No 10
Tiistaina- Maaliskuun o p — Tuesday March 9
7
Esikoinen
Kirj Dulcie Dumer
(Suomennos englanninkielestä)
Se oli ollut kauhea talvi
Vanha
likanen valkopartainen Yksisilmäkään
— joka muisti ajan jolloin jokitöy
räs oli miehen vartta korkeampi kuin
se nyt oli hän joka kerjäsi pojal
taan rustoja ja nahankappaleita ja
vikisi Kuin sairas vaimo jos lapsei
heristelivät häntä kepeillä — hänkään hän kuuli hänen hengityksensä käy- tukka häntä kasvoille niin että Ai
ei muistanut ennen koskaan olleen vän tiheäksi ja pidätetyksi ja sitten Ai kiiruhti pois valittaen ja pyyhkien
sellaista talvea Tämä oli kolmannen hän päästi lyhyen omituisen huudon hänen kynsiensä verisiä jälkiä
lumituiskun aikaan — viimeisen suu- jossa oli outo tuskan värinä Ja sit
ren lumituiskun edellä ne toiset löi- ten juuri kun päivä hämärsi kuului
vät Yksisilmän pään rikki ja sinä päi- äkkiä heikko hiljainen vikinä joka
vana he söivät lihaa — —
Viikkokausia oli yhtämittaisia pak
kasia ja tuiskuja ja luminietokset ka
saantuivat laaksopaikoissa niin kor
keiksi että urospeura olisi sarvineen
peittynyt niiden alle Jäätävä tuuli
joka oli kuin täynnä teräviä jääneu
lasia puhalteli paljaiden kalliosei
nien välistä ja kapea joki jonka
äyräät olivat paksun jääkerroksen al
la oli tuulen puoleiselta syrjältä lu
mirännän peitossa
Puunoksat joita luolan asukkaat
olivat talven varalta keränneet oli
vat jo aikoja sitten loppuneet ja
miehet naiset lapset ja koirat luolan
mustissa onkaloissa tunkeilivat tois
onkaloissa tunkeilivat tois-
tensa lähettyville pysyäkseen Iämpi-
minä Ia kun vihuri puhalsi luola-
aukon suulla ja pakkanen puri hei
tä luihin asti läjiin likistyneet ihmi
set ja eläimet tuijottelivat äänettömi
nä toivoton kurjuus kuvastuen kat
seistaan Sitten tuli nälänhätä Lumipeittei
nen maailma näytti aivan tyhjältä ja
autiolta Nälkäisten susilaumojen ul
vonta ainoastaan häiritsi tähtikirkkai
den öiden äänettömyyttä Susien jäl
kiä oli kaikkialla Ne tunkeilivat luo-
lan suulle asti ia raatelivat laosukai-
sia jotka sattuivat olemaan luo
luola-
aukon lähellä ja ne söivät naisen
joka oli ammentamassa vettä joen
avannosta
Aina päivän laskiessa tulivat met
sästäjät takasin luolaan tyhjin vat
soin ja tyhjin käsin kertoen kuinka
sudet olivat ainoat elävät olennot
joiden jälkiä he olivat nähneet Ja
nälkä kiihtyi kiihtymistään He pu
reskelivat vuoteinaan ja peitteinään
olevia taljoja ja kun yksi koirista sai
penikoita tappelivat
kkaat
luolan asui
suta kuka saa nuta sy
ödä Rinta-
lapset ja muut pienet lapset kuoli
vat ensiksi ja heidän jälkeensä kuo
livat heikoimmat naiset
Kaiken tämän kurjuuden ja puut
teen aikana oli Vahvamies — nyt
luiseva ja laiha kuin nälkiintynyt lei
jona — onnistunut jollakin tavalla
pitämään hengen itsessään ja vaimos-
saan Punatukassa Se oli hän joka
nälkiintyneen eläimen vaistolla ensik
si osui ylängölle kuolleiden eläinten
raadoille Neljä niistä oli pelkkiä
luurankoja vaan yhdessä oli hiukan
lihaa Vahvamies ei pysähtynyt syö
mään vaikka hän vapisi ruuan näke
misestä sillä hän oli viisas ja tiesi
että täysinäisen vatsan kanssa ei jak
sa juosta Ja kilpajuoksu luolalle oli
ankara Nuolen toisensa jälkeen Ien-
nättivät toiset metsästäjät hänen jäi-
