No 17
Tiistaina Huhtikuun 27 p — Tuesday April 27 ' r"
Työn marttyyrit
Kirj Arvid Johnson
(Jatkj
Hän aherteli päivät rakennustöissä
ja iltasin aina auringonlaskuun asti
omalla peltotilkullaan Silloin vielä
uskoi hän että riippui yksinomaan
hänestä itsestään aineellisen hyvin
voinnin saavutus Enslmäisen talven
ja sitä seuraavan kesän teki hän
työtä pyöreitä 'vuorokausia huoli
matta sateista eli pakkasista sillä
juuri tämä viimeinen kesä ilmotti
hänelle tulevasta "toivosta" eteen
tulevana talvena — — Nyt tämän
talven ajan oleskeli hän kotosalla
tehden kotiaskareita hän ei sitä nyt
hennonut jättää eikä ollut niin pa
kotustakaan olihan hän ollut ahke
rana koko vuoden tämän taivon ta
pahtumain varalta
Aika kuluu hiljaista rauhallista !a
tuaan kevät tekee tuloaan ja sen
mukana iloinen kesä Isä on työn
ansiossa vanhassa ammatissaan käy
den ahkerasti kotona (huolimatta ta
vallista pitemmästä matkastaan) ta
paamassa pikku lemmikkiään josta
hän pitää paljon — Äidin heitä kat
sellessa tuntee hän itsensä onnelli
seksi onnellisemmaksi kuin mitä
hän sitä ennen oli kuvitellut nuo:
rena ollessaan hän oli rakennellut
jos minkälaisia tuulentupia mutta
silloin vielä ei hän tuntenut itse
elämää
— Vai siellä te vain leikitte lai
naamatta ollenkaan huomiota minul
le! kuiskaa hän puoliääneen samas
sa astellen miehensä viereen sa
noen: Tiedätkö sinä että köyhänkin
elämässä on romantillisla hetkiä?
Minun mielestäni meidänkin elämäs
sä on hetkiä jotka vastaavat ete
vän romaanikirjailijan mielikuvitusta
— Ajattelepas Iauantai-iltaa — minä
istuin hänen kanssaan (osottaen
pikku veitikkaa) ja vartoomme si
nun kotiatuloa Sinä tulet iloisena ia
reippaana etkä milloinkaan päihty
neenä niin kuin pahat miehet tapaa
vat tehdä yksinkertaisen avomieli
sesti kerrot minulle kaikki päivän ta
pahtumat jos saisimme aina yhdessä
ahertaa peltotilkullamme työssä lam
men rannalla kuunnella lintujen lau
leloa ja sitten joskus sunnuntai
iltasln onkia lammesta ahvenia niin
voisikohan koko mailmassa olla on
nellisempaa avioparia — Mikko —
En tiedä itse puolestani ei minulla
varsinkaan mitä tulee elämän kotoi
seen henkiseen puoleen ole mitään
moitittavaa — Aineelliselta puolelta
murehdin joskus kovastikin sinun ia
nyt vielä enemmänkin teidän molem
pien kohtaloa Sinun elämäsi ilman
minua olisi voinut olla paremmin
tarkotustaan vastaava kenties olisit
löytänyt jalolla luonteellasi vastakai-"
kua parempiosaisten piiristä ja niin
ollen ollut oikeutettu suotuisampaan
taloudelliseen elämään Mitä taas
minuun tulee niin minun elämäni o
lisi jo menetetty tarkotan — aina
kin henkiseltä puolelta katsoen ja
mitä onkaan ihmisessä jälellä kun
otamme pois häneltä hänen sielulli
set ominaisuutensa Sielun kylläkin
ja f yysillinen ruumis ' joka vielä te
kee varjon auringonpaisteessa mutta
muuten on hän kelpaamaton 'olento
yhteiskunnassa
Yksinäisyydessäni olen ihmetellyt
sitä monasti että mitä tosiaankaan
oli minussa sinun rakkaustes! ar
voista kuitenkaan tätä salaisuutta en
vaadi sinun ilmottamaan sillä oike
astaan se kuuluu yksinomaan sinul
