No 10 Tiistaina- Maaliskuun o p — Tuesday March 9 7 Esikoinen Kirj Dulcie Dumer (Suomennos englanninkielestä) Se oli ollut kauhea talvi Vanha likanen valkopartainen Yksisilmäkään — joka muisti ajan jolloin jokitöy räs oli miehen vartta korkeampi kuin se nyt oli hän joka kerjäsi pojal taan rustoja ja nahankappaleita ja vikisi Kuin sairas vaimo jos lapsei heristelivät häntä kepeillä — hänkään hän kuuli hänen hengityksensä käy- tukka häntä kasvoille niin että Ai ei muistanut ennen koskaan olleen vän tiheäksi ja pidätetyksi ja sitten Ai kiiruhti pois valittaen ja pyyhkien sellaista talvea Tämä oli kolmannen hän päästi lyhyen omituisen huudon hänen kynsiensä verisiä jälkiä lumituiskun aikaan — viimeisen suu- jossa oli outo tuskan värinä Ja sit ren lumituiskun edellä ne toiset löi- ten juuri kun päivä hämärsi kuului vät Yksisilmän pään rikki ja sinä päi- äkkiä heikko hiljainen vikinä joka vana he söivät lihaa — — Viikkokausia oli yhtämittaisia pak kasia ja tuiskuja ja luminietokset ka saantuivat laaksopaikoissa niin kor keiksi että urospeura olisi sarvineen peittynyt niiden alle Jäätävä tuuli joka oli kuin täynnä teräviä jääneu lasia puhalteli paljaiden kalliosei nien välistä ja kapea joki jonka äyräät olivat paksun jääkerroksen al la oli tuulen puoleiselta syrjältä lu mirännän peitossa Puunoksat joita luolan asukkaat olivat talven varalta keränneet oli vat jo aikoja sitten loppuneet ja miehet naiset lapset ja koirat luolan mustissa onkaloissa tunkeilivat tois onkaloissa tunkeilivat tois- tensa lähettyville pysyäkseen Iämpi- minä Ia kun vihuri puhalsi luola- aukon suulla ja pakkanen puri hei tä luihin asti läjiin likistyneet ihmi set ja eläimet tuijottelivat äänettömi nä toivoton kurjuus kuvastuen kat seistaan Sitten tuli nälänhätä Lumipeittei nen maailma näytti aivan tyhjältä ja autiolta Nälkäisten susilaumojen ul vonta ainoastaan häiritsi tähtikirkkai den öiden äänettömyyttä Susien jäl kiä oli kaikkialla Ne tunkeilivat luo- lan suulle asti ia raatelivat laosukai- sia jotka sattuivat olemaan luo luola- aukon lähellä ja ne söivät naisen joka oli ammentamassa vettä joen avannosta Aina päivän laskiessa tulivat met sästäjät takasin luolaan tyhjin vat soin ja tyhjin käsin kertoen kuinka sudet olivat ainoat elävät olennot joiden jälkiä he olivat nähneet Ja nälkä kiihtyi kiihtymistään He pu reskelivat vuoteinaan ja peitteinään olevia taljoja ja kun yksi koirista sai penikoita tappelivat kkaat luolan asui suta kuka saa nuta sy ödä Rinta- lapset ja muut pienet lapset kuoli vat ensiksi ja heidän jälkeensä kuo livat heikoimmat naiset Kaiken tämän kurjuuden ja puut teen aikana oli Vahvamies — nyt luiseva ja laiha kuin nälkiintynyt lei jona — onnistunut jollakin tavalla pitämään hengen itsessään ja vaimos- saan Punatukassa Se oli hän joka nälkiintyneen eläimen vaistolla ensik si osui ylängölle kuolleiden eläinten raadoille Neljä niistä oli pelkkiä luurankoja vaan yhdessä oli hiukan lihaa Vahvamies ei pysähtynyt syö mään vaikka hän vapisi ruuan näke misestä sillä hän oli viisas ja tiesi että täysinäisen vatsan kanssa ei jak sa juosta Ja kilpajuoksu luolalle oli ankara Nuolen toisensa jälkeen Ien- nättivät toiset metsästäjät hänen jäi- keensä mutta hän kuitenkin onnis- onnettomuuteen tui paeta takaa-ajajiansa Hän söi Ai-Ai jonka luolaontelo oli aivan itsensä kylläiseksi eikä piilottanut