Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Feb. 24, 1920)
No 8 6 Hullu-Mari Kirj Svea H Ihmiset jotka pitivät itseään vii saina antoivat hänelle nimityksen: Hullu-Mari siksi että hän oli sairaa loinen eikä voinut juuri nimeksikään nukkua Hän teki aina työtä rukoi li jumalaa ja Kavi KirKossa aina kuh siellä jotain jumalanpalvelusta oli Opin tuntemaan Mari-raukan kun hän muutti kamariin joka oli piham me perällä Hän oli silloin noin 35 vuoden vanha vaikka aivan har maahapsinen Hiukset olivat jo tul leet harmaiksi nuorena niin sanoi vat Äitini joka oli uskovainen oli ankarasti meitä varottanut pilkkaa masta tai nauramasta Marille Hän sanoi: Mari voi suuttua ja polttaa asuntotalomme kun nukumme Se riitti pelotukseksi Me emme kos kaan nauraneet Marille vaan koetim me olla hänen pikku ystäviä Sen hän usein palkitsi meille tuoden aina pientä tuomista kun hän herrasväel lä kävi töissä Eräänä kauniina kesäpäivänä kun äitini oli ryytimaata kastelemassa tu li Mari istumaan ulos Hän oli sai ras mutta halusi ulos nauttiakseen kukkien tuoksusta kuten hän sanoi Siinä penkillä istuessamme hän jutte li elämänsä tarinan meille — - Tämä on viides päivä elämäs säni kun olen ollut työtä tekemättä hän alkoi Ja työtä aloin tehdä jo niin pienenä lapsena kuin muistan Olin kahdeksannella ikävuodella kun äitini kuoli Asuimme maalla Isäni kävi töissä vaan kun työnsaanti oli huonoa talvella maella läksi hän kau punkiin työtä hakemaan Torpan emäntä lupasi parhaansa mukaan meistä huolehtia ja isäni lupasi lähet tää rahaa Ensin meni talvi hyvin ikävä oli tosin äitiä ja isää Mutta kevättalvesta saimme tiedon kaupun gista että isän terveys joka oli huo no ennen oli vaan pahentunut ja niin hän kuoli kaupungin sairaalassa Olimme orpoja siskoni kanssa joka oli minua toista vuotta nuorempi Kun isäni kuoli ei torpan emäntä voinut meitä enää ruokkia Itsel lään oli monta suuta leipää tahto massa Asua olisimme saaneet vaan mistä saisimme ruokaa Päätimme lähteä taivaltamaan taloon jossa äi timme ja isämme olivat palvelleet Näytimme isännälle kirjeen jossa il motettiin isämme kuolema ja pyy simme jos he voisivat ottaa taloon Eihän sitä nyt niin voi kahta pientä lasta otata Teille täytyy saaria kun nan apua mutta olkaahan nyt tässä niin kauan kuin käyn asiat selvittä mässä kunnan esimiehelle Huuto laisina teidät joku ottaa Emäntä kuultuaan miehensä jutut sanoi : on han tässä vähän töitäkin Menepp sinä Mari tuonne kyökin puolelle aut tamaan piika Sofia illallista laittaes sa Ja Anni tule soudattamaan tätä lasta niin käyn itsekin sinne katso maan päälle — Niin aloimme teh dä työtä leipämme edestä vieraalle Kun meistä pidettiin huutokauppa otti isäntä meidät Ikävä noita on vieraalle antaa kovin ovat hentoja vielä työn tekoon — näin puheli isäntä naapureilleen Kotiin ajaessamme itkimme siskoni kanssa ilosta että päästiin tuttuun taloon ja vieläpä oli sekin onni et tä saamme olla yhdessä Nyt alkoi meille elämän tai vala muuttua Saim me kokea huutolaislapsen aseman työtä saimme tehdä entistään ko vemmin Siskoni joka oli nuorem pi itki usein ja valitti kohtaloaan Silloin emäntä aina hoki "Voi lapsi kyllä sinä tulet ihan isääsi et viitsi mitään työtä tehdä Mutta en minä tahdo sitä päälleni ottaa että olisin teitä huonosti