le Sinä kuitenkin muistat minkä
laisella alulla olin ennenkuin lähem
min tunsimme toisiamme Minun
muistossani säilyy niin kauan kuin
elän se moittiva katse ' sinun sil
missäsi silloin — sinä ainoastaan
lausuit minun nimeni ja poistuit yk
sinäisyyteen Aina ethän vaatine minua vas
taamaan kysymykseen jota en itse
kään täysin ymmärrä Luulen että
kysymyksesi koskettelee aikakautem
me arinta kohtaa — kohtaa missä
uskonlo vie terveeltä järjeltä yli
vallan Minulla ei itse asiassa ole
mitään uskontoa avstaan silloin jos
se tapahtuu ihmisen vapaasta tah
dosta jos se on hänen pyhimpänsä
Jos ottaa ihmiseltä pois hänen kaik
kein pyhimpänsä on se samaa kuin
tuhota koko persoona Kuitenkin o
petuksella ja kasvatuksella on tässä
suuri merkityksensä Tiedämmehän
että ihminen voidaan määrätyissä o
losuhteissa myöskin opettaa ja kas
vattaa tyhmyyteen ja tuo opetettu
eli kasvatettu tyhmyys on paljoa pa
hempi kuin oppimaton-v järjettömyys
sentähden että jälkimäisessä tapauk
sessa voidaan häntä heti alunpitäen
opettaa ajattelemaan — ajattelemaan
oikein jotavastoin edellisessä tapa
uksessa on hän jo oppinut ja tahtoo
pitää oppinsa Tiedämmehän että
nykyaikainen valtiokirkko pappeineen
on samaa kuin tyrannihallitus san
tarmeineen jos niistä toinen tarjoo
ihmiskunnalle jotain hyvää sitten
toinenkin Uskonto joka riistää ter
veeltä järjeltä ylivallan on kaukana
pois jumalallisesta tehtävästään Se
on kylläkin palkallaan suojelemaan
joidenkin yksilöiden etuja jota var
tan se on aijottukin mutta kansojen
valistukselle on se suurin kirous —
Voin antaa kysymykseesi vastauksen
sellaisen minkä omassa järjessänl
luulen olevan tarkotustaan vastaa
van Ihminen samoin kuin koko e
läinkunta ja kaikki mitä olevaisessa
luonnossa ympärillämme näemme on
pitkien ajanjaksojen tulos (emmehän
voi enää nykypäivinä uskoa luomiB
taruun) Ymmärrettävästi ihminen
muodostui nykyiseen muotoonsa vas
ta sitten kun olevainen luonto itses
sään tarjosi hänelle tilaisuuden elää
ja onnistua Jos nyt oilsi näin niin
eikö ihminen määrätyissä Buhteissa
jäänyt luonnosta riippuvaiseksi?
Vaikka hän onkin joissakin suhteis
sa Itse luonnosta riippuvainen ei se
suinkaan tahdo sanoa sitä etteikö
hän kehittyneen järkensä avulla
muodostaisi sitä hänen tarpeitaan
vastaavaksi Huomattava seikka on
vain siinä ettei hän ennen sitä jär
kiperäisesti muokannut ennenkuin
hän oli kehittynyt ymmärtämään
Siinä auttamaan omaa itseään Mi
nusta näyttää että koko ihmiskunta
vielä tänä päivänä toimii vaistomai
sesti eikä järkiperäisesti lukemat
tomissa eri kysymyksissä Tässä o
lisi meidän huomattava se seikka
että kaikissa tapauksissa missä toi
mimme vaistomaisesti emme ole hi
tuistakaan muuta eläinkuntaa edellä
— päinvastoin olemme siitä jälessä
siinä tapauksessa missä olemme kii
hottaneet vaistoamme sen merkitys
tä ja seurauksia ymmärtämättä —
Nyt tämä "vaisto" muistuttaa ihmis
tä hänen alkuperästään — eläinkun
nasta näemme että Itsensä säilytys
vaisto on sen olemassaololle välttä
mätön Luonnollisesti siis seuraa
kysymys: mistä se sai tuon vaiston?
