No 8
6
Hullu-Mari
Kirj Svea H
Ihmiset jotka pitivät itseään vii
saina antoivat hänelle nimityksen:
Hullu-Mari siksi että hän oli sairaa
loinen eikä voinut juuri nimeksikään
nukkua Hän teki aina työtä rukoi
li jumalaa ja Kavi KirKossa aina kuh
siellä jotain jumalanpalvelusta oli
Opin tuntemaan Mari-raukan kun
hän muutti kamariin joka oli piham
me perällä Hän oli silloin noin
35 vuoden vanha vaikka aivan har
maahapsinen Hiukset olivat jo tul
leet harmaiksi nuorena niin sanoi
vat Äitini joka oli uskovainen oli
ankarasti meitä varottanut pilkkaa
masta tai nauramasta Marille Hän
sanoi: Mari voi suuttua ja polttaa
asuntotalomme kun nukumme Se
riitti pelotukseksi Me emme kos
kaan nauraneet Marille vaan koetim
me olla hänen pikku ystäviä Sen
hän usein palkitsi meille tuoden aina
pientä tuomista kun hän herrasväel
lä kävi töissä
Eräänä kauniina kesäpäivänä kun
äitini oli ryytimaata kastelemassa tu
li Mari istumaan ulos Hän oli sai
ras mutta halusi ulos nauttiakseen
kukkien tuoksusta kuten hän sanoi
Siinä penkillä istuessamme hän jutte
li elämänsä tarinan meille
— - Tämä on viides päivä elämäs
säni kun olen ollut työtä tekemättä
hän alkoi Ja työtä aloin tehdä jo
niin pienenä lapsena kuin muistan
Olin kahdeksannella ikävuodella kun
äitini kuoli Asuimme maalla Isäni
kävi töissä vaan kun työnsaanti oli
huonoa talvella maella läksi hän kau
punkiin työtä hakemaan Torpan
emäntä lupasi parhaansa mukaan
meistä huolehtia ja isäni lupasi lähet
tää rahaa Ensin meni talvi hyvin
ikävä oli tosin äitiä ja isää Mutta
kevättalvesta saimme tiedon kaupun
gista että isän terveys joka oli huo
no ennen oli vaan pahentunut ja
niin hän kuoli kaupungin sairaalassa
Olimme orpoja siskoni kanssa joka
oli minua toista vuotta nuorempi
Kun isäni kuoli ei torpan emäntä
voinut meitä enää ruokkia Itsel
lään oli monta suuta leipää tahto
massa Asua olisimme saaneet vaan
mistä saisimme ruokaa Päätimme
lähteä taivaltamaan taloon jossa äi
timme ja isämme olivat palvelleet
Näytimme isännälle kirjeen jossa il
motettiin isämme kuolema ja pyy
simme jos he voisivat ottaa taloon
Eihän sitä nyt niin voi kahta pientä
lasta otata Teille täytyy saaria kun
nan apua mutta olkaahan nyt tässä
niin kauan kuin käyn asiat selvittä
mässä kunnan esimiehelle Huuto
laisina teidät joku ottaa Emäntä
kuultuaan miehensä jutut sanoi : on
han tässä vähän töitäkin Menepp
sinä Mari tuonne kyökin puolelle aut
tamaan piika Sofia illallista laittaes
sa Ja Anni tule soudattamaan tätä
lasta niin käyn itsekin sinne katso
maan päälle — Niin aloimme teh
dä työtä leipämme edestä vieraalle
Kun meistä pidettiin huutokauppa
otti isäntä meidät Ikävä noita on
vieraalle antaa kovin ovat hentoja
vielä työn tekoon — näin puheli
isäntä naapureilleen
Kotiin ajaessamme itkimme siskoni
kanssa ilosta että päästiin tuttuun
taloon ja vieläpä oli sekin onni et
tä saamme olla yhdessä Nyt alkoi
meille elämän tai vala muuttua Saim
me kokea huutolaislapsen aseman
työtä saimme tehdä entistään ko
vemmin Siskoni joka oli nuorem
pi itki usein ja valitti kohtaloaan
Silloin emäntä aina hoki "Voi lapsi
kyllä sinä tulet ihan isääsi et viitsi
mitään työtä tehdä Mutta en minä
tahdo sitä päälleni ottaa että olisin
teitä huonosti kasvattanut" — Mi
nä koetin raataa siskoni edestäkin
että vaan ensi huutokaupassa saisim
me vielä olla yhdessä sillä olhan so
lohtua kun olimme yhdessä me kaksi
orpoa Salaa minäkin itkin katke
rasti vaan jo muutaman vuoden pääs
tä olin itkenyt kyyneleeni kuiviin en
