Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, May 11, 1920, Page 7, Image 7

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    No 19
Tiistaina Toukokuun 11 p — Tuesday May 11
Soinnahti suruinen soitto
Soinnahti suruinen soitto
orjan köyhän kanteleesta
värähti särkynyt sävel
Laulahti karpea orja :
kanteelella kaiutellen
syksysen synkeän virren
Iskivät vihan salamat
tulta lyöden köyhän majaan
Kaikui yössä tuskan huudot:
lyötiin teräs rakentajaan
Iskivät vihan salamat
säälimättä miestä naista
roiskahteli halpa veri :
ipiinattihin — lapsukaista
Iskivät vihan salamat -verihaavoin
immen sorjan
ktini pedot raatelivat
raiskasivat nuoren norjan
Iskivät vihan salamat
Itki Emot itki Taatot
Kilahteli kahlerauta
Synkät kulki hauta-saatot
Kostivat konnat korskeat
Roiskahteli köyhän veri
Maahan lyötiin pyhä jalo
Häpeääpi maa' ja meri
Katkesi suruinen soitto
kannel kauhusta parahti
Särkyi sävel iltavirren
Emeli Rautiainen
Koulutiellä
Kirj Ida Niemelä
Irjan koti oli pieni salon mök
k'i jonka erotti kylästä iso järvi
Irja alkoi käydä kansakoulua
Ikävä oli ensin kun matka oli
pitkä kun oli kuljettava veneel
läkin kävi se niin 'hankalaksi
että Irjaa ei voitu joka ilta ko
tiin hakea Irja edistyi koulus
sa mainiosti Opettaja usein sa
no! : "Ilman Irjaa olisi voitto
poikien!" Pojissa oli useita hy
vin edistyviä varsinkin Paavo
Vähälä Hän oli ensiluokalla
kuten Irjakin '
Että tytöillä oli voitto se oli
pojille kiusallinen ajatus Irja
rukka sai tästä kärsiä Usein
kotiin tullessaan sai Irja pom
mituksen lumipalloista ja aina
pojat kohtelivat Irjaa kiusalli
sesti siksi että ilman häntä oli
sivat tytöt olleet opintiellä jä
lessä Usein huomasi äiti Irjan
kyynelsilmin kouluun lähtevän
Mutta kun tyttö sanoi pitävänsä
kouulsta niin opettaja eikä äiti
arvanneet syytä tytön suruun
Loppui sitte koulu kesäksi Ky
lässä pidettiin sunnuntaikoulua '
ettei luku aivan lapsilta unhotu
Irjakin kävi siellä Eräänä py
häaamuna oli ilma hyvin kylmä
iti antoi Irjalle vahvan hui
vin se oli kotikutoinen ja oli
siinä punaisia ja kellertäviä rai
toja Kun Irja saapui kylään
li ilma jo lämmin Aurinko oli
korkealla eikä tuuli enää puhal
tanut kylmästi kuten järvellä
Kylätiellä tapaa Irja joukon lap
sia myös matkalla kouluun Toi
silla tytöillä ei ollut huivia hei!-
lä kuri" oli lyhyt matka ja kun
ilma oli jo lämminnyt Oli jou
kossa useita kansakoulupoikia
kin Heille muistui mieleen
kuinka usein he pitivät hauskaa
kiusottelemalla Irjaa Varsinkin
Paavo halusi vielä maksaa enti
siä kalavelkojaan Sattuipa eräs
tytöistä sanomaan: "Irja etkö
tiedä että nyt" on lämmin mitä
sinä huivilla teet?" Tästä pääsi
vät pojat taas alkuun: Irjahan
se onkin ! Minä luulin että se
on Peräjärveltä kuppari-Karoliina
kirjavassa liinassaan!" Tähän
tapaan jatkui puhe kunnes kou
Nuorten
lutalo pelasti pikku" Irjan sillä
kertaa
Aika vaihtui Noilla pienoisil
la jäi lapsuusaika taakse -Edessä
oli elämän koulu Lapsellinen
eripuraisuus loppui Nyt jakau
tui kukin siihen luokkaan mihin
kuului Irja ja Paavo molem
