Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, June 29, 1920, Page 2, Image 2

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    j
'f
f
'V
I '
Tiistaina Kesäkuun 29 p — Tuesday June 29
No 26
r
j
f
'
i
i
!
L
ie
P
i'
! '
i
I
i
' t
II''
r~
-
i
r
j
i
f
1
j
j '
Jr'
Vararikko
Kirj I S Onäsi
Elli Muttoselle oli elämä hyvin
yksinkertaista Aamusta varhain
myöhään Iltaan seisoi hän hellan ää
ressä Savu ja tukalat hajut olivat
hänen elämänsä höysteet
Muistan kuin näin Ihänet ensi
kerran Silloin juoksentelin polvi
hameissa Hän oli vasta tullut van
hasta maasta oli lyhyen tanakka
pyöreä ja pulleva Tukkansa oli
kiiltävän ruskea ja silmänsä suuret
ja elämää säihkyvät Poskensa heh
kuivat ruusunpunaisena Olemukses
taan uhkui nuoruutta terveyttä ja
elämän halua
Ja eikä häneltä puuttunut ihaili
joita kymmenen niitä oli joka sor
mella Onnellinen se joka Elliä
sai kuiskailtiin mutta tytöt heittivät
karsaita silmäyksiä Elliin sillä hei
dän sydämensä täyttyi mustasuk
kaisuudella Mutta Elli ei ollut tietääkseen
kään naurahdellen vaan virkahti:
"Köyhästä miehestä en huoli Olen
nähnyt jo tarpeeksi kurjuutta"
Vuodet vierivät vitkalleen Elli
yliä maisteli keitoksia löi suolaa ja
pippuria soppiin pyöritteli lihapul
lia ja asetteli niitä palavaan rasvaan
Mutta yksinäisenä hän oli vielä säi
lynyt Oliko syy sitten siinä että
hänellä oli aina ollut paljon ihaili
joita ja eikä tiennyt kenenkä ottaa
tai sitten toisinaan että hänen ihaili
jansa olivat liian köyhiä Olipa Elli
jo muuttunut ulkonäöltään Oli tul
lut lihavammaksi melkeinpä liian li
havaksi lyhyyteen verrattuna sil
mät olivat käyneet pienemmiksi ja
vähemmän kirkkaaksi
"Kylläkai siitä meidän Ellistä vie
lä tulee vanhapiika" virkahti joku
noin sivumennen
"En välitä en minä kuitenkaan
köyhän kanssa yhdistä elämääni
Muistan elämäni palvelijana ollessa
ni Suomessa Emäntä kohteli minua
kuin jotakin koiraa Luontoni oli
ylpeä niin kärsin hirveästi Silloin
päätin että tulen vielä kerran rik
kaaksi niin rikkaaksi ja ehkä jo
nakin päivänä menen takaisin Suo
meen ja näytän tuolle Pastorska
Heikiselle että palvelijakin voi pääs
tä samanlaiseen asemaan kuin lui
nen entinen emäntänsä Niin ra
ha se on kalkki kaikessa Ei sitä
vaan rakkaudella eletä"
Eivät pojatkaan ijankaikkhjesti
viitsineet rimpuilla Ellin nauhoissa
Toiset olivat jo menneet naimisiin
ja loput tipahtelivat yksitellen pois
Kun ei hänellä ollut koskaan ollut
tyttöseuraa jäi hän melkein yksin
Ensi aikoina Elli kovin kärsi tästä
hyljätyn elämästä mutta sitten hän
keikahutti päätään ja virkahti: "Mi
täpä tuosta! Kaikki ovat köyhiä
kuin kirkonrotat Samapa tuo vaik-
ka miehiä ei olisi mailmassa ollen
kaan" Niin Elli vain jatkoi keittämistään
Muutteli yhdestä ruokalasta toiseen
Käynti kaalilla harveni vihdoin lak
kasi kokonaan siellä käymästä Tuo
paljon pidetty hilpeä ja iloinen luon
ne muuttui alakuloiseksi ja synkäk
si Saipa hän toisinaan aimo her
mopuuskauksia Silloin paiskeli hän
patoja ja pannuja piti sellaista päri
nää että paikat vaan tärisi
Varsinkin jos palkanmaksu jonka
piti olla torstaiaamupäivällä sattui
menemään Torstai iltaan oli Elli
ihan raivossa Emäntä kuin huoma
si missä vika koetti aina pistää ra
hat Ellin käteen ensimäiseksi aa
mulla kun tuli alas Silloin Ellikin
tuli hyvälle tuulelle Eikä rouva
raaskinut Elliä poiskaan panna kun
hän osasi laittaa hyvän ruuan huo
