teollisuus- seka maanvilje
lyskeskuksissa Onko ihmeteltävää
että meidän maassamme on lasten
kuolevaisuusluku suurin maailmassa
että normaalioloissa tässä maassa
kuolee joka vuosi enemmän pikku
lapsia kuin tuskin yhdessäkään muus
sa maassa suuressa tai pienessä?
Tosiasiat ovat yksinkertaiset ja su
rulliset Jokaisesta 2500000 lapses
ta jotka syntyvät vuosittain vähin
tään neljännesmiljoona — yksi jo
kaisesta kymmenestä syntymästä —
kuolee ensimäisen 12 kuukauden ku
luessa Ulkomailla on jo kauan sitten sää
detty lakeja lasten elämän suojelemi
seksi ja siten alennettu pikkulasten
kuolevaisuuslukua Ranskassa kuolee
vain yksi jokaisesta kolmestatoista
lapsesta Australiassa ja Ruotsissa yk
si jokaisesta neljästätoista Norjassa
yksi seitsemästätoista Uusi Seelanti
missä on kaikista tehoisimmat asetuk
set äidin ja lapsen suojelemiseksi en
nen ja jälkeen syntymän menettää
ainoastaan yhden lapsen jokaisesta
kahdestakymmenestä syntyneestä
Kuitenkin puolet niistä 250000
lapsesta jotka kuolevat joka vuosi
tässä maassa kuolevat kuuden viikon
sisällä syntymän jälkeen Merkille
pantava tosiasia tässä on se että
nämä kuolemat ovat suoranainen seu
raus siitä että äiti tekee liian raskas
ta työtä ennen synnytystä tai äidin
heikko i terveys ja huono hoito ennen
synnytystä ja synnytyksen aikana tai
sen jälkeen kun lapsi on syntynyt
Lukemattomat tuhannet lapsista jot
ka jäävät eloon jäävät elinijäkseen
viallisiksi syntymässä saaduista viois
ta ruumiin epämuodostumat synnyn
näinen heikkous ja syfilis-taudista
johtuvat viat kuten halvaus heikko
ni i eli syy s heikko näkö sokeus jne
Suurin osa näistä vioista olisi lapsi
voinut välttää jos äiti olisi raskau
den aikana ja synnytyksessä saanut
kunnollisen hoidon
Hallituksemme ei ole tähän saak
ka tehnyt mitään äitien ja pikkulas
ten suojelemiseksi vaikkakin se seik
ka on jo yleisesti tiedetty että lap
sen elämänmahdollisuudet riippuvat
siitä minkälaisen hoidon äiti saapi
Mikä ikinä onkin syynä tähän huo
limattomuuteen niin ovat kauhistut
tavat seuraukset siitä olemassa ja joi
takin on niiden suhteen tehtävä Tä
män maan äänioikeutetuilla naisilla
on nyt tilaisuus osoittaa olevansa ei
ainoastaan luonnollisia mutta myös
kin päättäväisiä ihmiselämän suoje
lijoita Ne 125000 lapsen kuolemaa
johon voidaan lisätä 23000 äidin
kuolemaa lapsen synnytyksessä vuon
na 1916 on suurempi ihmishenkien
hukka kuin mitä menetettiin koko
sodan aikana sodassa Sota on päät
tynyt mutta lapsia ja äitejä kuolee'
vuosi vuoden perään eikä kuolemien
luku vähene eikä ole mahdollisuut
ta niiden vähentymiseen jollei ryh
dytä tehoisaan toimeen niiden vähen
tämiseksi Ensiksikin on ymmärrettävä syyt
siihen miksikä niin paljon äitejä ja
lapsia kuolee Teollisuus- ja maan
viljelyskeskuksissa eri osissa maata
toimitetuissa laajakantoisissa tutki
muksissa on havaittu kaksi hyvin
huomattavaa ja selvää syytä: ensiksi
perheen liian alhaiset tulot joilla ei
voi hankkia äidille lepoa ja kunnol
lista lääkäriä 5° hoitoa väkirikkais
sa teollisuuskeskuksissa sekä kaukai
silla maanviljelysseuduilla ja toiseksi
äitien ja perheiden tietämättömyys
siinä miten on hoidettava äitiä ja
lasta ja lääkärien huolimattomuus ja
usein heidän tietämättömyytensä
"Kuinka voi mies elättää viisihen
kisen perheen kahden ja puolen dol
larin päiväpalkalla ja maksaa lääkä
rille kaksikymmentäviisi dollaria sii
tä että se käy kerran vaimon luona
lapsen synnytyksessä?" kysyi eräs
maanviljelijän vaimo Georgiassa —
"Kuinka voimme sellaisen hinnan
maksaa lääkärille ja elää lainkaan?