kä voinut enää koskaan itkeä Sitt-3
I 1 vuotiaana sairastin kuumetta olin
ollut vuoteella kaksi päivää kun e
mäntä jo alkoi hokea että kyllä huo
menna voit nousta et sinä nyt ole
enää niin kipeä Päätäni poltti kun
nousin ylös huimasi en tahtonut py
syä pystyssä vaan koetin tehdä mie
liksi ja ruveta töihin Koko päivän
olin kuumeen houreessa ja koetin
vaan raataa Seuraavana aamuna en
päässyt enää ylös Se oli kolmas päi
vä jonka lepäsin Sitte meni kuume
ohi vaan päätäni särki mutta tein
työtä ja niin taas meni elämäni eteen
päin kunnes sain neljännen lepo
päivän silloin kun menin ripille Ja
tämä on viides kun olen taas sairas
Mutta tuon kuumesairauteni perästä
en voinut enää paljon nukkua ja kun
ei muukaan huvittanut niin tein työ
tä Olin palkkapiikana maalla jo
neljä vuotta ennenkuin muutin tänne
kaupunkiin Täällä jonkun aikaa
palveltuani rupesin itselliseksi ja
käyn työssä kuten näette teen vaik
ka mitä työtä"
Kuuneltuamme Marin elämän his
torian emme ihmetelleet enää hänen
kovaa kohtaloaan joka joskus him
mensi hänen järkensä se oli ikään-
kun hänen luonnossa: tee työtä ia
rukoile Vieläkin hän raatoi yötä
päivää Aamuyöstä heti kun päivä
alkoi sarastaa meni hän metsään ha
vuja ja koivunoksia hakemaan Tuli
kotiin sitoi luudat ja meni niitä
myymään Sitte teki hän herrasväel
lä kaikki raskaimmat työt: loi lumet
kantoi sisään puita ja siivosi pientä
palkkaa vastaan Kotiin hän noilta
töiltään saapui usein melkein keski
yöllä Hän nukkui aina istuillaan
tunnin tai pari Kotinsa hän piti
puhtaana ja kun seurasi hänen tou
hujaan huomasi että siinä oli vaan
yksi yhteiskunnan uhri jonka ankara
lapsuuden työnteko oli pilannut Ma
ri raukka ! Ja ne jotka pitivät itse
ään viisaina ne häntä pilkkasivat ja
nauroivat hänelle
Kulunut on viisitoista vuotta kun
olen ollut poissa kotoani ja niin on
usea lapsuuden tuttava unohtunut
vaan nyt muistui mieleeni taas Marin
onneton elämäkerta kun luin pienen
kirjeen jossa on tieto hänen kuole
mastaan Moni joka on elänyt unoh
dettuna usein kuoltua muistetaan
Niin on Marinkin elämä ollut
Kun luokkasota syttyi oli Mari jo
yli viidenkymmenen vaan oli vielä
terve tekemään työtä rukoilemaan
ja käymään kirkossa Oli kevättalvi
ja hän taas kulki metsässä Siellä
hän usein tapasi harhailevia ihmisiä
jotka koettivat paeta rajan toiselle
puolelle Nuo harhailevat ihmiset
uskoivat Marille salaisuutensa ja pyy
sivät hänen apuaan Ja Marilla oli
hellä hytlän Jos joku hänelle uskoi
onnettoman asemansa ja pyysi hänel
tä apua niin hän auttoi Moni pu
nakaartilainen antoi hänelle toimitet
tavaksi kirjeen omaisille tai pyysivät
hänen ottamaan tietoja missä vahti
on kovempi Kun useat Valkoset so
tilaat tunsivat "Hullun-Marin" eivät
he pitäneet häntä vaarallisena Oli
vat usein aina pilkalla kehottaneet
Marin valitsemaan itselleen miehen
nyt kun Suomessa on näin uljaita
sotapotkia Mari oli vaan itsekseen
mumisten kulkenut ohi Näin hän
kulotti tietoja pakolaisten omaisille
ja usein taas vei ruokaa mukanaan
metsiin Miten kauan oli Mari ollut
tuossa avustustyössä ei kukaan saanut
tietää
Oli kesäkuun kun hän taas eräänä
aamuna palasi metsästä niin vahti
sotilnat ottivat hänet kiinni Hiin
oli annettu ilmi Tarkastus pantiin
toimeen ja löydettiin kirje vietäväksi
erään punakaartilaisen vaimolle Se
riitti Nyt joutui Mari sotaoikeuden
eteen vaan hän kieltäytyi vastaamas
ta mihinkään kysymykseen
— Tuomio on kavaltajalle lyhyt
sanoi sotilastuomari — Vakooja tuo
mitaan kuolemaan tiedätkö sen?