keensä mutta hän kuitenkin onnis- onnettomuuteen
tui paeta takaa-ajajiansa Hän söi Ai-Ai jonka luolaontelo oli aivan
itsensä kylläiseksi eikä piilottanut Punatukan onkalon lähellä oli myös
ruuan jätteitä Punatukalta vaan an- kin poikalapsen äiti Mutta hänen
toi hänelle mitä häneltä itseltään jäi lapsensa ei itkenyt muulloin kuin sil
tähteeksi Ennen lumen tuloa oli loin kun sillä oli nälkä ja silloin sen
Punatukka ollut vahva ja uljas kuin ilku oli aina kovaa voimakasta kuin
emäleijona ja voimakas ja jäntevä
kuin väkevin mies Vahvamies isän-
nöi hänen ylitsensä kuten urnsleiiona
naaraansa ylitse ja Punatukka oli
Jan h]pva idiksi nänrn InslWn
Vahvamies ei ollut tietoinen siitä et-
tä hän ajatteli kaikkea tätä mutta
hän vaan antoi ateriansa tähteet vai-
molleen
Se oli neljäs tunti jälkeen puolen
yön eikä kylmän kouristuksilta voinut
nukkua Vahvamies painoi leukansa
polviaan vasten ja koetti pysyä läm-
pimänä taljan sisällä Luolassa ei
ollut ollut lihaa kahteen päivään ja
Vahvamieskin alkoi kuulla kummal-
Iisia kumisevia ääniä päässänsä Sil-
Join tällöin hän torkahti hetkeksi
mutta heräsi pian jälleen kylmään ja
vähitellen kului yö aamuun Tunti
ennen päivänkoittoa harmaassa aa
muhämärässä hän kuuli Punatukan nen äidin tunteensa esikoistansa koh
valittavan Kerran tai kahdesti hän taan Kerran kun Ai-Ai konttasi
kuuli vaimon liikahtavan ja vihdoin katsomaan hänen lastansa löi Puna-
kuuli vaimon liikahtavan ja
vähitellen muuttui hiljaiseksi itkun
nyyhkytykseksi Vahvanmiehen mie
leen muistui pienen karitsan ääni
Nousevan auringon punasen ruskea
loimu oli muuttunut eläväksi kultai
seksi sädemereksi ja luolan oviaukos
ta tulevan heikon valon valossa näki
Vahvamies että Punatukka oli äiti
joka hurjin pelokkain valppain sil
min katseli esikoistaan jota hän pi
teli nälän kuivettamilla rinnoillaan
Hän ei puhunut mitään ja Vahva
mies otti aseensa ja lähti ulos
Aurinko oli jo kohonnut melkein
keskitaivaalle kun hän palasi hiuk-
8enaa Ja Ptansa markana sulanees
rkänä suli
ta lumesta nan oli saanut kaksi
Jani8la
INiissa oli heille vain suu-
Pala
kummallekin joka
rntti vain
kiihottamaan
Hän antoi
alati kalvavaa nälkää
pienemmän niistä vai-
molle
Siitä päivästä alkaen alkoivat il
mat lauhtua ja luminietokset aleta
Viikon päivät sen jälkeen ryöppysi
joki tulvillaan ja ärjyen ja ryskyen
särki vesi rannan jäätiköitä ja kis
koi irti rannalla kasvavia honkia vie
den niitä suurten jäaharkkojen mu
kana tuntemattomia matkojaan Kun
rannalla
11a eläjät kuulivat virran pau
hun iloitsivat he silla he tiesivät
että pian tulisi kevät kesä ja ruokai
sat päivät
Lumisen talven lähtöä seurasi var
hainen ja lämmin kevät Villit kir
sikkapuut kukkivat tavallista aikasem
min ja eräänä päivänä eräs heimon
pienemmistä toi äidilleen kourallisen
metsän siniorvokkeja
Runsaasti kasvava viheriä ruoho
laaksoissa luolan lähettyvillä houkut
teli luoksensa nälkiintyneitä hirviä ja
peuroja ja metsästäjät nukkuivat en-
sjmmalta hyvin vahan öisin Miehet
naiset lapset ja ne koirista jotka
oli jätetty syömättä söivät itsensä
niin kylläisiksi että he olivat ensin
melkein tunnottomia Useita heistä
kuoli liiallisen syömisen takia pitkän
paaston jälkeen mutta kuitenkin aa
oli onnellista aikaa