nommistakin aineista ja oli säästä
väinen että ei pannut mitään mene
mään Ja eikä Elli tyytynyt paljaa
seen rahaan pitipä vielä hänen keit
tämistään ylistää sillä nyt ei ollut
enää poikia jotka olisivat laulaneet
ylistysvirsiä hänen ruskeasta tukas
taan säihkyvistä silmistään j n e
p Emännät puhuivat hänelle mie
liksi Mutta aika kiertää loppumatonta
rataansa Kaiken täytyy muuttua
Niinpä oli Ellinkin laita Hänen ko
mea ruskea tukkansa alkoi haalistua
Harmaita suortuvia alkoi pilkistää
ohimoilla Posketkin kadottivat vä
rinsä ja ihonsa kävi kellertävän har
maaksi Hampaansa muuttuivat
ruosteisiksi pilaantuen huimaavaa
vauhtia Olisihan voinut aikoinaan
korjauttaakin mutta se on niin kal
lista moitti Elli Muutenkin ulko
asussaan kävi hän välinpitämättö
mäksi "Mihinkähän se Elli mahtaa sääs
tönsä panna Kulkee kuin variksen
pelätin vanhoissa ryysyissään ei
käy missään eikä tilaa minkäänlais
ta sanomalehteä el kirjallisuutta el
niin mitään Kuinkahan hän mah
tanee aikansa kuluttaa?"
"Jaa-a — ei olisi uskonut että
niinkin reipaasta tytöstä tulisi tuol
lainen homehtunut vanhapiika että
tuskin voi sietää" virkahti toinen
Huhuja oli kyllä liikkeellä ja ol
tiinpa siitä melkeinpä varmoja että
hän vei joka sentin yksityiseen por
varipankldin Pitipä hänellä jo olla
muka tuhansia Mutta kukaan ei ol
lut sattumaltakaan nähnyt häntä
pankkiin menevän tai sieltä tulevan
Joskus yritti jokunen nainen teh
dä ystävyyttä Elli ei ollut enään
kaunis el ollut enää kadehtimisen
varaa Pyysipä vielä joku eläviin
kuviinkin tai johonkin muualle Elli
kyllä lähti mutta monta kertaa se
ei tapahtunut sillä hän ei koskaan
maksanut pilettiä vuorostaan
"Kyllä siitä on tullut aika saituri"
eiköhän vielä saa katua ettei ole
aikanansa nauttinut elämästä Se
olisi aivan omiaan että joku vanha
poika vähän sitä puijaisi ja kylläkai
se nyt jo ottaisi vakka minkä mies
rähjän kun vaau saisi"
Kävi niin että kaupunkiin tuli
taiteilija naimaton ja komea mies
pitämään konserttia Hän oli raho
jen puutteessa sillä hän tahtoi jat
kaa opintojaan mutta mistä saada
varat Jokunen kertoi hänelle El
listä "Jaaa yrltänpä siltä tytöltä lai
naksi kyllä minä aina tyttöjen kans
sa pärjään" päätteli taiteilijan ni
ku Mitä lie herra Lunden tehnyt mut
ta Elli tuli iloisemmaksi kävi osta
massa itselleen silkkipuseron vii
meisintä kuosia sekä uudet korkea
kantaisit kengät ja hatun jossa oli
suuri musta höyhen
Elli oli vähän niinkuin häpeissään
ollen ensikerran uusissa tamineis
saan Joku kysäsi:
"Mikä suuremmoinen juhlatilai
suus se nyt on kuin Elli on noin
puettu? Elli punastui kuin nuori
koulutyttö sanoessaan: "Muuten
vain Ajattelin että onhan jo aika
minunkin ostaa uusia vaatteita"
Kerran nähtiin Elli ja taitelija
Lunden yhdessä kävelemässä
Mutta Bitten eräänä aamuna ei
Elliä kuulunutkaan ' ales keittiöön
Emäntä meni ylös katsomaan
Siellä makasi Elli sängyssä tukka
hajalla silmät punaisina posket
hohtaen omituisesti
"En voi tulla ales tänä aamuna
päätäni särkee niin kauheasti Se
on taitanut johtua kuumasta ilmas
ta" "Kutsunko lääkärin?" kysyi emän
tä "Ei kyllä se ohi menee" vastasi
Elli Parempi olisi että kuolisin
tästä pois Mitäpä elämästäkään on
minulle hyötyä Työtä työtä
ja aina vaan- työtä Parempi kun
avaisin kaasujohdou että pääsisin
kirotusta elämästä"
"No elähän nyt koetti emäntä
lohduttaa Olethan parhaassa ijässä