kasvattanut" — Mi nä koetin raataa siskoni edestäkin että vaan ensi huutokaupassa saisim me vielä olla yhdessä sillä olhan so lohtua kun olimme yhdessä me kaksi orpoa Salaa minäkin itkin katke rasti vaan jo muutaman vuoden pääs tä olin itkenyt kyyneleeni kuiviin en kä voinut enää koskaan itkeä Sitt-3 I 1 vuotiaana sairastin kuumetta olin ollut vuoteella kaksi päivää kun e mäntä jo alkoi hokea että kyllä huo menna voit nousta et sinä nyt ole enää niin kipeä Päätäni poltti kun nousin ylös huimasi en tahtonut py syä pystyssä vaan koetin tehdä mie liksi ja ruveta töihin Koko päivän olin kuumeen houreessa ja koetin vaan raataa Seuraavana aamuna en päässyt enää ylös Se oli kolmas päi vä jonka lepäsin Sitte meni kuume ohi vaan päätäni särki mutta tein työtä ja niin taas meni elämäni eteen päin kunnes sain neljännen lepo päivän silloin kun menin ripille Ja tämä on viides kun olen taas sairas Mutta tuon kuumesairauteni perästä en voinut enää paljon nukkua ja kun ei muukaan huvittanut niin tein työ tä Olin palkkapiikana maalla jo neljä vuotta ennenkuin muutin tänne kaupunkiin Täällä jonkun aikaa palveltuani rupesin itselliseksi ja käyn työssä kuten näette teen vaik ka mitä työtä" Kuuneltuamme Marin elämän his torian emme ihmetelleet enää hänen kovaa kohtaloaan joka joskus him mensi hänen järkensä se oli ikään- kun hänen luonnossa: tee työtä ia rukoile Vieläkin hän raatoi yötä päivää Aamuyöstä heti kun päivä alkoi sarastaa meni hän metsään ha vuja ja koivunoksia hakemaan Tuli kotiin sitoi luudat ja meni niitä myymään Sitte teki hän herrasväel lä kaikki raskaimmat työt: loi lumet kantoi sisään puita ja siivosi pientä palkkaa vastaan Kotiin hän noilta töiltään saapui usein melkein keski yöllä Hän nukkui aina istuillaan tunnin tai pari Kotinsa hän piti puhtaana ja kun seurasi hänen tou hujaan huomasi että siinä oli vaan yksi yhteiskunnan uhri jonka ankara lapsuuden työnteko oli pilannut Ma ri raukka ! Ja ne jotka pitivät itse ään viisaina ne häntä pilkkasivat ja nauroivat hänelle Kulunut on viisitoista vuotta kun olen ollut poissa kotoani ja niin on usea lapsuuden tuttava unohtunut vaan nyt muistui mieleeni taas Marin onneton elämäkerta kun luin pienen kirjeen jossa on tieto hänen kuole mastaan Moni joka on elänyt unoh dettuna usein kuoltua muistetaan Niin on Marinkin elämä ollut Kun luokkasota syttyi oli Mari jo yli viidenkymmenen vaan oli vielä terve tekemään työtä rukoilemaan ja käymään kirkossa Oli kevättalvi ja hän taas kulki metsässä Siellä hän usein tapasi harhailevia ihmisiä jotka koettivat paeta rajan toiselle puolelle Nuo harhailevat ihmiset uskoivat Marille salaisuutensa ja pyy sivät hänen apuaan Ja Marilla oli hellä hytlän Jos joku hänelle uskoi onnettoman asemansa ja pyysi hänel tä apua niin hän auttoi Moni pu nakaartilainen antoi hänelle toimitet tavaksi kirjeen omaisille tai pyysivät hänen ottamaan tietoja missä vahti on kovempi Kun useat Valkoset so tilaat tunsivat "Hullun-Marin" eivät he pitäneet häntä vaarallisena Oli vat usein aina pilkalla kehottaneet Marin valitsemaan itselleen miehen nyt kun Suomessa on näin uljaita sotapotkia Mari oli vaan itsekseen mumisten kulkenut ohi Näin hän kulotti tietoja pakolaisten omaisille ja usein taas vei ruokaa mukanaan metsiin Miten kauan