Saiko se sen olemassaolon taiste
lussa? — Ei Luonnollisesti se il
man tuota vaistoa ei voinut olla tais
telemassa olemassaolostaan ja sitä
paitsi kaikilla alemmillakin asteilla
olevilla eläimillä on huomattavissa
tuo sama ilmiö — meille ei siis jää
muuta päätösvaltaa kuin että luonto
äärettömien ajanjaksojen kuluessa
on meitä muodostanut emmekä voi
väittää ettemmekö yhä viettikin ole
kulkemassa läpi samojen kehityspro
sessien Nyt kun myönnämme' ke
hityksemme taaphtuneen edellä ker
rottuun tapaan sekä yhäti riippuvai
suutemme luonnosta niin niitä voi
mia joista olemme riippuvaisia voi
ciinme kutsua luonnonlaiksi sillä s6
ei itse asiassa merkitse mitään mik
si me sen kutsumme kunhan ai:
mitä sillä tarkotetaan on ymmärret
ty Siis näin ollen rikos meitä it
seämme vastaan on rikos itse luon
toa vastaan jota luonto ei jätä ran
kaisematta Ja rikos on aina rikos
tehtäköön se tieten eli tietämättä
ainoastaan sillä erotuksella että ih
minen joka tieten rikkoo itse itseään
vastaan on vailla moraalia ja yleinen
siveellisyys tuomitsee hänet Sitä
vastoin tietämättömyydessä olevaa
rikoksentekijää emme saa tuomita
vaan häntä pitää opettaa se on:
opetuksen kautta saattaa hänet oi
kealle tielle Mutta nykyisessä yh
teiskunnassamme on olemassa teki
jöitä jotka suorastaan kasvattavat
rikollisuuteen vieläpä yleisten si
veyskäsittelden turvissa Yksi tällai
nen tekijä on nykyinen perhejärjes
telmä ja sen yhteydessä sukupuoli
kysymys Itse asiassa ovat ne kaksi
eri kysymystä mutta nyt tänäpäivä
nä ovat ne niin läheisessä yhteydes
sä ettemme voi niitä erottaa vaan
voimmehan niitä kumpaakin erikseen
käsitellä — Ensiksikin nykyinen per-"
hejärjestelmämme joka muuten on
kin pienoiskuva luoko mädänneestä
yhteiskuntajärjestelmästämme on
muodostunut tekele Joka jokaisella
kädenkäänteellä rikkoo tuota luon
nonlakia tuottaen kauhua uhreilleen
"Laillistettu avioliitto" — se on kyl'
läkin laillistettu nimittäin siinä mi
tä sillä nyt ymmärrämme mutta Si
veellisyys ja moraali ovat eri kysy
myksiä Avioliiton varjossa saate
taan harjottaa niin törkeitä rikoksia
itse ihmiselämää vastaan että ko
vempihermoinenkin ihmisolento väri
see kauhusta niitä ajatellessaan —
ja tämä kaikki tapahtuu itse oikeu
den nimessä Nykyinen sivistys lyö
siihen sinettinsä ja kaikki kansa
vaikenee —
Kurjat taloudelliset olot josta seu
rauksena ja Johtuvana on laillistettu
lasten elättäjä perheen Isä — Sana
"laillistettu" jos tarkastamme vähä
senkään mitä se vaikuttaa itse suku
puolikysymykseen ja sen kautta ko
ko ihmiskuntaan Ensiksikin nai
nen mennessään avioliittoon myy
itsensä ruumiineen sielulneen mies
helle koko ellnijäkseen täydelliseen
orjuuteen joka jo sinänsä on pahe
jota emme voi anteeksi antaa Mutta
nämä tällaiset ovat pieniä verraten
niihin epäkohtiin mitä joka päivä
tapahtuu itse sukupuolivalinnassa
Ajattelepas nuorta ja köyhää tyttöä
joka köyhyyden pakottamana ja sitä
poistaakseen valitsee- vielä huonom
man ja enempi turmiota tuottavan
henkisen ja siveellisen kurjuuden
ottamalla puolisokseen häntä kaksi
kertaa vanhemman siveellisesti rap
piolla olevan mutta aineelliselta puo
lelta hyvissä varoissa olevan mie
hen Sanomalehtemme sisältävät
kylliksi todisteita mikä on seuraus
tällaisen valinnan tehneille ihmispo
losille — tavallisimmin hullujenhuo
ne eli itsemurha Tämä kaikki on
kuitenkin pientä verrattuna siihen
mitä tällaiset yhtymät saattavat ma
ilmalle heidän jälkeläistensä kautta
Itsestään on selvä ettei tällaiset
fyysillisesti Ja vieläpä henkisestikin
rappiolla olevat vanhemmat voi tuo
da mailmaan terveitä Jälkeläisiä Jo
ennen syntymistään ovat ne tavaili-"
sesti tuomitut joko hullujenhuonee
