Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, June 22, 1920, Image 1

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    Thls Issue o th Toveritar contalns nn artlcles such as requlro an affirmed translatlon accordlng to Act ot Ocv iSth 191
TOVERITAR
ORGAN OF THE FINNISH WORKING VVOMEN IN AMERICA
Painos 733 1
AMERIKAN SUOMALAIS
TEN TYÖLÄISNAISTEN
ii X N E N K ANNATTAJA
No 25
Tiistaina Kesäkuun 22 p — Tuesday June 22
1920 — Kymmenes Vuosik
Temppelin tekijät
Kiviröykkiö kaamea kohosi
kuten kummitus synkässä yössä
Sieltä louhikkoluolista peikot
yön valtojen vaanivat veikot
kävi kansojen pimitystyössä
Valonkaipauskuiskehet kuitenkin
"miten yöstä ja orjuuden alta
ylös nousemme?" viestinä kulki
Epätoivo se tulpahti julki:
"Miten murtuisi peikkojen valta!"
Yli orjien henkäys hiljainen
jalon aattehen kiehtova kuiske
kävi kutsuen suurehen työhön —
punaviirien viittova huiske
pian hulmusi synkkähän yöhön
Kävi nuoriso vierellä vanhusten
käsin känsäisin temppelin tekoon
Kukin parhaimman kortensa kantol
rovon ainoan usea antoi
ihanteittensa keskityskekoon
Joka yksilö sielunsa innolla
talon seurasi valmistumista
tuhat toivetta liittäen työhön
Valo väikkeitä heijasti yöhön
heidän henkensä kaipauksista
Moni uupunut äiti kun iltasin
unen helmahan liekutti lastaan
salatoiveiden pauloja pauloi
pyhän kaipauslaulunsa lauloi:
"Ota elämä antini vastaan!
Ota pilttinl pieni ja kouluuta
talon suojissa suuressa työssä
jalo vapauspyrkimys paina
hänen sieluunsa että ei aina
iät oltaisi orjuuden yössä!"
Kuten siivillä korkeni seinät sen
talon uijahan pilviä kohti
kohoi louhikkoluolien paadet —
hävis öisien peikkojen haadet
talon rantaan ne tulla ei tohdi
Siten luotihin louhikko linnaksi
monen työläisen uurastelulla
Etuvartiopaikaksi valon
asumuksesi aattehen jalon
oli määränä temppelin tulla
Tuli temppeli työpajaks' orjillen
Pyhä kaiku sen holveista kiiri
siellä aatteille alttari paloi
Talon tornissa hulmuten valoi
työn intoa vapausviiri!
Emil Lindahl
BELGIAN NAISILLE KUN
NALLINEN ÄÄNIOIKEUS
Belgian eduskunta on 120 ää
nellä 37 vastaan hyväksynyt la
kiehdotuksen joka myöntää
kunnallisen äänioikeuden naisil
le Lain puolesta on käyty kii
vasta agitatsionia muun muassa
sosialistien taholta vaikka osa
heistä on pelännyt naisten ääni
oikeuden tuottavaan 'hyötyä van-hoillis-katolilaiselle
'puolueelle
Belgian veljespuolue on tämän
yhteydessä hankkinut tietoja ää
nioikeusoloista eri maissa
Toverittaren tilaaja
määrä kymmeneen tuhanteen!
Sota - mitä se on?
(Hämeen pohj vaalipiirin naisten
sosdem piirikokoukselle esitetty
alustus) '
Itse sotatantereella: tykkien jys
kettä kiväärien pauketta kuularuis
kujen rätinää myrkyllisiä kaasuja
hävitettyjä maakappaleita pommitet
tuja kaupunkeja palavia kyliä juok
suhaudoissa ja kentillä makaavien
uhrien epätoivon huutoja kuolevien
korahduksia läpiammuttuja aivoja
tuijottavia lasimalsia silmiä väänty
neitä eleitä värähteleviä jäseniä ve
rivirtoja ja ruumiskasoja joissa vie
lä äsken elämänhaluiset nuoret ih
miset lepäävät kangistuneina sil
vottuina ikuisiksi ajoiksi menneinä
Ja rintaman takana: pakenevien
ryysyiset väsyneet laumat miljoo
nat kodit joissa äidit sisaret mor
siamet puolisot ja lapset ovat su
ruun ja epätoivoon vaipuneet me
nehtyneet lesket nälkiintyneet orvot
sodasta haavoitettuina palanneet
miehet rujoina rampoina sokeina
tylsämielisinä Sodassa vangeiksi
otetut joukot kalvamassa vihollisen
varustuksia ja vallihautoja surmalou
kuksi omille kansalaisilleen omille
veljilleen raatamassa oloissa joihin
verrattuna Israelin lasten orjuus E
gyptissä oli vain lasten leikki En
nen kukoistavat seudut hedelmäl
liset puutarhat ja pellot tallattuna
hävitettynä erämaana ennen kauniit
kaupungit eloisat kylät raunioina
savuavina kivikasoina taiteen' van
hat mestariteokset kuuluisat ihanat
rakennukset linnat ja kirkot pom
mituksen hävittäminä vanhat kor
vaamattomat taidemuseot riistettyi
nä raastettuina Kaikkialla pohjat
tomat määrät inhimillistä tuskaa
kyynel- ja hikipisaroina
Entä sodan sodan seuraukset -mitä
ne ovat?