Punatukan onkalon lähellä oli myös ruuan jätteitä Punatukalta vaan an- kin poikalapsen äiti Mutta hänen toi hänelle mitä häneltä itseltään jäi lapsensa ei itkenyt muulloin kuin sil tähteeksi Ennen lumen tuloa oli loin kun sillä oli nälkä ja silloin sen Punatukka ollut vahva ja uljas kuin ilku oli aina kovaa voimakasta kuin emäleijona ja voimakas ja jäntevä kuin väkevin mies Vahvamies isän- nöi hänen ylitsensä kuten urnsleiiona naaraansa ylitse ja Punatukka oli Jan h]pva idiksi nänrn InslWn Vahvamies ei ollut tietoinen siitä et- tä hän ajatteli kaikkea tätä mutta hän vaan antoi ateriansa tähteet vai- molleen Se oli neljäs tunti jälkeen puolen yön eikä kylmän kouristuksilta voinut nukkua Vahvamies painoi leukansa polviaan vasten ja koetti pysyä läm- pimänä taljan sisällä Luolassa ei ollut ollut lihaa kahteen päivään ja Vahvamieskin alkoi kuulla kummal- Iisia kumisevia ääniä päässänsä Sil- Join tällöin hän torkahti hetkeksi mutta heräsi pian jälleen kylmään ja vähitellen kului yö aamuun Tunti ennen päivänkoittoa harmaassa aa muhämärässä hän kuuli Punatukan nen äidin tunteensa esikoistansa koh valittavan Kerran tai kahdesti hän taan Kerran kun Ai-Ai konttasi kuuli vaimon liikahtavan ja vihdoin katsomaan hänen lastansa löi Puna- kuuli vaimon liikahtavan ja vähitellen muuttui hiljaiseksi itkun nyyhkytykseksi Vahvanmiehen mie leen muistui pienen karitsan ääni Nousevan auringon punasen ruskea loimu oli muuttunut eläväksi kultai seksi sädemereksi ja luolan oviaukos ta tulevan heikon valon valossa näki Vahvamies että Punatukka oli äiti joka hurjin pelokkain valppain sil min katseli esikoistaan jota hän pi teli nälän kuivettamilla rinnoillaan Hän ei puhunut mitään ja Vahva mies otti aseensa ja lähti ulos Aurinko oli jo kohonnut melkein keskitaivaalle kun hän palasi hiuk- 8enaa Ja Ptansa markana sulanees rkänä suli ta lumesta nan oli saanut kaksi Jani8la INiissa oli heille vain suu- Pala kummallekin joka rntti vain kiihottamaan Hän antoi alati kalvavaa nälkää pienemmän niistä vai- molle Siitä päivästä alkaen alkoivat il mat lauhtua ja luminietokset aleta Viikon päivät sen jälkeen ryöppysi joki tulvillaan ja ärjyen ja ryskyen särki vesi rannan jäätiköitä ja kis koi irti rannalla kasvavia honkia vie den niitä suurten jäaharkkojen mu kana tuntemattomia matkojaan Kun rannalla 11a eläjät kuulivat virran pau hun iloitsivat he silla he tiesivät että pian tulisi kevät kesä ja ruokai sat päivät Lumisen talven lähtöä seurasi var hainen ja lämmin kevät Villit kir sikkapuut kukkivat tavallista aikasem min ja eräänä päivänä eräs heimon pienemmistä toi äidilleen kourallisen metsän siniorvokkeja Runsaasti kasvava viheriä ruoho laaksoissa luolan lähettyvillä houkut teli luoksensa nälkiintyneitä hirviä ja peuroja ja metsästäjät nukkuivat en- sjmmalta hyvin vahan öisin Miehet naiset lapset ja ne koirista jotka oli jätetty syömättä söivät itsensä niin kylläisiksi että he olivat ensin melkein tunnottomia Useita heistä kuoli liiallisen syömisen takia pitkän paaston jälkeen mutta kuitenkin aa oli onnellista aikaa Punatukan lapsi — se oli poikaiap- Iipoikah si — oli sairas syntymästään asti Nälkiinnyttyään elämänsä ensi päivi nä ei se ottanut vaurastuakseen sit tenkään kun näiden yltäkylläisten ai kojen tultua hänen äitinsä rinnat tul" vehtivat maidon runsaudesta Alitui seen se valitti heikolla