mat olivat työläisluokan lapsia
Ei halveksinut Paavo enää Irjaa
karkeassakaan huivissa Voitok
kaasti nyt Paavo tahtoi edustaa
luokkaansa mutta ei hän vielä
kään päässyt itse voittoa juhli
maan Köyhälistön puolesta
taisteli Paavo Uljaasti suoritti
viimeisen tutknitonsa — sai Suo
men lahtareilta "päästötodistuk
sen" Työn marttyyrit
Kirj Arvid Johnson
(Jatk)
Paikkakunnan tehdasteollisuuden
synty — Oskarin lapsuus
Minusta tuntui hyvin oudolta
nähdessäni Oskarin äitinsä kanssa
kokoilemassa kuusenkäpyjä — polt
topuiksi kuten he sanoivat — vähä
sen matkan päässä mökiltään Ih
mettelin tuota hommaa siksi että
sitä tehtiin sellaisella paikalla mis
sä ei ollut mitään muuta kuin met
sää suurta ikivanhaa hongikkoa
Jos minne silmänsä käänsi ja vie
läpä ne olivat talollisten takamaita
joten isännätkään eivät siellä käy
neet muuta kuin kerran elämässään
Astelin lähemmäksi saadakseni sel
vää asioiden oikeasta laidasta Sa
massa Oskari huomasi minut ja
juoksujalassa tuli minun luokseni
Hän oli nähtävästi noin kymmenen
vuoden ikäinen eli vähän vanhempi
liikkeiltään sukkela kuin orava Suu
ret säkenöivät silmät osottivat nuorta
alkavaa elämänintoa
— Mitä? Oletteko tekin metsä
vahti) Se vissiin on erinomaisen
tuottava ammatti koska kaikki mie
het ovat ruvenneet metsävahdeiksi —
tuumii poika -t
— Enl En minä ole metsävahti
koetin hänelle selittää — Minä olen
vaan tavallinen työmies Käväsin
tuossa saharakennuksella työtä kysy
mässä ja eiköhän siellä jonkun nä
köistä saanekin niin päällysmies sitä
ainakin arveli
— Jaa — tuumii Oskari — minä
vaan arvelin että jos te taas sakotat
te noista kuusen kävyistä niin sitten
minä menen linnaan ei isä ainakaan
maksa enää toista sakkoa minun täh-
teni
Pakarin näitä puhuessa tuli siihen
hänen äitinsä helma täynnä käpyjä
Hän kai huomasi minun ei olevan
mikään vaarallinen mies siksi hän
rohkeni niiden kanssa tulla luokseni
— Hyvää päivää vieras I
Samassa Oskari ehätti äidilleen sa
nomaan :
— Ei hän ole metsävahti hän on
tavallinen työmies niinkuin meidän
kin isä
— No no eihän ne varsin kaikki
ihmiset vielä niitäkään ole vaikka se
hyvin kyllä siltä näyttää Vieras vis
siin on työn etsinnässä)
— Nimeni on Kalle Kelconen am
matiltani rasvari Joo työn etsin
nässä kylläkin Onhan sitä jo luvas
sakin jonkunlaista palikkain kantoa
Oikeaa ammattiani en saa vielä jo
honkin aikaan Palkat kyllä kuuluu
olevan vähän paikkakunnan muotoi
set mutta mihinkä sitä rahaton mies
tästä umpikujasta muuallakaan me
nee — Kaksi markkaa päivältä lu
pasivat nyt ensialuksi Kuului siinä
hetken päästä olevan vähän korotuk
Osasto
sen varaa — muuten se näytti vä
hän niinkuin armeliaisuuslaitokselta
Minulla ei tällä kertaa ole paljon ar
vostelemisen varaa kun on taskut
tyhjänä — Mutta kortteerista ja
ruuasta tässä olisi kysymys) — —
Mutta minun päähäni et tahdo mah
tua tuo teidän puuhommanne näin
synkeän metsän sisällä — vai onko
ukkomies niin väsyksissä iltasella et
tä hän ei jaksa niitä hankkia) Jos
niin on niin -minäkin voisin häntä
iltasella auttaa jos nimittäin olisi
mahdollista?