Valtiotalouden rappeutuminen kan
sojen välinen viha ja kateus moraa
listen käsitteiden höltyminen tunno
ton keinottelu ja jobbaus elintason
tavaton kallistuminen ja köyhemmän
kansanosan sortuminen parhaassa
ijässään olevat miehet silvottuina
työhön kykenemättöminä kadunkul
missa myyskentelemässä tupakkaa
tai kerjäämässä Suvun jatkajina
vain heikot kivulloiset ruuminraa
kit tai sodan runtelemat miehet
joilta heidän lapsensa perivät heikon
ruumiin joten vielä tulevat suku
polvetkin saavat siitä kärsiä Ja
sitten vielä elävän elämän arvojen
tuhot joita ei voi laskea sillä ku
kaan ei voi tietää mitä olisi tullut
niistä nuorista miehistä jotka ovat
sodassa kaatuneet tai niistä monis
ta lapsista jotka ovat sodan ja näl
käsaarron aiheuttamiin tauteihin
puutteeseen tai nälkään kuolleet Eh
kä heistä monestakin olisi tullut jo
ku ihmiskunnan hyväntekijä joku
nerokas suurmies jonka elämäntyö
olisi tuottanut maailmalle korvaama
tonta hyötyä
Tässä vain lyhyesti ja sangen vail
linaisesti lueteltuina sodan haitat ja
tuhot Ja mitä on tätä kaikkea vas
taan asetettavana ansiopuolelle?
Joitakin vapaudenristejä ihmeel
listen murha-aseiden keksintöjä ja
joidenkin tunnottomien keinottelijain
satumainen rikastuminen Siinä
kaikki!
Mutta sodan ja militarismin vai
kutus on tuntunut raskaana tavalli
seen rauhan aikaankin n s aseelli
sen rauhan muodossa jota Europan
(Jatkoa toisella airulla)
Perhepalvelijat
"Perhepalvelijat melkein yleensä
vielä pieniä poikkeuksia lukuunotta
matta kulkevat täydellisesti rilstä
jiensä kelkassa Ile ovat uskollisia
porvarilehtien lukijoita ja uskovat
niihin Tämä joukko ei suinkaan oia
pieni Sen voi laskea kymmenissä
ehkä sadoissa tuhansissa Heillä el
ole minkäänlaista järjestöä johon he
kuuluvat He tekevät pitkiä päiviä
työtä useammassa tapauksessa 13
ja 14 tuntia päivässä ja ovat aina
valmiit nöyrinä kumartamaan tylym
päänkin käskyyn He ovat tottuneet
aina odottamaan armopaloja Heidän
asemansa ei suinkaan ole kehuttava
Palkat ovat vähän viimeisenä kahte
na vuotena nousseet mutta eivät
kumminkaan läheskään vastaa sitä
mitä ovat vaatteet ja kengät nous
seet Tämänkään palkannousun hy
väksi eivät palvelijat itse ole mitään
tehneet Se johtuu toisista seikoista
Muilla työaloilla ovat työläiset järjes
tyneet ja alkavat vaatia parempaa
palkkaa sekä lyhempää työpäivää
Niin on jo nykyään paljon käytän-
" nössä 8 tunnin työ ja paremmin elin
kustannuksia vastaava palkka Täs
tä johtuu että kahtena viimeisenä
vuotena on suuret määrät palvelijoi
ta siirtynyt tehtaisiin työhön Ja
kun ei siirtolaisia ole maahan las
kettu on palvelijoissa joillakin aloil
la puute Niin on heidän palkkansa
vähän noussut ja muutenkin asema
parantunut
Perhepalvelijain luulisi parhaiten
huomaavan asemansa kun ne joka
päivä tekevät leipänsä palvelemalla
toista ihmistä Näkevät hyvin min
kälainen ero on ihmisen ja ihmisen
välillä Näkevät sen minkälainen
kuilu oh palvelijan ja isännän viilil
lä Koirakin saa paremman kohte
lun herroilta kuin työläinen joka
heitä palvelee Kaikesta tästä huoli
matta ovat perhepalvelijat vähimmin
selvillä asemastaan
Palvelijat ovat enimmäkseen kaik
ki siirtolaisia Tulleet tänne siinä
toivossa että kokoavat pienen sum
man rahaa ja sitten palaavat takasin
synnyinmaahansa Tämä yksilönä ri
kastumistoivo on heidät tähän ase
maan vienyt On aika jo herätä! Yk
silönä olemme voimattomia vaan
joukkoina voimakkaita! Siis jokai
nen toveri ja toveritar tehkäämme
kaikkemme uhrataksemme työmme
sosialistisen valistuksen hyväksi!