yksinäinen eikä mitään (huolia"
"Ooh älkää puhuko keskeytti
Elli Kyllä voin tulla ales Illallista
laittamaan kun vaan saan rauhassa
olla tämän ajan -— Mutta Elli ei
voinutkaan tulla illallista laittamaan
Kolme vuorokautta hän makasi sän
gyssä ankarassa pään tuskassa mut
ta hän ei antanut hakea lääkäriä'
Joka kerta kun joku palvelijoista
meni katsomaan puhui Elli elämän
sä lopettamisesta Mutta syytä hän
ei muuta sanonut kuin moitti työtä
Huokasi: "aina vain työtä!" Palve
lijat olivat varmoja että rakkauden
tauti Elliä vaivasi Ja eiköhän se
arvelu mahtanut oikea olla
i
Neljäntenä päivänä meni Elli ales
Hän oli kovin laihtunut tuossa pie
nessä ajassa Silmänsä olivat pai
nuneet syvään kuopalle ja poskensa
olivat kalpeat kuin palttina Vaikka
yleensä eivät palvelijat pitäneet hä
nestä herätti hän heissä nyt säälin
tunnetta Hän näytti niin avutto
malta ja yksinäiseltä Ikäänkuin
korvatakseen entistä vastenmielisyyt
tä ja vihamielisyyttä yrittivät ha
nyt osoittaa hänelle hellyyttä Mut
ta Elli ei kärsinyt tätä myötätun
toa "Antakaa minun vain olla hän vir
kahti pian olen entiselläni
Oli pieni lomahetki Palvelijat
saivat levähtää Yhdellä oli virk
kaus käsissä toisella kudos ja mil
lä mitäkin Samalla toi sanomalehti
poika "Työmies"-lehden
"Eikö Elli halua kuulla uutisia
virkahti yksi
"En minä nyt jaksa"
" (Jatk)
Toveritar Maria Mula
rin haudalla
Näin sinun piti lähteä Ei autta
nut oma elämänhalusi ei lastesi it
ku ei omaistesi valitus eikä tutta
viesi synkkä suru Tässä sinun hau
dallasi emme saata olla katsomatta
oman elämämme voitto- ja tappio
tilille Kuinka surkealta se näyttää!
Elämä alettu suurilla toiveilla ja
korkealla päämäärällä Mutta pet
tymykset 'ovat seuranneet vain toi
siansa toiveita on täytynyt vähen
tää päämäärää pienentää ja lopuksi
ne näyttävät kuivavan olemattomiin
Tuntuu siltä kuin köyhän elämä
olisi alkanut tyhjästä ja tyhjän kaut
ta pitää sen jälleen tyhjään mene
män Mitä varten me olemme syn
tyneet' mitä varten me elämme kär
simme ponnistelemme ja taistelem
me? Sitäkö varten että saada maan
poveen kuoppa jossa rauhassa saa
mädätä Tuntuu siltä että viisain
teko jos saisi vielä alkaa elämänsä
alusta olisi kahdenkymmenen vuoti
aana vetää naru kaulaan
Mutta miksi katkeroitua Tämä
hän on väärä tilinpäätös Väärä sen-'
tähden että se on laskettu itsek
kyyden ja yksilöllisyyden perusteel
la Emmehän me olekaan mitään yk
silöitä tahi olemme ainakin yksilöi
nä merkityksettömiä Me olemme
pienen pieni osa maailman kaikkeu
desta Emmekä me ole itsellemme
työtä tehneet ja taistelleet vaan tu
levien sukupolvien tähden niinkuin
menneet sukupolvet ovat meidän hy
väksemme työnsä tehneet Ihminen
on kuin vesipisara jonka tehtävä on
ainaisella kiertokulullaan hyödyttää
kehityksen viljavainiota Yksinään
se kuivuu mitättömiin mutta yhdis-
tettynä miljooniin muihin se voi
saada ihmeitä aikaan Mutta yhden
vesipisaran ikä on liian lyhyt ver
rattuna siihen työhön missä se on
osallinen Siitä ei voi tehdä tilin
päätöstä Kaikki mitä saamme sel
ville on josko se on tehnyt tehtä
vänsä täyttänyt tarkoitustaan ja
ollut hyödyksi ympäristölleen
Lyhyt oli sinunkin ikäsi Näyttää
siltä kun olisit kesken töitäsi tem
mattu pois Kauan olisivat omaisesi
vielä sinua tarvinneet Kauan olisi
vat toverit ja toverittaret vielä ha
lunneet nauttia seurastasi Miksi
kuoleman piti juuri sinua kohdata?
