Tiistaina Kesäkuun 1 p — Tuesday June 1
No 22
TOVERITAR
Amerikan suomalainen työläisnaisten M
nenkannattaja ilmestyy Astoriassa Ore jo
ka tiistai The Western Workmen'l Pubi
Society'n kustantamana
Tilaushinnat Yhdysvaltoihin
I 'vuosikerta $150 Puoli vuotta 90c
Canadaan ja Suomeen
1 vuosikerta 1175 Puoli vuotta 100
TOVERITAR
Box 99 Aitoria Ore
Entered as aecond-class matter July 18th
1911 at the Post Office at Astoria Oregon
under the Act of March 3rd 1879
~~ TOVERITAR
(THE WOMAN COMRADE)
SUBSCRIPTION RATES
IN THE UNITED STATES:
One year $150 — 6 months 90c
IN CANADA: '
One year $175 — 6 months $105
Toimitus:
HELMI MATTSON
Box 99 Astoria Ore
TOVERITTAREN TILAAJAMÄÄRA
OSOTTAA:
Katkaistu 1U
Uudistuksia - 26
Uusia 51
HE JA ME
New Yorkista tiedotetaan et
tä kolmisenkymmentä edustajaa
ia naisvierailijaa on lähtenyt
matkalle Europaan Matkan pää
määränä ollen Ceneve jossa ko
koontuu kesäkuun alkupäivinä
kansainvälinen Naisten Kon
gressi Kaksikymmentä kuusi eri
maata lähettää edustajansa tä
hän kongressiin
Nyt on suffragettinaiset ko
vassa touhussa kuten uutisisti
näkee "Naisasian" puolesta
taistelevat he innokkaasti
Sosialistinaiset eivät ole näis
tä hommista tietääkseenkään
Työläisnaiset tietävät että suf
fragettien suurimpina pyyteinä
on virkapaikkojen tavoittefu ylä
luokan naisille Se on hyvin
nähty miten vähän heidän e
tunsa lyövät yhteen työläisnais
ten etujen kanssa Siksipä ei
meikäläisten kannata suuresti
innostua heidän hommiinsa Jos
työläisnaisilla on ymmärrystä
taistella omien etujensa puoles
ta voi sen tehdä yhdistymällä
miesten rinnalle poliittisiin ja
taloudellisiin järjestöihin sekä
kannattamalla innokkaasti o
suustoimintaliikettä Me emme
tarvitse mitään erikoisia naisten
kongressia ajamaan etujamme
Mutta onhan se hyvä että ylä
luokan naisillakin on' jotain hom
maa on joitakin "jaloja" tehtä
viä Sillä heidän sitten kannat
taa kerskua ja ylpeillä että he
kin muka touhuavat jotain
Näillä naisten etuja ajavilla
rouvasfhmisillä ei koskaan ole
ollut tarkoituksena työläisnais
ten aseman parantaminen Niin
pian kun tulee kysymykseen
vaikkapa vain palvelusväen "pii
kaihmisten" palkanylennys
kauhtuvat !he vallan hirveästi
Pitävät pieniäkin parannuksia
tarpeettomina jos niistä on etua
työtätekeville naisille Niinpä
onkin paras että kuljemme edel
leenkin omassa leirissämme ja
touhuamme oraal!a tahollamme
Nyt kun suffragetit pitävät Eu
ropassa kansainvälisiä porvari
naisten kokouksia pitäkäämme
me täällä omia kokouksiamme
Keskustelkaamme siellä "missä
kaksi tahi kolme kokoon tulee '
- työläisnaisten aseman paranta
misesta Tämän maan työläis
naiset useilla eri aloilla ovat vie
lä niin järjestymättömiä ja luok
katiedottomia että heidän tulisi
kaikinmokomin ajateSla ase
maansa Etenkin palvelusnaiset ovat