— Ei Kyllä ukko nutä aina en
nen sai tehtyä että niitä oli vuodeksi
eteenkin päin ja saisimme me niitä
jo Oskarinkin kanssa tehtyä mutta
tuo "armeliaisuuslaitos" sen sai ai
kaan heti kun tuohon tulivat Olihan
sitä polttopuuta edes kylläksi ennen
niinkuin näette sitä siinä vieläkin ole
van ja otettiinkin sitä joskus suu
rempikin puu kenenkään mitään
virkkaamatta ' Kyllä nyt on toisin I
Pieniä risujakin kokoillessa on kat
sottava kahden puolen kuin "varis
rikkakasalla" sillä metsävahti" mah
dollisesti vaanii jokaisen puun juu
rella Kyllä se tämäkin kehuttu "ar
meliaisuus" näyttää koituvan meille
köyhille rasitukseksi ennen pitkää
Nyt jo ensi vuonna on mennyt köy
hiltä vapaat laidunmaat ja kolmen
tuuman vahvuinen kitunut puu mak
saa 25 markkaa Luulisitteko tämän
vetelevän mieheJIe joka myy itseään
kahdesta markasta päivän silloinkin
enimmän tarjoovalle? Niin se tuo
kaksi markkaa näyttää kylläkin isol
ta summalta ensi1 alussa vertaamalla
siihen rahamaksoon mitä isännät ta
pasivat maksaa mutta minusta silti
tuntuu että elämä on huononemaan
päin Metsävahdeille se tämä "puu
laaki" näyttää suurinta huomiota an
tavankin ja mikseo eihän se "arme
liaisuus" muuten voi kestää jos ei
ole jostakin toivoa Tämän pitäjän
talollisten metsissä ei kyllä enää lin
nut laulele vaan laulelivatpa ne vielä
jonkun aikaa A — ten "puulaakin"
metsävahdeille — - Mutta eiköhän vie
ras mennä tupaan katsomaan jos saa
taisiin kuppi kuumaa varmaan se
jo maistaa vieraallekin koska on il
tapäivä käsissä Varmaankaan 'ette
ole syönyt päivällistäkään koska o
Iette tänne ehtinyt heti päivällisen
jälkeen) — Näytätte olevan ymmär
täväinen mies ja niinollen käsitätte
köyhien vieraanvaraisuuden Ol
kaamme tyytymättömiä I Se on kul
tainen sääntö työläiselle vaan silti
riemulla nauttikaamme mitä meillä
on - samalla kohdistamalla yhteiset
pyrintömme parempaan — Luullak
seni puhuitte asunto- ja ruuansaanti
mahdollisuudesta äsken sanoessanne
sen olevan arveluttavaa rahattomal
le varsinkin oudolla paikkakunnalla
Te tietenkin kulkevana työläisenä tun
nette tämän seikan paremmin kuin
yksinäisessä metsämökissä elämänsä
asunut tyoläisvaimo Samalla te
myöskin mahdollisesti selvästikin ym
märrätte mistä se johtuu Teolli
suustyöläisenä on teollisuus sen teil
le opettanut?