surkealla ää nellä tai makasi kuin tajutonna äi tinsä rinnoilla välittämättä siitä su loisesta elämän lähteestä joka oli sen aaressa ihmetteli Ja äiti huolehti suri ja käsittämättä syytä lapsensa vasikan ammuminen Ja kun Ai - Ain rintoja tai konttasi se imi hänen jaloissaan oli se aina ahne ja 'ilkas ja lihava kuin karhun penttu Puni- tukka vihasi Ai-Aita ja hänen laa- tansa Hän toivoi että se kuolisi tai että Ai-Ai hukkuisi joelle ja hä- nen lapsensa kuolisi sitlen nälkään Hänen vihertävät silmänsä kävivät ka- peiksi viiruiksi vihasta ja kateudesta Vahvamies oli kärsimätön valittavan pienokaisensa uhteen Ne lapset joita hän oli nähnyt söivät lihaa jo kolmannella kuukaudella ja telmivät puoli villien koirien kanssa itkemättä Hän ihmetteli kuinka niin korkea- povinen voimakas nainen kuin Puna- tukka saattoikaan synnyttää tuollai- sen lapsen Punalukka käsitti vais tomaisesti Vahvanmiehen ajatukset ja sitä voimakkaammaksi kasvoi hä- Luonnossaeläjille ominaisella vais tolla kääntyi Punatukka Valon pi meyden hävittäjän puoleen Hän a setti lapsensa makaamaan lämpimäl le nurmelle jossa sitä auringonsä teet lämmittivät ja vienot tuuloset leyhyttelivät Punatukka tiesi että valo on kaiken elämän antaja päi vän puolella ohvat hedelmät ja mar jatkin makeimmat ja vähitellen hä nen mielessään kehittyi ajatus että Valon voima se olisi joka voisi saat taa hänen lapsensa yhtä terveeksi vilkkaaksi ja lihavaksi kuin Ai-Ain lapsi oli Valon antajaa on lahjot- tava jotta se jakaisi siunaustaan ha- nen luol nyt lapselleen Hän oh kerran yksm onkalossaan Lapsi oli kaänty pois hänen rinnoiltaan ja lepäsi hänen sylissään ikäänkuin olisi ol lut tainnoksissa Jostakin kuului Ai Ain lapsen voimakas elämänhaluinen itku Punatukka otti tuoreen eläi men maksan jonka Vahvamies oli tuonut ja asetti sen puunlehtien vä liin Hän otti lapsen kainaloonsa ja Valolle uhriksi aijotun maksan toi seen käteensä ja käveli korkealle paljaalle kalliolle jossa hän asetti maksan kivelle ja viritti sen vierelle nuotion Kun paistuvan maksan kä ry levisi ilmaan odotteli Punatukka että Valo tulisi nauttimaan hänen uh rinsa Lapsi makasi hänen polvil laan ja kerran kun hän kosketti sen jalkoja hän tunsi että ne olivat kyl mät Varmaan Valo tekisi hänen lapselleen sen mitä hän pyysi sillä olihan maksa suuri ja maukas hänen ja heimonsa mielestä parhain herkku pala joka varmaan maistuisi Valol lekin Kuinka hänelle käsittämätön voima Valo tulisi hänen uhrinsa nauttimaan sitä hän ei tiennyt Lap sen kurkussa kuului hiljainen korina pieni ruumis nytkähti muutaman ker ran kuului hiljainen huokaus ja lap si oli sitten hiljaa Punatukka pu risti lapsen rinnoilleen — hänen esi koisensa oli kuollut! Rosvotun äitiyden tuskasta valit taen hän iski täyteläisiin rintoihinsa joiden yltäkylläisyys oli muuttunut ivaksi ja huojuttaen suruissaan ruu mistaan kuolleen lapsensa yli hän va- j La nij lapseni lapseni! Kun hän nosti katseensa näki hän Vahvanmiehen kumartuneena lähel länsä Mies ymmärsi Punatukan tus kan ja nosti hänet ylös Hän otti paistuneen maksan ja lähti luolaa kohden ja Punatukka seurasi perässä tuon tuostakin silmäten jälkeensä kal- liolle jonne hänen lapsensa ruumis tä paljoll kulli Lillan JNyt me jäi Luolaan pääsytään hän vetäysi lopetamme tänään" Ja opetta ulompaan onkaloonsa ja itki ääneen- ja antoi omenan jokaiselle