vielä melki henkiorjan asemassa
verrattuna muihin työläisiin
Kaikki naiset olkoon sitten
millä ammattialalla tahansa liit
tykää yhteen ! PalvelusnaisiUe
tämä huuto kuulukoon kaikkein
ensimäiseksi Sillä suurin osa
maan työläisnaisista on perhe
palvelijoina joskin sodan ajalla
siirtyi paljon naisia muille työ
aloille Niin — jos nyt suffragetit tais
televat "naisen oikeuksista" tais
telemme me työläisnaisten ase
man parantamiseksi kaikkialla
Ja sen me voimme tehdä kuten
sanoin yhdistymällä miestove
rien kanssa sosialistisiin järjes
törhin 'Se tunnustus näille naisasian
ajajille annettakoon että he ovat
tehneet paljon työtä ja saavutta
neet jo hyviä tuloksia taistelels
saan naisten äänioikeuden puo
lesta kaikissa maissa Mutta
työläisnaiset ei siitä äänioikeu
den saavuttamisesta ole meille
vähintäkään hyötyä jos emme
osaa äänioikeuttamme oikein
käyttää Päinvastoin! Kuljem
me vain tiedottomana äänestys
karjana porvaripolitikoiteijoitla
ja ajamme heidän etujaan Näin
ei saa olla asiat Meidän on
käytettävä äänemme omaksi hy
väksemme Sosialistipuolueen
listalle on äänemme merkittävä
ja sosialistisia virkailijoita äänes
tettävä kun vain siihen meillä
on tilaisuus
KEVÄT
Miten ihana onkaan kevät!
Suuri luonto vapautuu sorron
kahleista talven kahleista
Ensimäinen kevätpäivä on
kuin valonkipinä merikapteenin
kaukoputkesta nähtynä myrskyi
sen merimatkan perästä
Kuinka suurta ihanaa onkaan
kevään valta Luonto pukeutuu
juhlapukuun linnut laulun virit
tävät keväisat purot lirittävät
Pilvien peittämä taivas muuttuu
niin kirkkaaksi loistavaksi Polt
tavat auringonsäteet suutelevat
luontoemon poskia ' Kaikkialla
ilmenee virkeyttä elämää Kai
kesta näkee että talven valta on
voitettu kahleet katkaistu
Suurta suurta ja ylevää on kfr
vät!' Iloiten käyvät toiset kevätki
soihin nauttivat luonnon suloi
suudesta Kilvoitellen he kiittä
vät kevään kauneutta He on
nelliset käyvät hienoissa kevät
pukimissa nauttivat kaikista
luon antimista juopuvat elämän
ilosta Eivät tiedä mitään an
karista ponnistuksista ei hien ja
tuskan ei kyynelien valumisesta
Eivät kuule epätoivon huudas
tuksia nälkään nääntyvien rin
noista He vain nauttivat vain
nauttivat
Runoilijat laulavat heille su
loisia säkeitä ihmiselämän iha
nista hetkistä onnellisten kotien
kauneudesta naisen llemmestä
Ile laulavat uskoa unelmia iha
nuutta lämpöä päivänpaistet
ta Mutta kenelle?
Muutamille harvoille valituil
le riistäjä luokalle Heille on
maailma ihana kaunis suuri
koti
Heillä on tilaisuus nauttia kai
kesta Ricmukulkueissa voivat
rientää ihailemaan pilviä piirtä
viä lumiharjanteita laskeutua
jälleen laaksoon nauttimaan tyy
nestä rauhasta Voivat etsiä iha
nia niityn kukkasia ja sammut
taa janonsa salojärvien kristalli
kirkkaalla vedellä
Koko suuri ihana luonto on
heidän hallussaan vain heidän !