— Kyllä se opettaa monta lajia
kurjuutensa avulla vastasi Kalle —
Ensiksikin ajattelevaa ihmistä se o
pettaa ihmisyyteen toisia kansaavel
jiään kohtaan koska se häntä alin
omaa pakottaa etsimään heidän apu
aan Toisille työläisille jotka eivät
vielä huomaa järjestelmällistä riistoa
joka piilee yksityisten pyyteiden var
jossa se näyttää tietä rikollisuuteen
He luulevat että yhteiskunnassa mis
sä kaikki perustuu riistolle ei ole
muuta mahdollisuutta kuin katsoa o
maa etuaan kukin itsekohdastansa
ollenkaan valitsematta keinoja millä
tavalla He siis eivät käsitä yksi
tyisomistuksen pyhyyttä maistamatta -
sen suojeluslaitoksista joihin kuuluu
vankila ja poliisilaitos Rosvolla ja
varkaallakin on ero Rosvota lailli
sesti eli varastaa laittomasti siinä on
enemmän kuin yksinkertainen ymmär
tää — Te myönnätte siis minulle
asunnon ja ruokaa edes hetkeksi
luottoa vastaan? — Voisimme jutus
tella näistä asioista myöhemmin Ei
sillä etteikö ne olisi kaikkein tär
keimmät meille kaikille vaan osaksi
senkin tähden että silloin olisi ko
koonnuttava joukolla keskustelemaan
(Jatk)
Elämän liikkuvia kuvia
CTarkoa kahdeksannelta sivulta)
muista että on sellaisia raakalaisia
jotka tekevät edellä mainituita tekoja
että panevat ylhäisiä ihmisiä työhön"
Kuningas viittasi lakeijalle täyttää la
sit Kuningas jatkoi: "Nämä raaka
laiset anarkistit bolshevistit täytyy
hävittää I" Kuningas viittasi 'viinurille
täyttää lasit jälleen "Ja jollemme
niitä hävitä hävittävät ne meidät hä
vittävät sivistyksen (taas täytettiin
lasit) niin ja eihän sitten olisi kuka
(lakeija tarjosi tulta herrojen sikaa
reihin kuiskaten samalla kuninkaan
korvaan: Eihän sitten olisi kuka ko
mentaa I) "Eihän sitten olisi kuka
komentaa" matki kuningas juhlal
lisesti "Ho ho hool" hohottivat
herrat yhteen ääneen Lakeija huo
mattuaan saavuttaneensa noin suu
ren menestyksen iski silmää' ja lip
pasi käden longalle Mutta pian hän
kohtasi pääministerin jäätävän kat
seen ja oli muutettava asentonsa
(Lakeija James ei muuten ollut tyh
mäkään mies vaan elämässään jou
tui hän näyttelemään nuoleskelevan
lakeijan roolia ' jota hän sydämes
tään inhosi) Vielä samana yönä
päätettiin lähettää sotaväkeä piirit
tämään tuota uutta "Työntasaval
taa" Ja seuraavana aamuna mah
tava laivasto oli valmis matkalle Siel
lä oli koko hoviseurue onnittelemas
sa matkalle lähteviä sotilaita Mää
rä oli: Ei mitään armoa tapettakoon
ne vaikka nälällä niiden lapsetkin
toki murhattakoon joka yksil Janiin
laivasto höyrysi mukana murhaa ja
hävitystä toisin ajattelevia ihmisiä
kohden ja tämä oli sivistystä
Voi or jalasten kahlitulta miehiä
jossa aina on tumma tuska Voi oi
keuden( pilkkaa ja väkevämmän vää
ryyttä ja sortoa — Vaan te tulette
tietämään totuuden ja totuus on va
pauttava teidät!
Hilma Nylund
— Jos tahdot tehdä hyvän
palveluksen tuttavallesi tilaa
hänelle Toveritar
Osoite-ilmoituksia
ABERDEENIN S S CLUBIN ompeluseura
kokoontuu joka torstai klo 2 ip 713 E
lst St — Tervetuloa
1 "
&STORIAN S S O ompeluseuran kokouk
set pidetään osaston talolla joka torstai
ilta kello 8 Osote: 262 Taylor Ave
HOQUIAM1N S 8 O ompeluseuran ko
koukset pidetään osaston talolla Ahjolaa
sa joka torstai kello 2 jpp Osote: 315 —
lOth St Hoquiam Wash
PORTLANDIN S S Osaston ompeluseuran
kokoukset pidetään ' osaston talolla joka
toinen torstai-ilta kello 8 — Osote: 719
Montana Ave
HANNAN S S O ompeluseuran kokoukset
pidetään jokaisen viikon torstaina kello 8
jpp Huom I Kaavia saatavana joka ko
kouksen loputtua
VVAUKEGANIN III 3 S 0 viralliset
kokoukset pidetään joka kuukau
den enalmälsenä Ja kolmantena sun
nuntaina alkaen klo 2 ip — Osaston
ompeluseuran kokoukset orat joka toi- t
nen torstai alkaen klo 2 jpp V V
via kokouksen loputtua