oli Mari ollut tuossa avustustyössä ei kukaan saanut tietää Oli kesäkuun kun hän taas eräänä aamuna palasi metsästä niin vahti sotilnat ottivat hänet kiinni Hiin oli annettu ilmi Tarkastus pantiin toimeen ja löydettiin kirje vietäväksi erään punakaartilaisen vaimolle Se riitti Nyt joutui Mari sotaoikeuden eteen vaan hän kieltäytyi vastaamas ta mihinkään kysymykseen — Tuomio on kavaltajalle lyhyt sanoi sotilastuomari — Vakooja tuo mitaan kuolemaan tiedätkö sen? Ei vastausta Kesäinen aurinko oli juuri noussut taivaalle kun metsää kohden astui kolme sotilasta ja Mari sidottuna e dcl!ä Kun saavuttiin määräpaik kaan sanoi sotilasupseeri : — Tahdotko rukoilla rukouksesi Se on viimeinen hetkesi? — Olen aina valmis jumalalleni sanoi Mari — Asentooni komensi upseeri ja sotilaat tähtäsivät Silloin Mari nau roi hysteeristä naurua ja huusi: — Uljaita ovat Suomen sotapojat I ha ha haal — Ampukaa I kuului komento ja kaksi laukausta kuului Mari lyyhis tyi maahan — Pian kaivoivat soti laat haudan ja loivat sen umpeen Kotimatkalla sanoi toinen sotilaista: — Ei se tainnut hullu ollakaan vaikka sitä sinä pidettiin I Ei ollut Mari hullu Lapsuuden aikana kestetyt kovat koettelemukset himmensivät hänen ymmärrystään niin että hän ei voinut muuta teh dä kuin työtä yöt päivät ja väliin ru koilla ja kirkossa käydä Se oli kui tenkin antanut hänelle ymmärryksen auttaa sorrettuja osa veljiään Suomen luokkasodan aikana Ilolla sinua nyt muistaa moni ett'i kuolit kuitenkin jalon työn tehtyäsi Olet yksi Suomen luokkasodan san kareita ! Työttömyys Englan nissa Työttömyysvakuutusta valmistellaan hallituksen puolelta — Unionistit vaativat sen pikaista toteuttamista V 191S oli Englannissa työttömyys hyvin pienii mikä tietysti johtui sii tä että valtio silloin vielä piti mo bilisoituna suuret armeijansa ja sola teollisuudessa työskenteleviin työ väen Välirauhan solmittua ja sotajouk kojen vapaaksi laskemisen jälkeen nousi kuten jo ennakolta arveltiin työttömien määrä huimaavasti Se oli korkeimmillaan viime toukokuus sa jolloin n 1 milj työtöntä haki yleistä avustusta Jo edellisen vuoden marraskuussa oli valtio perustanut avustusrahas ton juuri tätä tarkotusta varten N 3% milj työläistä oli vakuutettu täs sä rahastossa siten että työttön yy rlen sattuessa heille annettiin avus tuksena 7 shillinkiä (n 40 mk nykyi sen korkean kurssin mukaan) vii kossa Ammattiyhdistykset saivat suorittaa loput tarvittavasta avustus määrästä Vastoin odotuksia näyttää teolli suus nopeasti mukautuneen sodan- jaiueisiin uusiin oiosunieisnn au ra uhasta kuluneen vuoden aikana on 3 milj entistä sotilasta uudelleen sijoitettu töihin ja sotateollisuudes sa toimineista on 1% milj miestä ja naista palannut säännölliseen teol lisuuteen Viime lokakuun loppupuo lella jolla ajalla viimeiset numerot ovat saatavissa oli Englannissa työt tömiä 344242 entistä sotilasta sekä 135185 muuta työläistä eli yhteensä lähes % milj Viimemainituista on lähes 40000 joutunut työttömäksi viimeisten suurten lakkojen johdos ta joton varsinaisia työttömiä on n 90000 Tämä työttömyysmäärä oii odotta mattoman alhainen Keskimääräi nen työttömyysprosentti oli vuosina 1900—1914 43 sataa työläistä kohti jota vastoin yllämainittu suhde on vain 2(1' r Huomattava on kuiten kin että