Heille kuuluu metsät järvet
joet Niiden lehdoissa ja siimek
sissä he leikkivät elämää
Kaikki maailman tiede ja tai
de temppelit aukenevat heille
Niissä he katselevat huolettomi
na ihailevat ihmisneron tuottei
ta niiden ylevyyttä ja 'kauneutta
Suurten salien monivärisissä
loistossa ihailevat silkkipukuisten
keijukaisten tanssia viinin ja
samppanjan hurmatessa vanno
vat välioja ihanalle isänmaalle
Näin nämä rikkaat ja onnelli
set Sellainen on 'heidän ke-_
väänsä
Mutta toiset ihmislapset eivät
ole yhtä onnellisia Vaikka ke
vät suo sulonsa luontoon valai
see päivän ei se valosta köyhän
kammiota Tehdas jossa vin
kuvat ja tärisevät remmit ja rat
taat ei valkene keväisistä päi
vän säteistä Me näemme näi
den toisten ihmisten kulkevan
kuni haamuina alas kaivantojen
pimeyteen missä eT milloinkaan
yksikään auringon säde valaise
raatavan orjan pimeää pitkää
päivää Heidän täytyy mennä
sinne Vaimot lapset ovat puut
teessa nällässä tahtovat leipää
leipää Niinkuin vangit rau
taisien kallerien taakse ovat nä
mä orjat kytketyt ' Elämän nes
te imetty pois heidän olennos
taan Kevätpäivien sarastukset eivät
voi herättää ilon tunnetta näi
den raatajien sydämissä näissä
köyhissä elämän-huolien paina
missa ihmisissä Jossakin haa
veilevissa luonteissa kevään iha
nuudet joskus saavat 'vastakai
kua hetkeksi Miljoonien kär
sivien orjien tuskat eivät huo
jennu muulla kuin järjestelmän
täydellisellä muuttamisella Jär
jestelmän muuttamisella niin et
tä kaikki tulevat saamaan ih
misoikeutensa ja täyden osansa
elämästä
Luonnon taistelu ja voitto —
kevään voitto — voi meitä köy
hiä ainoastaan innostaa taistelus
sa sortoa ja vääryyttä vastaan
innostaa katkaisemaan vuosisa
toja kannetut kahleemme
Kun me huomaamme tehtä
vämme tärkeyden ja tunnemme
suuren joukkovoimamme on
meillä aina lähempänä voitto
On myös lähempänä se kauan
toivottu kövhien kevät! — H
KUOLEMATTOMUU
DESTA (A Lipschutzin mukaan)
Kokemus osoittaa että ihmisen iä
eläimen elämän pituus on rajoitettu
Siitä huolimatta vaikka ihminen tai
eläin ei koskaan olisi sairas tavoit
taa lopulta jokatapauksessa kuolema
Kuolema tässä tapauksessa sanotaan
johtuvan "vanhuuden heikkoudesta"
Kuolema on silloin n s luonnollinen
kuolema'
Mitä on kuolema?
Kuolemasta voi puhua ainoastaan
elämän vastakohtana Ainoastaan
mikä elää voi kuolla
Elämä on käsityksemme mukaan
sarja kemiallisia ilmiöitä pikku osis
sa "soluissa"- joista kukin elävä n
lento on muodostunut
Elämä on elävän aineen aineen- '
vaihtoa
Kuolema on elämän vastakohta
Solu on "kuollut" kun alituisesti ta
pahtuva aineenvaihto on tauonnut
Kun solun aineenvaihto on häiriinty
nyt tai muuttunut että aineenvaih
don pysähtyminen on seurauksena
niin solu on "kuolemassa"
On varottava muuatta erehdystä
On sellaistakin elämän pysähty
mistä mikä ei ole samaa kun kuole
ma Jos jotakuta solua — esim yh
destä solusta muodostunutta alku
eläintä — alkohoolilla myrkytetään
niin lakkaa solu pian liikkumasta
Se on '"kuin kuollut" Mutta jos
poistetaanalkohooli siitä vesipisaras
ta missä alkueläin on alkaa tämä
