Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, April 20, 1920, Page 4, Image 4

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    Tiistaina Huhtikuun 20 p— TuesdaV April 20
No 16
TOVERITAR
Amerikan lomalaisten työläisnaisten !'
flcnkannnttaja ilmestyy Astoriasua Ore jo
ka tiistai The Western Workmen's Pubi
Society'n kustantamana
Tilaushinnat Yhdysvaltoihin
I vuosikerta $150 Puoli vuotta 90c
Canadaan ja Suomeen
I vuosikerta (17! Puoli vuotta $100
TOVERITAR
Box 99 Astorla Ore"
Entered as second-clasa matter July 18th
1911 at the Post Office at Astoria Oregon
under the Act of March 3rd 1879
TOVERITAR
(THE WOMAN COMRADE)
SUBSCRIPTION RATES
IN THE UNITEJ3 STATES:
One year $150 — 6 montha 90c
IN CANADA:
One year $175 — 6 montha $105
TOIMITUS:
Box 99
Astoria Ore
TOVERITTAREN' TILAAJAMAÄRÄ
OSOTTAAs
UUSIA J ' 66
UUDISTUKSIA 60
KATKENNEITA : ' 499
Toverittaren tilaajille
Monasti on lehdessä huomau
tettu että tilaukset pitäisi uu
distaa ajoissa Kuitenkin moni
tilaaja Jättää tämän tekemättä
ja tuloksena on lehden katkea
minen tilaajalle Tällä viikolla
katkeaa tässä maassa ' ja Cana
dassa 488 tilausta sekä Suomen
tilauksia katkeaa 1 1 kappaletta'
yhteensä 499 uusia tilauksia on
tullut 66 ja uudistuksia 60 vii
kon ajalla joten Toverittaren ti
lausmäärä vähenee tällä kertaa
373 Tämä on ikävä tieto mo
nelle Toverittaren tilaajalle Siis
asiamiehet ja erittäinkin naiset
ottakaa nyt näistä numeroista
Hiukan oppia ja uudistakaa leh
den tilaukset ajoissa ettei tämän
laisia numeroita tarvitse toiste
mailmalle toitottaa Niille Tove
rittaren tilaajille joiden luokse
tilausten kerääjät ei jouda tule
maan voisi huomauttaa että lä
hettäisivät tilauksensa ja uudis
tuksensa suorastaan konttoriim
me osotteella : Toveritar Box
99 Astoria Ore
TOVERITTAREN TOIMITUS
Toverissa ja ehkä muissakin
lehdissä on aikasemmin ilmotet
tu että Helmi Mattson on valit
tu Toverittaren toimittajaksi
Myöhemmin' on Helmi ilmotta
nut ettei hän voi tulla vaikka hä
net on valittu ilmottamatta syy
tä miksi hän ei voi tulla Tove
rin johtokunta on uudelleen kään
tynyt hänen puoleensa toivoen
että ne esteet mitä hänellä mah
dollisesti perhesuhteiden tähden
on saadaan vältettyä ja että hän
voisi ottaa paikkansa Toveritta
ressa Rristikkojen takaa
Toverit Reivo ja Partan ovat
taaskin saaneet tilaisuuden pis
tää kirjeen perheilleen Molem
mat ilmöttavat olevansa jok
seenkin terveenä Kylntyys ja
sateet 'kuuluvat kyllä tuottaneen
nuhaa kumpasellekin mutta va
' kavampaa sairautta ei siitä kum
mallekaan seurannut Kirjalli
suutta pyytävät molemmat sillä
ikävä tahtoo tietysti olla ja van
kilan kirjasto ei tietenkään si
sällä muuta kuin uskonnollisia
kirjoja jotka eivät nykyajan ih
misen tarpeita tyydytä
Oloistaan eivät pojat sano
juuri muuta kuin sen mitä oli
' jo heidän ensimäisessä kirjees
sään Eivät moiti vankilan olo
ja Ne ovat heidän mielestään
vankilan oloiksi kohtalaisen hy
vät Reivo työskentelee puuse
pän ammatissa vankilan yhtey
teen rakennettavalla lisäraken
nuksella ja Partanista on kuu
lemma tehty farmari Hän kunk
kii ja kääntelee peltoa istuttaa