Punatukan lapsi — se oli poikaiap-
Iipoikah
si — oli sairas syntymästään asti
Nälkiinnyttyään elämänsä ensi päivi
nä ei se ottanut vaurastuakseen sit
tenkään kun näiden yltäkylläisten ai
kojen tultua hänen äitinsä rinnat tul"
vehtivat maidon runsaudesta Alitui
seen se valitti heikolla surkealla ää
nellä tai makasi kuin tajutonna äi
tinsä rinnoilla välittämättä siitä su
loisesta elämän lähteestä joka oli sen
aaressa
ihmetteli
Ja äiti huolehti suri ja
käsittämättä syytä lapsensa
vasikan ammuminen Ja kun
Ai - Ain rintoja tai konttasi
se imi
hänen
jaloissaan oli se aina ahne ja
'ilkas
ja lihava kuin karhun penttu
Puni-
tukka vihasi Ai-Aita ja hänen
laa-
tansa Hän toivoi että se kuolisi
tai että Ai-Ai hukkuisi joelle ja hä-
nen lapsensa kuolisi sitlen nälkään
Hänen vihertävät silmänsä kävivät ka-
peiksi viiruiksi vihasta ja kateudesta
Vahvamies oli kärsimätön valittavan
pienokaisensa
uhteen Ne lapset
joita hän oli nähnyt söivät lihaa jo
kolmannella kuukaudella ja telmivät
puoli villien koirien kanssa itkemättä
Hän ihmetteli kuinka niin korkea-
povinen voimakas nainen kuin Puna-
tukka saattoikaan synnyttää tuollai-
sen lapsen
Punalukka käsitti vais
tomaisesti Vahvanmiehen ajatukset
ja sitä voimakkaammaksi kasvoi hä-
Luonnossaeläjille ominaisella vais
tolla kääntyi Punatukka Valon pi
meyden hävittäjän puoleen Hän a
setti lapsensa makaamaan lämpimäl
le nurmelle jossa sitä auringonsä
teet lämmittivät ja vienot tuuloset
leyhyttelivät Punatukka tiesi että
valo on kaiken elämän antaja päi
vän puolella ohvat hedelmät ja mar
jatkin makeimmat ja vähitellen hä
nen mielessään kehittyi ajatus että
Valon voima se olisi joka voisi saat
taa hänen lapsensa yhtä terveeksi
vilkkaaksi ja lihavaksi kuin Ai-Ain
lapsi oli Valon antajaa on lahjot-
tava jotta se jakaisi siunaustaan ha-
nen
luol
nyt
lapselleen Hän oh kerran yksm
onkalossaan Lapsi oli kaänty
pois hänen rinnoiltaan ja lepäsi
hänen sylissään ikäänkuin olisi ol
lut tainnoksissa Jostakin kuului Ai
Ain lapsen voimakas elämänhaluinen
itku Punatukka otti tuoreen eläi
men maksan jonka Vahvamies oli
tuonut ja asetti sen puunlehtien vä
liin Hän otti lapsen kainaloonsa ja
Valolle uhriksi aijotun maksan toi
seen käteensä ja käveli korkealle
paljaalle kalliolle jossa hän asetti
maksan kivelle ja viritti sen vierelle
nuotion Kun paistuvan maksan kä
ry levisi ilmaan odotteli Punatukka
että Valo tulisi nauttimaan hänen uh
rinsa Lapsi makasi hänen polvil
laan ja kerran kun hän kosketti sen
jalkoja hän tunsi että ne olivat kyl
mät Varmaan Valo tekisi hänen
lapselleen sen mitä hän pyysi sillä
olihan maksa suuri ja maukas hänen
ja heimonsa mielestä parhain herkku
pala joka varmaan maistuisi Valol
lekin Kuinka hänelle käsittämätön
voima Valo tulisi hänen uhrinsa
nauttimaan sitä hän ei tiennyt Lap
sen kurkussa kuului hiljainen korina
pieni ruumis nytkähti muutaman ker
ran kuului hiljainen huokaus ja lap
si oli sitten hiljaa Punatukka pu
risti lapsen rinnoilleen — hänen esi
koisensa oli kuollut!
Rosvotun äitiyden tuskasta valit
taen hän iski täyteläisiin rintoihinsa
joiden yltäkylläisyys oli muuttunut
ivaksi ja huojuttaen suruissaan ruu
mistaan kuolleen lapsensa yli hän va-
j La nij lapseni lapseni!