elää eloisasti kun ennenkin Solu
ei kuollut vaan alkohooli oli suun-
nannut aineenvaihdon toisenlaiseksi
että näkyvät elonmerkit olivat tauon
neet ~
Solu voi palata säännölliseen oloti
laansa niin pian kun vahingoittava
myrkky on poistettu
Kuollutta solua tahi kuollutta so
luyhteiskuntaa sanomme ruumiiksi
Siinä missä solut ovat kuolleet on
ruumis kuollut On kysymys siitä
onko elimistöjen valtakunnassa kuo
lemattomuutta tai yleisemmin sa
noen onko elävä aine sellaisenaan
kuolevaista tai kuolematonta Onko
solun elämä aina ehdottomasti päät
tyvä kuolleen ruumiin elottomaan o
lotilaan? Kolmisenkymmentä vuotta sitten
on biologian tutkija Wieisman esittä
nyt sen kannan että yksisoluiset al
kueläimet ovat kuolemattomia siinä
merkityksessä että kuolema ehdot
tomasti ei kuulu niiden elämänkul"
kuun vaan että suotuisissa oloissa
yksisoluisten elämä- voi jatkua ilman
että olio kuolee
Seuratkaammepa nyt sellaisen yk
sisoluisen eliön elämää
Yksisoluinen Ameban tai muun sa
manlaatuisen eliön suvun jatkami
nen tapahtuu siten että eliö määrät
tynä elämänhetkenänsä jakautuu
kahtia Kahdeksi samanlaiseksi puo- -
liskoksi eli "tytärsoluksi"
Tytärsolut kasvavat Kun ne ovat
tulleet niin suuriksi kun "ältisolu"
oli ne taas uudelleen jakautuvat Ja
niin yhä edelleen
Missään el ole tilaa kuolemalle el
lei pikkueliötä mikään ulkonainen
vaurio kohtaa Siten ovat yksisolui
set eliöt kuolemattomia
(Mutta nyt on otettava vielä huo
mioon seikka joka tekee kysymyk
sen yksisoluisten eliöitten kuolemat
tomuudesta mutkikkaammaksi
Jos yksisoluiset todella ovat kuole
mattomia silloin ei saa niiden elä
mänkulussa — sehän oli edellytykse
nä — tulla milloinkaan kuolleen ruu
miin kehitysastetta '
Ältisolu on jakautunut tytärsoluun
ja niin aina edelleen äärettömiin
Niin on oleva jos edellämainittu teo
ria yksisoluisten eliöitten kuolemat
tomuudesta pitää paikkansa
Mutta tämä asia kun yksisoluisten
elämää tarkemmin tarkattiin ei ol
lut aivan näin Ranskalainen oppi-
nut Manpas 1880 luvun lopulla in
nokkaasti tutki yksisoluisten eliöit
ten elämää Hän havaitsi että yksi
soluisten jakautumiskyky ei ole ra
jaton kuten Weisman on arvellut
Manpas sanoo että yksisoluisten eli
öitten sukupolvi sukupolvelta yhä
pienenee Eliöt menettävät väräh
dyskarvansa joitten avulla ne liikku
vat Samalla tapahtuu niissä muita
kin muutoksia Solut sanoo Manpas
"vanhenevat" ja lopulta kuolevat
MaanpasMn mukaan eivät siis yksi
soluiset ole kuolemattomia Hän tuli
siihen johtopäätökseen että kuolema
on ehdoton loppukohta elämälle
Manpas'in käsityksen mukaan tekee
kuolema työnsä kaikkialla elävien o
lentojen keskuudessa Mianpas sai
mielipiteelleen kannatnsta eläintie
teen tutkijain Richard Hertvigin ja
Calkinsin teoksista Amerikalaisen
Calkinsin teokset johtivat samaan
tulokseen kuin Manpasin Nimittäin
että senjälkeen kun on määrätty
määrä jakautumisia noin 100 — 200
yksisoluisten elämässä seuraa ajan
kohta jolloin pe sellaisten muutos
ten ilmeityä kuolevat Calkins ni
mittää tällaista: yksisoluisten kehi
tystilan rappeutumiseksi
Taas jälkeenpäin joku vuosi sitten