siemeniä ym kaikella sillä ma
temaattisella säännöllisyydellä
millä hän' ennen taapsi numeroi
ta järjestellä
Iltasin käyvät he koulua pa
rantelevat englanninkielitaitQaan
ja lueskelevat muita hyödyllisiä
aineita -
Heidän asiassaan toiminut la
kimies lmottaa myöskin teh
neensä omasta alotteestaan uu
den anomuksen Yhdysvaltain yli
oikeuteen saadakseen heille uu
' tien kuulustelun sa"malla tavalla
kuin äskettäin myönnettiin Kate
CVHarelle ja parille muulle val
tiollisista syistä tuomituille La
kimies Mannix sanoo olevansa
vakuutettu siitä että jos hän
vaan oninstuu saamaan ylioikeu
den tuomarit lukemaan tämän
jutun pöytäkirjat tulee tuomi
tuille annettavaksi uusi kuulus
telu ilman epäilystä Sillä eihän
ollut mitään asiallista syytä min
kä perusteella tuomio langetet
tiin Oli olemassa vaan voima
kas ennakkoluuloisttus heitä vas
taan jota ei oikeusjutun aikana
onnistuttu siinä määrin kuumoa
niaan että syytös olisi hyljätty
On siis hieman toiveita että
tovereillemme vieläkin tehtäisiin
oikeutta antamalla heille aina
kin uusi tilaisuus osottaa syyttö
Lapsityö Yhdysval
loissa Jos Yhdysvaltain asukkaat tie
täisivät mitä lapsityö todellisuu
dessa on niin he lopettaisivat sen
heti '
Eikö meillä siis ole kyllin ti
lastotietoja ja kylläksi todistuk
sia että lasten työskenteleminen
on tuhoa tuottavaa lapsille ja
hyödytön yhteiskunnalle? Se
taannuttaa teollisuutta ja huo
nontaa rotua
Uudistuksia ei ole ajettu järki
peräisesti ja niin me olemme
päässeet siihen että meillä on
nyt kaksi miljoonaa lasta teolli
suuden palveluksessna
G Creelin tarkat tutkimukset
lapsityöstä kaikissa osissa maata
'johtavat hänet seuraavanlaiseen
lopputulokseen :
"Kansalle ei voida sanoin sa
noa kyllin ymmärrettävästi —
sen täytyy myöskin saada kokea
Minä olen nähnyt lapsityöläisiä
jokaisessa valtiossa painuneina
kivihiilimurtimiojen sokaisemaan
tomuun' lajittelemassa kivihiiltä
vertavuotavin sormin hoitamas
sa ompelukoneita jotka pistävät
kolmesataa tikkiä minuutissa
konttaamassa käsin ja jaloin kar
palosoidcn mutavedessä Minä
olen nähnyt heitä aavemaisina
kasvoineen lasitehtaiden loimua
vien sulatusuunien ääressä mis
sä he hikoilevat yöt läpeensä se
kä puuvillamyllyissä missä ilma
on täynnä lentävää pölyä silkki-
tehtaissa missä kiiltävät langat
aiheuttavat alituista silmien pa
kotusta simpukan kannutuslai -taksissa
missä simpukan terävät
luusuojukset syövät lihan heidän
heikoista sormistaan
Meidän täytyy saada kongres
si ja lainlaatijakunnat ottamaan
lastenkin hyvinvointia koskeva
kysymys ylitä tärkeänä asiana
esille kuin niissä on jo kauan ai
kaa karjan hyvinvoinnista ja vil
jan kasvatuksesta huolehdittu
Niiden vuosien kuluessa kun
lapset ovat tehneet urotöitä sor
tumisensa kustannuksella samal
la aikaa on kulutettu tuhansia
dollareita sotaan karjakuumetta
ja sikakoleeraa vastaan Mutta
ivan mahdotonta on johdattaa
hallitusvirkailijoitten huomaavai
suus ja harrastus puuvillatehtais-
sa vallitsevan lapsityön turmiolli
suuteen vaikka hallitus toimitut
taa aalituisesti puuvillasadon pa
rantaamista tafkottavia tutki
muksia ja etsii menettelytapoja