tytöl- Vahvamies murahti ja lähti ulos Hetken kuluttua hän palasi ja toi valkokukkaisen köynnöksen jonka hän heitti Punatukan helmaan ja pudistaen Punatukkaa olkapäästä hän päästeli omituisia lempeäsointuisia kurkkuääniä Punatukka näytti ym märtävän Hän lakkasi itkemästä ja kietoi oksan päänsä ympäri ja kat soi miestä silmiin Hän päästi omi tuisen ihailua osottavan äänen ja al koi leikata maksaa josta hän antoi parhaimmat palat Punatukalle ikään kuin hän olisi ollut vielä nuori puh das neitonen ja hän valloittava met sästäjä Ja Punatukka hymyili — Tahdotko tietää mitä työläisnaiset toimivat ja ajat televat — Tilaa Toveritar IHANNELIITTOTUNNILTA (Jatkoa kahdeksannelta sivulta) isä tiesi koska hän oli oletta nut poikansakin ajattelemaan- Kun Einari kertoi kotona ei tä poikain täytyy viedä kouVuii sirpin haravan ja höyliin kä-1 hiilien isänsä viemään hä-rtn sinne erään kirjan jossa oli i:!t tokoneen haravakoneen ja höy läkoneen kuvat y m Einari tiesi että kuvista voi näyttää toisille lapsille ja selittää mil laiseksi sirppi on nyt muutettu sekä nuo toiset esineet Hänen isänsä oli kertonut että sirppi oli kyllä hyvä ennen aikaan sa moin harava ja höylä mutta niillä tuli vähän ja hitaasti työ tä siksi ruvettiin ajattelemaan miten se korjattaisi kun joka tyiikappale vaati aina yhden ih misen sitä käyttämään Ja kun työmiehet olivat ajatelleet kau an aikaa keksivät he viimein ko neet joilla tuli joutusaan työtä eikä tarvinnut enemmän ihmi siä kuin sirppikään niitä käyttä mään Mutta isa sanoi että kcstj joskus kaiUUl aikaa emien i i llsn)jn omistata raski lakata sirppiä käyttämästä sillä se oli tullut hänelle vanhaksi rakkaaksi esineeksi Mutta kun he sitten viimein uskoivat ja nä kivät että se ei cnään ole niin käytännöllinen kuin uudet ko neet heittivät he lopulta sirpit haravat y m hitaammat työesi neet liiterin nurkkiin ja ostivat noita joutuisia uusia koneita Jos joku ei tahtonut luopua van hoistaan sai hän ne 'pitää mut ta hänen työnsä oli tietysti ko vin hidasta Ja isä kertoi vielä että samoin kuin vanhoja esi neitä hyljätään uusien käytän nöllisempien keksittyä — sa moin tehdään aatteiden ja ra hankin suhteen Isä joka nyt on sosialisti voi muuttua kom munistiksi ja bolshevikiksi niin kuin Venäjällä sanotaan sosia listien muuttuneen Meidän kan sakoulun opettaja kyllä sanoi että bolshevikit ovat ryöväreitä ja murhamiehiä mutta se ei ole totta Isä sanoi minulle että sellainen opettaja joka noin_ sa noo on sellainen vanhanaikainen ihminen joka ei raaski luopua sirpistään ja siksi hän sanoo et tä bolshevikit ovat -pahoja ih misiä 'Minä olen lukenut leh distä että Venäjällä kaikilla köy hillä ihmisillä on nyt parempi olla kuin ennen Sosialistisessa eli kommunistisessa yhteiskun nassa täytyy kaikkien tehdä työtä saadakseen kaikkea mitä hän tarvitsee Kukaan ei elä toisten työn tuloksilla" "Sinä Einari olet viisas poika ja sinulla on kunnioitettava isä" sanoi opettaja Koettakaapa kaikki toisetkin lapset oppia yli- ja pojalle Yhdysvaltalainen kirjeenvaihtaja kar kotettu Mexicosta Laredo Texas maalisk 5 p — Gerald lirandonin joka on toiminut Mexico Cityssä "Los Angeles Timesin" kirjeenvaihta jana toi kaksi mexicolaista "po liisia rajan ylitse täällä eilen Tohisit saattoivat Prandonia tänne Mexico Citystä saakka Mexicon viranomaiset syyttävät hänen sekaantuneen Mexicon politiikkaan