seen sairasvuoteelle eli vankilaan
mutta saattaapa heissä Joskus olla
joku joka ruumiillisesti jopa henki
sestikin näyttäytyy terveeksi Tämä
on juuri se joka suurimmat kärsi
mykset aiheuttaa
(Jatk)
Elämän myrskyt
Kirj K Parkkonen
Myrskyisenä yönä kulkee nai
nen meren rantaa pitkin Mah
tavat laineet nousevat korkealle
suudellen naisen väsyneitä jal
koja kylmillä suuteloillaan Sy
däntä joka kaipasi lepoa hyväi
lee kuohujen kylmä vaahto Nai
nen on ollut etsimässä valkolil
jaa — Hän on kulkenut kauvan
On saapunut yö ja myrsky yllät
ti hänet Kyynelten aikana sat-
- tui kukka hänen käteensä mut
ta se kukka ei ollut valkolilja
vaan punainen ruusu Jos hän
painaisi tuon ruusun rintaansa
vasten olisi se hänen kuoleman
pa Tällä ruusulla on piikit ku
ten kaikilla imullakin ruusuilla
nuo piikit repisivät hänen sydä
mensä hän lankeaisi ja laineet
veisivät hänet meren syvyyteen
mudan ja liejun kesklelle jossa
on jo ennestään tuhansia Mut
ta hän tahtoo heittää tuon pistä
vän ruusun pois luotaan ja pys
tyssäpäin kulkea etsien valkolil
jaa Hän pitää kyllä ruususta
sillä se on suuri ja ihana mutta
hän heittää sen luotaan peljäten
sen pistäviä piikkiä vaan aina
hän tulee muistamaan tuota
herttaista ruusua
Keväällä
Pitkin kapeaa polkua hiljalleen
astelee nuori äiti pieni käärö sy
lissään Itänen huojuva astun
tansa ja vaaleat kasvonsa todis
tavat että hänen on täytynyt
taistella elämästä ja kuolemasta
antaessaan elämän tälle pienelle
käärölle Ihana kevät päivä hou
kutteli hänetkin' esikoisineen
luonnon ihanuutta ihailemaan
Kuinka virkistävältä tuntuikaan
tämä kevät ilma
Tämä polku johti hongikkoon
joka sijaitsi hetken matkaa pie
nestä pirtistä Tämä hongikko
oli hänen luonnon terrtppelinsä
Sinne hän nytkin esikoisensa
kanssa kulkunsa johti Hän i
käänkuin halusi näyttää näille
luonnon ystävilleen toiveensa to
teutumista Kevään ensi kukkia
hän poimi joitain puoli auven
neita Olet pienoiseni kuin nämä pie
net nupustaan puhjenneet vuo
kot ne eivät voi kasvaa jos ei
vät saa lämpöä ja auringon va
loa osakseen Samoin sinä pie
noiseni riudut ja kuihdut jos et
saa osaksesi äidin hellää hoivaa
Olet nyt kuin nämä pienet vuo
kot pieni ja hento Mutta minä
aijon sinusta kasvattaa suuren
ja uljaan kuin nämä korkeat hon
gat Nämä hongat ovat kestä
neet kovimmatkin myrskyt
Aijon sinusta kasvattaa sa
manlaisen joka ei elämän ensi
myrskyis kaadu
Sinun niinkuin meidän kaik
kien on taisteltava olemassa o
lomme puolesta (Eikä ainoas
taan sen vaan vielä inhmillisem
päin ihmisoikeuksien puolesta
Kasvakoon sinusta poikani sen
ajan sankareita jotka voittoisa
na suoriudutte kapitalistisen jär
jestelmän ikeestä Koittakoon
teille vapauden aamu Ja hon
gat humisivat ja nyökyttelivät
päitään ikäänkuin vastaukseksi
hänen toiveisiinsa
Olga Laine
Osoite-ilmoituksia
ABERDEENIN S S CLUBIN ompeluseura
kokoontuu joka torstai klo 2 lp 713 E
Ijt St — Tervetuloa
ASTORIAN S S O ompeluseuran kokouk
set pidetään osaston talolla joka tontu
ilta kello 8 Osote: 262 Taylor Atc
HOQUIAM1N S S O ompeluseuran ko
koukset pidetään osaston talolla Abjolaa- '
aa joka torstai kello 2 jpp Osote: 315—
lOth St Hoquiam Wash
PORTLANDIN S S Osaston ompeluseuraa
kokoukset pidetään osaston talolla joka
toinen torstai-llta kello 8 — Osote! 71J
Montana Atc
HANNAN S S O ompeluseuran kokoukset
pidetään jokaisen viikon torstaina kello 8
jpp Huom I Kahvia aaatavana joka ko
kouksen loputtua
VVAUKEGANIN IM 8 S Ovlrallliot
kokoukset pidetään Joka kuukau
den ensimäiaenä Ja kolmantena gun-'
nuntalna alkaen klo 2 ip — Osaston
ompeluseuran kokoukset ovat Joka toi
nen torstai alkaen klo 2 Jpp lvi
via kokouksen loputtua