puuvillaviljclystä vahingoittavia
hyönteisiä vastaan v -
Monissa valtioissa on olemassa
hyviä simpukan suojeluslakeja
joissa tarkasti säädetään rikok
seksi niiden repiminen tiloiltaan
kunnes ne ovat saavuttaneet
määrätyn kokonsa mutta ei ole
olemassa minkäänlaisia lakeja
joissa säädettäisiin rangaistuksia
kovasydämisille työnantajille
jotka raastavat lapset vuoteiltaan
tehdashelvettiin ja syöttävät hei
dän lihaansa simpukoilla
Lapsityönhän onkin yksi kaa
pitalistisen järjestelmän peruski
vistä Ja sen kannattajat joka
vaaltiossa ovat -sekä katkeria että
voimakkaita laapsityötä koske
vien uudistuslakien vastustajia
Heidän mädäntynyt ylivaltan
sa ulottuu oikeuslaitoksiin ja
lainlaatijakuntiin ja suurempaan
oaan sanomalehdistöä mikä vai
kutuksellaan suuressa mitassa a
laspainaa lapsityötä koskevia a
sioita — alentaen niitä mitä ei
vät voi kokonaan alaspainaa
Silkkimyllyissä maksetaan pie
nille tytöille neljä senttiä tunnil
ta työstä- mikä taivuttaa heidän
selkänsä muodottomaksi ja pilaa
heidän silmänsä Pienet palle
roiset lajittelevat kannutuslaitok
sissa papuja kello' 4:30 alkaen
aamulla kello 10:neen illalla
saaden sentin paunalta-
Heidän sormensa ovat ajettu
neet ja muodottomat Usein he
kaatuvat istualtaan uneen työs
sä ollessaan Kuuden- ja kah
deksanvuotiaat lapset kuorivat
maissia Työ kestää yhdeksän
tuntia päivässä Simpukan kan
nutuksessa ahkera lapsuvoi an
saita 20 senttiä päivässä Työ
alkaa usein kolmen aikaan aa
mulla ' Näitä kuvia voisi näyttää lop
pumattomiin Lapset jotka ovat
uloskuluneet sekä' ruumiillisesti
että henkisesti ennenkuin ovat
saavuttaneet täysikasvuisuuden
nämä keskenkasvaneet sortuvat
ja levittävät sairautta ja velt
toutta tulevaan ihmispolveen
Lapset teollisuuden palveluk
sessa saavat aikaan palkkojen a
lenemist Ei kukaan lapsi saa
miehen palkkaa vaikka hän ehkä
voi tehdä miehen työn Perheen
isät ovat usein paakotetut työttö
myyteen samalla aikaa kuin hei
dän lapsensa ahertavat tehtaassa
Kutojain ammattilehdestä suo
mensi — E H
Uusi avioliitto
Kirj Hermlne Ziegelsroth
Niiliin probleemeiliin jotka ilme
nevät naisen muuttuvassa asemassa
uudenaikaisessa yhteiskunnassa kuu
luu myöskin hiinen taloudellinen it
senäisyytensä avioliitossa Eiköhän
juuri perheenemännän olisi vaaditta
va jonkunlaista palkkaa vaivaloisesta
työstään? Täytyykö hänen tyytyä
siihen että hän saa talouden hoidos
ta palkäkseen pelkän elatuksen koko
naan aviopuolisoista riippumatta
Taloudelliset suhteet ovat aikojen
kuluessa muuttuneet niin että jokais
ta avioliittoa solmiessa on välftämä-
l töntä ajatella edeltäpäin takeita per
heen eliittämlsmahdollisuudesta Har-
vinaisemmissa tapauksissa silloinkin
kun hänen työansionsa itsessään riit
tää kunnolliseen toimeentuloon kyko
nee mies ainoastaan omin varoin vai
mon ja lapset elättämään Päinvas
toin kiiiji aikaisemmin ei perheen
emäntä nykyään tee melkein mitään
tuottavaa työtä hän ei tuota mitään
arvoja vaan käyttää suurin piirtein
ja melkein kokonaan suurteollisuuedn
tuottamia valmiina ostettuja tavaroi
ta perheen kulutukseen Siten ei