Jos ei ole ensikerralla maksaa niin
lääkäri ei tule enää toisella kertaa
joten ei ole mikään ihme että tie
tämättömiä puoskarimuoreja haetaan
sellaisiin toimiin Lääkärit ovat u
sein kiireessä ja kovin huolimattomia
toimessaan ja se on yhtä vahingol
lista äidille kuin olla oppimattoman
muorin autettavana"
On tavallista että siellä missä ei
voida saada kunnollista lääkärin apua
synnytyksessä ei myöskään voida
saada lääkärin neuvoa raskauden ai
kana ja se seikka pitää paikkansa
yhtä hyvin teollisuuskeskuksissa kuin
maaseudullakin Montanan uutisvil
jelysseudulla osoitti hallituksen lap
sitoimiston tekemä tutkimus että lä
hes kaksi kolmattaosaa äideistä sai
olla ilman kunnollista lääkärin apua
synnytyksessä Puoskari kätilöt puo
lisonsa tai naapurit olivat ainoa tur
va ja joskus täytyy äidin aivan yk
sinään synnyttää ilman yhdenkään
ihmisen apua sillä aikaa kun mies
on lääkäriä hakemassa ja viipyy huo
nojen teiden takia matkalla
"Mieheni ajoi rajumyrskyssä kol
mekymmentä mailia hakemassa lää
käriä mutta tiet olivat kovin huonot
joten hänen oli mahdoton keritä ta
kaisin aikanaan Lapsi kuoli Mi
nusta tuntuu siltä että pitäisi olla
enemmän lääkäreitä ja paremmat
tiet" kertoi eräs montanalainen äiti
Ja eräs toinen äiti kertoi : "Meillä
oli aikomus tilata lääkäri mutta tuli
katovuosi joten emme voineet sillä
lääkärit ottavat seitsemänkymmentä"
viisi dollaria täällä käynnistä"
Ja melkein poikkeuksetta saa äi
diltä tämän selityksen "En päivää
kään ole ollut-terve sen jälkeen" tai:
"Jos olisin saanut oikeaa apua niin
olisi lapsi pelastunut"
Tutkimuksia on toimeenpantu eri
kaupungeissa joiden väkiluku on vii
destäkymmenestä tuhannesta puoleen
miljoonaan ja joissa olosuhteet ovat
toisistaan suuresti eroavat Näiden
kaupunkien joukossa ovat Johnstown
Pennsylvaniassa joka on terästeolli
suuskaupunki Manchester New
Hampshiressa ja New Bedford Mas
sachusettsissa jotka ovat kutoma
teollisuuskaupungeita Saginaw Mich
iganissa joka on tehdaskaupunki
Waterburry Connecticutissa jonka
pääteollisuus on vaski Akron Ohios
sa kumiteollisuuskaupunki ja Balti
more Marylandissa suuri liikennekes
kus Tutkimuksia myöskin pantiin toi
meen maanviljelyskeskuksissa North
Carolinassa Wisconsinissa Kansasis
sa ja Montanassa Jokaisen lapsen
ympäristö ja olosuhteet tarkoin otet
tiin huomioon lapsen ensimäisellä
ikävuodella tai sillä aikaa kun lapsi
oli elänyt Lapsitoimiston naisedus
tajat puhuttelivat jokaista äitiä per
soonallisesti ottaen heiltä tarkat tie
dot kaikesta Sitten luokitettiin äidit
sen mukaan miten korkeata palkkaa
heidän miehensä ansaitsivat Tulok
set laskettiin sen perusteella kuinka
monta elävänä syntynyttä lasta kuoli
ensimäisellä ikävuodella jokaisesta tu
hannesta kussakin luokassa joiden
vuositulot olivat $450 ylöspäin $1250
ja siitä ylöspäin
Nämä numerot perustuen seitse
mässä eri kaupungissa tehtyihin tut
kimuksiin ovat merkille pantavat ja
kertovat paljon:
Isän vuotui- Lasta kuollut jokai
set ansiot
Alle $450 7 1169
$450— $459 1256
$550— $549 1166
$659— $649 1075
$850—1049 628
$1050—1249 ' 640
$1250 ja siitä yli 591
Tuo huomattava nousu lasten kuo
lemien luvussa sen mukaan kun isien
palkat alenevat on todella hirvittävä
kun ajattelemme miten suuri on pie
nipalkkaisten perheen isien luku Nä
mä numerot on kerätty vuodelta 1914
vuoteen 1916 ja vaikka palkat sen
jälkeen ovatkin kohonneet eivät no
ole kohonneet vähääkään nopeammin
kuin elinkustannukset ovat kohonneet
eikä edes ole pysyneet tasoissakaan
Vaikkakin palkat dollariluvuissa ovat
kohonneet niin todelliset palkat las
kettuna niiden ostokykyyn vuodesta
1914 vuoteen 1918 (Columbian yli
opiston professorin Ogburnin lasku
jen mukaan) vaan ovat muutamissa
teollisuuksissa kohonneet mutta u-
seimmissa laskeneet Elintaso suu
rimmalle osalle palkkatyöläisistä qn
tuntuvasti laskenut siitä syystä että
elintarpeiden hinnat ovat menneet
korkeammalle perheiden vuositulojen
ostokykyä ja epäilemättä on elinta
son laskeminen hyvin vaarallinen ti
lanne sikäli kun se koskee pikkulap
sia Tutkimukset ovat paljastaneet sen
seikan että luonnollisena seuraukse
na isän pienestä palkasta on se että
äidin täytyy myöskin mennä työhön
perheen tulojen lisäämiseksi Man
chesterissa New Hampshiressa 65
prosenttia niistä äideistä joiden mie
het ansaitsivat vähemmän kuin $550
vuodessa -on ansiotyössä kodin ulko
puolella ensi ' Vuonna lapsen synty
män jälkeen jota vastoin ainoastaan
yhdeksän prosenttia oli työssä niistä
äideistä joiden miehet ansaitsivat yli
$1250 vuodessa On selvää että äi
dit eivät halua mennä työhön niin
kauan kun lapset ovat pieniä vaan
heidät välttämätön tarve siihen pa
kottaa että voisi vaatettaa ja ruok
kia perheen Ja nämä työssä käy-
vät äidit ovat vielä lisäksi hyvin u
sein raskauden tilassa joka on myös
kin tärkeä seikka ottaa huomioon las
ten kuolemien suuressa luvussa
Tässä ja muissa maissa tehdyt tut
kimukset ovat osottaneet että jos
äiti tekee raskauden tilassa ollessaan
uuvuttavaa työtä on lapsen mahdo
ton elää edes ensimäisiä viikkoja syn
tymän jälkeen Puolet lapsista jotka
kuolevat tässä maassa — 125000
heistä — eivät elä ensimäistä kuutta
viikkoa suureksi osaksi niiden olo
suhteiden takia missä äiti eli ennen
synnytystä Ja useimmat pienitulois
ten perheiden äidit ovat pakoitetut
käymään työssä aivan viime hetkeen
saakka ja vielä lisäksi tekemään kaik
ki kotiaskareensa tehtaasta - kotiin
päästyään (Jatk)
— Jos tahdot tehdä hyvän
palveluksen tuttavallesi tilaa
hänelle Toveritar
I I I I I I I M H litHl
NAISTEN OSUUSKOTI
SAN FRANCISCO CAL
3627— Ifth St
Telefooni: Market 3958
SAN FRANCISCO
H-i M MHM1 llllllllll IMI
1-1 M 111 M I t M I I 1 I IllHlrH -+
NEVV YORKIN SUOM NAISTEN
OSUUSKOTI %
+ JA PAIKANVXLITYS-TOIMI8TO
+ 241 Lenox Avt A 122 St +
+ +
+ Taltfoonl: 813 Mornlng ilda +
I I I I I I I I I 1 I I I I I I I I I I I I I I I I-