juuri lokakuussa työnsaanti Englannissa yleensä on hyvä ja las kee paljon seuraavilla talvikuukausi n a Työttömyysprosentin ollessa näin alhainen on hallitus viime marras kuun lopussa lakkauttanut valtion työttömyysavustuksen Se on lähin nä tapahtunut säästäviiisyyssyistä vaikka säästäväisyysniikökohdat ei vät näy koskevan sellaisia asioita kuin Denikinin rosvousretkien avus tamista johon Englanti jo on otta nut osaa 15 miljoonalla punnalla Lakkauttaessaau työttömäni uudel leeiirakentamisajan avustujkson il niotli hallitus alkavansa heti valmis telemaan suunnitelmaa vakityisesta työttömäni vakuutusrahaslon perus tamisesta jonka mukaan eri teolli suuslaitokset itsekohdaltaan joutui sivat perustamaan rahaston millä huolehdittaisiin tilapäisesti työttö miksi joutuneista työläisistä -Mutta tästä hommasta vaikka sitä edistä mään nimitettiin heti komitea ei ole vielä kuulunut muuta kuin lyhyt se lostus Times'issä jossa komitea il mottaa käyneensä tehtäväänsä kä siksi Tämän johdosta ovat ammattiuni ot tehneet jyrkkiä vaatimuksia hal litukselle että sen on kiirehdittävä komiteaa ja saatettava työttömyys vakuutus mahdollisimman pian voi maan Myöskin ovat uniot vaati neet että tehtailijani osuutta vakuu tuskassaan maksettavasta summas ta on suurennettava heidän tulojen sa mukaan ja kaikissa tapauksissa taattava että perheellinen työläinen tulee saamaan vähintäin 60 prosent tia palkastaan sillä ajalla kun hän työttömänä joutuu pakollisesti ole maan eikä 30 prosenttia kuten on suunniteltu Näin siis toimitaan Englannissa vaikka työttömiä on niin viillän et lä Amerikasta löytää talven aikana parista valtiosta aina saman verran Täällä ei vielä olo edes puhetta kaan työttömyysvakuutuksesta vaik ka täällä sen tarve on jo pari vuo sikymmentä ollut yhtä suuri ellei suurempi kuin Europassa SOTAHULLUUS ALKAA LAIMEN TUA SUOMESSAKIN Suomen puoluelehdet kertovat et tä armeijan menoarviota käsitellyt valiokunta on päättänyt esittää et tä seisovan armeijan Jalkaväen lu kua vähennettäisiin 10000 miehellä Syynä on sotamenojen suuruun So tapuuhat vievät Suomelta tulevan vuoden ojalla kaikkiaan noin puoli miljaardia markkaa Esitetty vähen nys pienentäisi menoja noin 45 mil joonalla Ennenaikaan kun Venäjän Niku vaati 20 miljoonaa markkaa sotilas menoihin pidettiin Suomessa hir veää nielua siitä Nyt kotimainen por varisto kuluttaa satamiljoonia kak si ja pueli kertaa saman määrän ja vie sen lisäksi kymmenien tuhansi en miesten ajan vuosiksi eikä siitä kuulu paljon mitään "Köyhällä Suo mella" on kylliksi varoja siihen Ja kuitenkaan ei koko armeija kykene maata suojelemaan minkäänlaista vi hollista vastaan ei ainakaan bolshe vikejä vastaan joita piiävihollisinu pidetään Jos he kerran sinne men nä tahtoisivat astuisivat he koko armeijan ylitse laulaen Mutta ei hän se Suomen työväki tuntisi muu ten herraansa ellei sitä tälläkin ta valla kuriteta "VALTAKUNNAN" TURVALLI SUUS ON VAARASSA Sos-Deni kertoo että sentähden kun Ulvilan ninrsmies on antanut aseenkantoluvan kolmelle kauppa matkustajalle out parin maaseutu pitäjän suojelusi! intaiaiset telineet valituksen niinistei-istöön että val takunnan turvallisiin on vaarassa kun aseiden kantamisoikeuksia näin niyönnotää n Toverittaren tilaaja määrä kymmeneen tuhanteen!