myöskään niitä voida pitää elatuksen
korvauksena Sitä silmälläpitäen on
olemassa kaksi mahdollisuutta joko
hän lisää talousvaroja myötäjäisomai
suuden antamalla tuolla (kokonaan
lukuunottamatta niitä tapauksia jois
sa mies ylipäänsä vasta sellaisen va
rallisuuden perusteella hankkii toi
meentulonsa) taikka että nainen "
myöskin avioliitossa harjoittaa am
matillista tointa
Kosketelkaamme lähemmin ainoas
taan edellistä ratkaisua Tässä on
yleensä itsestään selvää että avio
mies tulee varallisuuden hoitajaksi ja
antaa perheenemännälle taloudenhoi
toa varten määrätyn rahamäärän
millä hänen sitten täytyy kaikki me
not suorittaa Jos hän sitäpaitsi saa
itseään ja lapsiaan varten persoonal
lisiin tarpeisiin erikoisen lahjan niin
on se ainoastaan ystävällisyyttä mie
hen puolelta eikä vaimolla siihen ole
mitään oikeudellista vaadetta Kun
miehen rakastettavuus avioliiton kes
täessä el tavallisesti lisäänny vaan
vähentyy joudutaan tavallisesti kyl
lin tunnettuun naiselliseen keinoon:
nainen anastaa pienin petkutuksin ta
lousrahoista suurempia tai pieempiä
eriä jotka hän käyttää yksityisiin tar
koituksiin Tällaista sattuu luonnol
lisesti oikeastaan vasta silloin kun
nainen ei avioliittoon ole mukanansa
mitään varoja tuonut kun mies siis
antaa kaiken omasta omaisuudestaan
ei tarvita mitään todisteita siitä mi
ten halpamaista tällainen asiainlaita
pohjaltaan on Se alentaa perheen
emännän palkatta toimimaan palveli
jan asemaan Häntä eivät koske ne
kään elämän vaatimukset jotka alka
vat raivata tietä varsinaisen palve
lusväen heräämissä itsetietoisuudes
sa perheenemäntä on ja jää ehdot
tomasti palvelijattareksi joka saa
määräykset herraltaan ja joka ainoas
taan hänen avullaan' saa toimeentu
lonsa taatuksi
Onko tietoisuus tästä jo tunkeutu
nut naisen tajuntaan?' Minä uskon:
ei yleensä Jos tästä puhutaan saa
daan melkein aina vastaukseksi: a
siaa niin katseleminen merkitsisi si
tä että avioliiton parhain sisällys
sielullinen suhde naisen ja miehen se
kä lasten välillä ymmärretään väärinf
koska naisesta näyttäisi alentavalta
sallia palkita hänen työtään perheen '
hyväksi Perheenemäntä el tuntisi
itseään orjaksi eikä palvelijaksi pi
kemminkin saman arvoiseksi miehen
elämänkumppaniksi Hän hääräilisi
perheen hyväksi koska se on hänelle
sydämenasia olisi siis järjetöntä
käyttää tässä samaa arvostellessa
Todistelu puhuu mielestäni itseään
vastaan Miksi loukkaisi se yhtä ar
vossa pidetyn samaa harrastavan e
lämänkumppanin arvoa jos hän yh
täläisellä oikeudella käyttää miehen
tuloja Kärsisikö sielullisten suhtei
den hienous siitä että naisellakin on
määräysvaltaa jos hänellä on sitä tai
tätä tarvis toimittaa? iEikö päinvas-'
toin ole mitä suurimmassa määrässä
koomillista juuri se että hän kas
vattaa lapsia mutta hänelle ei us
kota määräämisvaltaa siihen miten
tuloia käytetään? Eikö jokaisen ih
misen hienotunteisuutta täydy louka
ta se että hänen täytyy pyytää raha
varoja jokaista persoonallista tarvet
ta tai seikkaa varten jonka ei yleensä
tarvitse olla välttämätöntä? Niin
juuri silloin kun tämä pyyntö ehdot
ta täytetään ei sitä oikeaksi voi se-