Se kantaa hyvän hedelmän!
Suomalaisille palvelijoille voipi
lohdutukseksi sanoa että ne ovat vä
hän paremmin aikaansa seuraavia
Suomalaiset palvelijattaret ainakin
Suur New Yorkin ympäristöllä tilaa
vat ja lukevat työväen lehtiä On
kyllä paljon varkainlukijoitakin ja
vielä enemmän niitä jotka eivät ti
laa eivätkä lue ensinkään Jokaisen
työläisen niin naisen kun miehenkin
velvollisuus on tilata työväenlehtiä
Pois porvarilehdet työläisen pöydäl
tä! Jokainen kohdaltaan levittämään
omia lehtiämme! Tällä tavalla voim
me tehdä hyvän palveluksen hyväu
asian puolesta!"
Näin kirjoittaa A V— nen Raivaa
jassa Mikä on syynä että perhe
palvelijat niin vähän puhuvat tai
kirjoittavat asemansa kieroudesta?
Meillä on tämä Toveritar lehti juuri
naistyöläisiä varten mutta sen huo
mion olen tehnyt että tälle naisten
äänenkannattajalle ei lainata kyllik
si huomiota Enempi asiaamme in
nostusta työläisnaiset! Kirjoittakaa
Nainen
Nainen alla tuskan taakan huokaa
sydän täynnä murheen tuomaa
katkeruutta pettymystä
eikä missään lohdutusta
mutta koko elo synkkä musta
Nainen äiti uuden sukupolven luoja
kodin lemmen lämmön tuoja
sortuu alla sortovallan
tunnottoman esivallan
puutteen työn raskaan alla
Voiko nainen orjamainen
luoda terveen jälkeläisen
sielustansa lennokkaisen jalon
joka voisi välttää erheen palon
ja voisi olla lapsi päivän valon
Nainen orja sortovallan
myöskin miehen mielivallan
alle ompi pakotettu
Yhteiskunnan olot nurjat
palkat liian pienet kurjat
näillä ompi nainen kahlehdittu
Nainen äiti koko ihmiskunnan luoja
onko sulle oikeutta
koskaan osaksesi tullut?
Mutta aina sorrettuna
sekä alas poljettuna
sinä olot aina ollut ' y
Nouse nainen sorron yöstä!
Heitä kahlees jotka näyttää
sinut vielä kahliten
Katso uusi huomen koittaa
sen valo sinutkin jo voittaa
se nousee alta vääryyden
Sisko äiti mikä Hetkin
miksi sä kuljet vielä pitkin
etsien ja haparoiden
kyyneleissä vaikeroiden
Uskoen että luoja naisen
on luonut oikeutta vaille
Kun nouset nainen osas otat
ohdakkeiset polkus kovat
suita viimein loppuvat
Kun riennät alle punalipun
heität turhat touhut sivuun
niin kyyneleesi kuivuvat
Ryhdy työhön tarmokkaasti
kanssa veljien käy rohkeasti
vapautta vaatimaan!
Vanno vala pyhä vakaa
että oikeutta käyn puolustamaan
siis voittohon tai kuolohon
Ra
EI VAIN MYÖNNETÄ NAI
SILLE ÄÄNIOIKEUTTA
Louisianan alahuone on hy
lännyt 67 äänellä 44 vastian pää
tösesityksen joka olisi vahvista
nut muutosesityksen perustusla
kiin äänioikeuden myöntämisek
si naisille Näinollen toiveet
naisten äänioikeuden _ voitosta
ennen vaaleja ovat heikot
— Jos tahdot tehdä hyvän
palveluksen tuttavallesi tilaa
hänelle Toveritar
omaan lehteenne ja pohtikaa niistä
kysymyksistä jotka tänäpäivänä tei
tä lähimmin koskevat kuten perhe
palvelijan aseman kohottamisesta y
m työläisnaisia koskevista seikoista
Toveritar on juuri se lehti jossa on
kylliksi tilaa näitä asioita varten
kun vaan me lainaamme huomiota
tämäntapaisiin kysymyksiin