Onhan vielä niin monta eläjää joi
den luo se voisi mennä vapauttajana
eikä murhaajana kuten se sinua ta
votteli Miksi kuolema el noudata
minkäänlaista laillista järjestystä?
Miksi se valitsee uhrinsa sokeasti
Nämä ovat kysymyksiä joihin emme
vielä löydä tyydyttävää vastausta
Tyytymättöminä kohtalon julmaan
leikkiin me poistumme haudaltasi
säilyttäen kuitenkin muistosi syvällä
sydämissämme
Kesäk 10 p„ 1920 Steeledale
Sask Canada
I W
Kesäillan mietelmä
Miksi on mailmassa niin paljon
kurjuutta? Miksi ei kaikki Ihmiset
voi nauttia elämästä onnellisina? U
sein tällaiset ajatukset tunkevat
mieleeni kun kesäillan ihanuus on
hurmaavin Miksi en voi unhoittaa
monia elämän kysymyksiä ja olka
päitä kohauttaen jäädä välinpitämät
tömäksi kaikelle vakavalle ja heit
täytyä nautintojen pyörteisiin? 011
sinkohan onnellisempi Ei! Nautin
toja ja riemuja emme kaipaa vaan
ihmisarvoa ja vapautta Oikeutta elä
mään Sitä' me kaikki ihmislapset
ikävöimme Mutta kuinka monet
miljoonat raatajasiskot ovat vailla
ihmisoikeutta Me olemme poljetut
orjuutuksen alle kujruuden kuilui
hin Siksipä kasvaakin köyhäin lap
sista usein niinkuin sanotaan "mi
tä sattuu" Toisilla on ainaisena a
jatuksena toimeentulohuolet Kaikil
la mahdollisilla ja usein mahdottomillakin-
keinoilla he koettavat rikas
tua Ajattelematta osa-tovereita he
sulkeutuvat pois kaikesta "Elää
kuinka elää kunhan vain voi sää
tää"
Toiset taas useinkin nuorista
väsyneinä ja tuskaantuneina kurjud
teen ja orjuuden kahleisiin syöksy
vät elämän leikin pyörteisiin Sul
kevat korvansa todellisuuden äänel
tä uskotellen itselleen: "tämä on
elämää ihmisenä minulle kuuluu oi
keus nauttia"
Hetkinen muutama valhe onnen
pyörteessä — ja todellisuus ilmot
taa: "Nyt olet nauttinut kaikki e
losl ilot Miks' et odottanut ja naut
tinut vain pikku erissä elämäsi var
rella Nyt on elämästäsi jälellä vain
surujen jakso On muruja vain köy
hän ilot suurin osa suruja" opettaa
todellisuus
Työläistoverit! Ajatelkaamme ko
ko työläisluokan tulevaisuutta eikä
"itseämme Toverillisella yhteistoi
minnalla joudutetaan uutta aikaa
jolloin kaikki voi löytää elämälle ar
von Ida Niemelä
Halutaan tietää
Missä on tuttavani ADOLFIINA
NYYSSÄLÄ kotoisin Lappajärvellä
Hän oli New Yorkissa viime talvena
Ole hyvä ja anna osotteesi ja jos ei
hän itse tätä huomaa niin joa joku
hänen tuttavistaan huomauttaisi hä
nelle Osoitteeni on: SELMA YLI
NEN McCintosh Springs Ont Can
HALUTAAN 100000 naista käyttä
mään Californian ruusuhelmiä —
mielly ttävimmät esineet mitä elaissän
ne olette nähneet tuoksuvat kuin tuo
reet ruusut kestävät värinsäpitavät
ja niin hienon hienot Tuhannet tyy
tyväiset ostajamme lähettävät meille
kiitoslauseita Arvo $1000 Lähete
tään nähtäväksenne tarkastettuanne
maksatte $200 tai palautatte ne ta
kaisin Ilmoittakaa haluamanne vä
ri Epärehelliset älkää vaivatko itse
änne — RELIABLE SALES CO
Box 2143 Tampa Fla
'-! f-