Kun hän nosti katseensa näki hän
Vahvanmiehen kumartuneena lähel
länsä Mies ymmärsi Punatukan tus
kan ja nosti hänet ylös Hän otti
paistuneen maksan ja lähti luolaa
kohden ja Punatukka seurasi perässä
tuon tuostakin silmäten jälkeensä kal-
liolle jonne hänen lapsensa ruumis tä paljoll kulli Lillan JNyt me
jäi Luolaan pääsytään hän vetäysi lopetamme tänään" Ja opetta
ulompaan onkaloonsa ja itki ääneen- ja antoi omenan jokaiselle tytöl-
Vahvamies murahti ja lähti ulos
Hetken kuluttua hän palasi ja toi
valkokukkaisen köynnöksen jonka
hän heitti Punatukan helmaan ja
pudistaen Punatukkaa olkapäästä hän
päästeli omituisia lempeäsointuisia
kurkkuääniä Punatukka näytti ym
märtävän Hän lakkasi itkemästä ja
kietoi oksan päänsä ympäri ja kat
soi miestä silmiin Hän päästi omi
tuisen ihailua osottavan äänen ja al
koi leikata maksaa josta hän antoi
parhaimmat palat Punatukalle ikään
kuin hän olisi ollut vielä nuori puh
das neitonen ja hän valloittava met
sästäjä Ja Punatukka hymyili
— Tahdotko tietää mitä
työläisnaiset toimivat ja ajat
televat — Tilaa Toveritar
IHANNELIITTOTUNNILTA
(Jatkoa kahdeksannelta sivulta)
isä tiesi koska hän oli oletta
nut poikansakin ajattelemaan-
Kun Einari kertoi kotona ei
tä poikain täytyy viedä kouVuii
sirpin haravan ja höyliin kä-1
hiilien isänsä viemään hä-rtn
sinne erään kirjan jossa oli i:!t
tokoneen haravakoneen ja höy
läkoneen kuvat y m Einari
tiesi että kuvista voi näyttää
toisille lapsille ja selittää mil
laiseksi sirppi on nyt muutettu
sekä nuo toiset esineet Hänen
isänsä oli kertonut että sirppi
oli kyllä hyvä ennen aikaan sa
moin harava ja höylä mutta
niillä tuli vähän ja hitaasti työ
tä siksi ruvettiin ajattelemaan
miten se korjattaisi kun joka
tyiikappale vaati aina yhden ih
misen sitä käyttämään Ja kun
työmiehet olivat ajatelleet kau
an aikaa keksivät he viimein ko
neet joilla tuli joutusaan työtä
eikä tarvinnut enemmän ihmi
siä kuin sirppikään niitä käyttä
mään Mutta isa sanoi että
kcstj joskus kaiUUl aikaa emien
i i llsn)jn omistata raski
lakata sirppiä käyttämästä sillä
se oli tullut hänelle vanhaksi
rakkaaksi esineeksi Mutta kun
he sitten viimein uskoivat ja nä
kivät että se ei cnään ole niin
käytännöllinen kuin uudet ko
neet heittivät he lopulta sirpit
haravat y m hitaammat työesi
neet liiterin nurkkiin ja ostivat
noita joutuisia uusia koneita
Jos joku ei tahtonut luopua van
hoistaan sai hän ne 'pitää mut
ta hänen työnsä oli tietysti ko
vin hidasta Ja isä kertoi vielä
että samoin kuin vanhoja esi
neitä hyljätään uusien käytän
nöllisempien keksittyä — sa
moin tehdään aatteiden ja ra
hankin suhteen Isä joka nyt
on sosialisti voi muuttua kom
munistiksi ja bolshevikiksi niin
kuin Venäjällä sanotaan sosia
listien muuttuneen Meidän kan
sakoulun opettaja kyllä sanoi
että bolshevikit ovat ryöväreitä
ja murhamiehiä mutta se ei ole
totta Isä sanoi minulle että
sellainen opettaja joka noin_ sa
noo on sellainen vanhanaikainen
ihminen joka ei raaski luopua
sirpistään ja siksi hän sanoo et
tä bolshevikit ovat -pahoja ih
misiä 'Minä olen lukenut leh
distä että Venäjällä kaikilla köy
hillä ihmisillä on nyt parempi
olla kuin ennen Sosialistisessa
eli kommunistisessa yhteiskun
nassa täytyy kaikkien tehdä
työtä saadakseen kaikkea mitä
hän tarvitsee Kukaan ei elä
toisten työn tuloksilla"
"Sinä Einari olet viisas poika
ja sinulla on kunnioitettava isä"
sanoi opettaja Koettakaapa
kaikki toisetkin lapset oppia yli-
ja pojalle
Yhdysvaltalainen
kirjeenvaihtaja kar
kotettu Mexicosta
Laredo Texas maalisk 5 p
— Gerald lirandonin joka on
toiminut Mexico Cityssä "Los
Angeles Timesin" kirjeenvaihta
jana toi kaksi mexicolaista "po
liisia rajan ylitse täällä eilen
Tohisit saattoivat Prandonia
tänne Mexico Citystä saakka
Mexicon viranomaiset syyttävät
hänen sekaantuneen Mexicon
politiikkaan