Ei vastausta
Kesäinen aurinko oli juuri noussut
taivaalle kun metsää kohden astui
kolme sotilasta ja Mari sidottuna e
dcl!ä Kun saavuttiin määräpaik
kaan sanoi sotilasupseeri :
— Tahdotko rukoilla rukouksesi
Se on viimeinen hetkesi?
— Olen aina valmis jumalalleni
sanoi Mari
— Asentooni komensi upseeri ja
sotilaat tähtäsivät Silloin Mari nau
roi hysteeristä naurua ja huusi:
— Uljaita ovat Suomen sotapojat I
ha ha haal
— Ampukaa I kuului komento ja
kaksi laukausta kuului Mari lyyhis
tyi maahan — Pian kaivoivat soti
laat haudan ja loivat sen umpeen
Kotimatkalla sanoi toinen sotilaista:
— Ei se tainnut hullu ollakaan
vaikka sitä sinä pidettiin I
Ei ollut Mari hullu Lapsuuden
aikana kestetyt kovat koettelemukset
himmensivät hänen ymmärrystään
niin että hän ei voinut muuta teh
dä kuin työtä yöt päivät ja väliin ru
koilla ja kirkossa käydä Se oli kui
tenkin antanut hänelle ymmärryksen
auttaa sorrettuja osa veljiään Suomen
luokkasodan aikana
Ilolla sinua nyt muistaa moni ett'i
kuolit kuitenkin jalon työn tehtyäsi
Olet yksi Suomen luokkasodan san
kareita !
Työttömyys Englan
nissa Työttömyysvakuutusta valmistellaan
hallituksen puolelta — Unionistit
vaativat sen pikaista toteuttamista
V 191S oli Englannissa työttömyys
hyvin pienii mikä tietysti johtui sii
tä että valtio silloin vielä piti mo
bilisoituna suuret armeijansa ja sola
teollisuudessa työskenteleviin työ
väen Välirauhan solmittua ja sotajouk
kojen vapaaksi laskemisen jälkeen
nousi kuten jo ennakolta arveltiin
työttömien määrä huimaavasti Se
oli korkeimmillaan viime toukokuus
sa jolloin n 1 milj työtöntä haki
yleistä avustusta
Jo edellisen vuoden marraskuussa
oli valtio perustanut avustusrahas
ton juuri tätä tarkotusta varten N
3% milj työläistä oli vakuutettu täs
sä rahastossa siten että työttön yy
rlen sattuessa heille annettiin avus
tuksena 7 shillinkiä (n 40 mk nykyi
sen korkean kurssin mukaan) vii
kossa Ammattiyhdistykset saivat
suorittaa loput tarvittavasta avustus
määrästä Vastoin odotuksia näyttää teolli
suus nopeasti mukautuneen sodan-
jaiueisiin uusiin oiosunieisnn au
ra uhasta kuluneen vuoden aikana on
3 milj entistä sotilasta uudelleen
sijoitettu töihin ja sotateollisuudes
sa toimineista on 1% milj miestä ja
naista palannut säännölliseen teol
lisuuteen Viime lokakuun loppupuo
lella jolla ajalla viimeiset numerot
ovat saatavissa oli Englannissa työt
tömiä 344242 entistä sotilasta sekä
135185 muuta työläistä eli yhteensä
lähes % milj Viimemainituista on
lähes 40000 joutunut työttömäksi
viimeisten suurten lakkojen johdos
ta joton varsinaisia työttömiä on
n 90000
Tämä työttömyysmäärä oii odotta
mattoman alhainen Keskimääräi
nen työttömyysprosentti oli vuosina
1900—1914 43 sataa työläistä kohti
jota vastoin yllämainittu suhde on
vain 2(1' r Huomattava on kuiten
kin että juuri lokakuussa työnsaanti
Englannissa yleensä on hyvä ja las
kee paljon seuraavilla talvikuukausi
n a
Työttömyysprosentin ollessa näin
alhainen on hallitus viime marras
kuun lopussa lakkauttanut valtion
työttömyysavustuksen Se on lähin
nä tapahtunut säästäviiisyyssyistä
vaikka säästäväisyysniikökohdat ei
vät näy koskevan sellaisia asioita
kuin Denikinin rosvousretkien avus
tamista johon Englanti jo on otta
nut osaa 15 miljoonalla punnalla
Lakkauttaessaau työttömäni uudel
leeiirakentamisajan avustujkson il
niotli hallitus alkavansa heti valmis
telemaan suunnitelmaa vakityisesta
työttömäni vakuutusrahaslon perus
tamisesta jonka mukaan eri teolli
suuslaitokset itsekohdaltaan joutui
sivat perustamaan rahaston millä
huolehdittaisiin tilapäisesti työttö
miksi joutuneista työläisistä -Mutta
tästä hommasta vaikka sitä edistä
mään nimitettiin heti komitea ei ole
vielä kuulunut muuta kuin lyhyt se
lostus Times'issä jossa komitea il
mottaa käyneensä tehtäväänsä kä
siksi Tämän johdosta ovat ammattiuni
ot tehneet jyrkkiä vaatimuksia hal
litukselle että sen on kiirehdittävä
komiteaa ja saatettava työttömyys
vakuutus mahdollisimman pian voi
maan Myöskin ovat uniot vaati
neet että tehtailijani osuutta vakuu
tuskassaan maksettavasta summas
ta on suurennettava heidän tulojen
sa mukaan ja kaikissa tapauksissa
taattava että perheellinen työläinen
tulee saamaan vähintäin 60 prosent
tia palkastaan sillä ajalla kun hän
työttömänä joutuu pakollisesti ole
maan eikä 30 prosenttia kuten on
suunniteltu
Näin siis toimitaan Englannissa
vaikka työttömiä on niin viillän et
lä Amerikasta löytää talven aikana
parista valtiosta aina saman verran
Täällä ei vielä olo edes puhetta
kaan työttömyysvakuutuksesta vaik
ka täällä sen tarve on jo pari vuo
sikymmentä ollut yhtä suuri ellei
suurempi kuin Europassa
SOTAHULLUUS ALKAA LAIMEN
TUA SUOMESSAKIN
Suomen puoluelehdet kertovat et
tä armeijan menoarviota käsitellyt
valiokunta on päättänyt esittää et
tä seisovan armeijan Jalkaväen lu
kua vähennettäisiin 10000 miehellä
Syynä on sotamenojen suuruun So
tapuuhat vievät Suomelta tulevan
vuoden ojalla kaikkiaan noin puoli
miljaardia markkaa Esitetty vähen
nys pienentäisi menoja noin 45 mil
joonalla Ennenaikaan kun Venäjän Niku
vaati 20 miljoonaa markkaa sotilas
menoihin pidettiin Suomessa hir
veää nielua siitä Nyt kotimainen por
varisto kuluttaa satamiljoonia kak
si ja pueli kertaa saman määrän ja
vie sen lisäksi kymmenien tuhansi
en miesten ajan vuosiksi eikä siitä
kuulu paljon mitään "Köyhällä Suo
mella" on kylliksi varoja siihen Ja
kuitenkaan ei koko armeija kykene
maata suojelemaan minkäänlaista vi
hollista vastaan ei ainakaan bolshe
vikejä vastaan joita piiävihollisinu
pidetään Jos he kerran sinne men
nä tahtoisivat astuisivat he koko
armeijan ylitse laulaen Mutta ei
hän se Suomen työväki tuntisi muu
ten herraansa ellei sitä tälläkin ta
valla kuriteta
"VALTAKUNNAN" TURVALLI
SUUS ON VAARASSA
Sos-Deni kertoo että sentähden
kun Ulvilan ninrsmies on antanut
aseenkantoluvan kolmelle kauppa
matkustajalle out parin maaseutu
pitäjän suojelusi! intaiaiset telineet
valituksen niinistei-istöön että val
takunnan turvallisiin on vaarassa
kun aseiden kantamisoikeuksia näin
niyönnotää n
Toverittaren tilaaja
määrä kymmeneen tuhanteen!