Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, February 17, 1920, Page 8, Image 8

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    8
Tiistaina Helmikuun 17 p — Tuesday February 17
No 7
T „-C
ff J8PT~ s?
j'Ä P S I L L E JA
td N IJ O R I S O L L E
v -v -w™w'- ir — — — — —
VÄkj"' l ieto valtaa on tieto voimaa on
ÄM W' Tfln vöii 7acset vhtehen kerää
Se nuoriso vahva on voittamaton
Joka tiedon hengessä herää
Nuoruudelle
Merkillisimpiä ilmiöitä clamässH
huolimatta sen näennäisestä jokapäi
väisyydestä on njan taukoomaton e
teenpäin kulku Ajan kulku on erot
tamattomassa yhteydessä ihmisen van
hentumisen kanssa Suuri yli-ihmis-ajattelija
Fredrik Nietzsche kirjassaan
"Näin puhui Sarathustia" tekee roh
kean päätöksen väittämällä että aika
olisi ympyrä Toisinsanoen että elä
mä joidenkin miljoonien vuosien ku
luttua toistuisi uudelleen ramanlaise
na (Kehityksen kiertokulku) Kui
tenLn on tämän ympyrän kaari siksi
suuri ettei koko historiallisen kult
tuurin aika puhumattakaan ihmis
iä e tä ole aikai pitkä jotta voitaisiin
sanoa onko ajan viiva kaartuva tai
suora Joten niin ollen selvintä on
puhua ajan suorasta kulusta eteen
päin Näennäiseksi tosiseikaksi jää siis
kuitenkin että nuoresta tulee vanha
Nuoruus on jotain sellaista jonka
varmasti kadotamme ja jota e m m o
saa milloinkaan takasin Perinnölli
tyyslain peiusteelia voimme kylläkin
todeta että osan persoonallisuudes
tamme voimme jättää itsestämme jäl
keläisiimme ja se heissä elää uutta
elämää Nietzihen mukaan me eläm
me tiiman sanan elämän lukematto
man ri(:'a kirlaa Kummassakaan
tnpauksiria ci-nie loii-luvaa elämäs
sä oloamme kuitenkaan persoona!! i
secU tunne Tajunnassamme eläm
me a'ncase&n yhden kerran niin ol
it n elämiin i) Ly: yya on ainoa olo
massaolon muoto joka on meille
tärkeä
Tunteilette vartin hyvin tuon van
han fraasin "nuoruus on elämän kul
taisin aika" Usein se lausutaan san
gen pintapuolisesti paljoakaan ajatte
lematta sen todellista merkitystä Sen
pä vuoksi tämä lause on niin joka
päiväinen on paljon vaikeampi saa
da ajatukset kiintymään sen todelli
seen merkitykseen Paljoa parem
man vasta kaij un saa eräs toinen lau
sunto samasta asiasta : "kun on nuo
ri tulee myöskin nauttia elämästä"
Tämä sanasto on kuitenkin liiaksi
ylimalkainen Ei riitä yksinomaan
kehoitus vaaditaan myöskin tieto osa
ta nauttia elämästä Olemme myös
kin tottuneet elämästä ja eritoten
nuoruudelta vaatimaan onnellisuutta
ja siksipä kutsumme myöskin nuo
ruutta onnen ajaksi Onnen käsite
on kuitenkin perin epämääräinen ja
sinänsä merkityksetön Siitä voi en
siksikin erottaa kaksi aivan vastak
kaista suuntaa Toiset ihmiset ovat
tietämättömyytensä vuoksi tyytyväi
siä ja sitä mukaa onnellisia Toiset
taasen eivät koskaan ole tyytyväisiä
vaan haluavat tulla yhä tietoisemmik
si ja tietoisuuden avulla onnellisem
miksi Jos nyt käyttäisimme taval
lista pintapuolisen onnikäsitteen mit
tapuuta täytyisi meidän myöntää et
tä enaimäiset ihmiset ovat onnellisim
pia Onnellisia sen vuoksi ettei heil
lä ole tietoa paremmasta He ovat
onnellisia mutta siitä huolimatta hei
dän onnensa joka tapauksessa on
eläimellisiä naula maista onnellisuut
ta Onnellisuutta jossa ei ole mi
tään ajatuksellista kauneutta Onnel
lisuutta joka ei koskaan ole vienyt
eteenpäin ihmiskunnan kehitystä vaan
päinvastoin
Jälkimäiset ihmiset jotka tahtovat
tulla onnellisiksi tietoisuuden kautta
LUMISATEELLA
Xe katujen lokahan vaipui
timeitii kiviä joita jäävirran multa- Nuo lumien hiutchet
n a tulleet ktiliionlolikareot ovat rna- Xe maahan Siltaset laittoi
pinect ja löydätte myöskin puoli Niin untuvan pehmoiset
pyöreiksi hieraantuneita kiviä jotka Xe 'peitteli ruohonkorret
Ja vaippasi saastan maan
Xe katteli unhoon paljon
Kenties niitä kattoikaan —
pyrhirät ellaitcen onneen joka to- Voitte aina tietää minsä on ollut
cella on ollut luovana voimana ib- jäävirta vaikka sitä ei ole enää n
„„„„ L-tvL-seasä Hb etsivät näkyvissä sillä te näette naarniimu-
r-nnea sielläkin mikä " näennäisesti
näyttää onnettomuudelta Tässä mer
kityksessä onnellisuutta saavuttaak
semme tulee meidän tietää mistä
voimme olla onnelliset Yhtenä tär
keänä puolena juuri tässä on tuntea
olevansa — nuori Kuinka usein
muistanettekaan nuoruusajan nopea
ta ohikulkua Jos todella tuntee nuo
ruutensa lisää se samalla velvollisuu
den tuntoa elämää kohtaan Nuore
na ihminen uskaltaa ja tahtoo ryhtyä
trsilyöhön Vanhuus on levon aika
Olette nähnyt kuvia aikakaudelta
jclloin miehet käyttivät irtonaista te
kotukkaa peruukkia Tekotukka oli
värillään valkoinen Valkoinen sen
vuoksi että kaikki tahtoivat olla nuo
lia ketään ei haluttanut lulla van
haksi Voi sitä ihminen muullakin
tavoin pysyä nuorena olla mieleltään
nuori nikka ulkomuoto näyttäisikin
vanhalta Tällainen sisäinen nuo
ruus on epäilemättä paljon arvok
kaampaa kuin ulkonainen tekeyty
minen Nuoruus velvoittaa — sanoin Se
velvoittaa ajattelemaan ja tekemään
työtä työtä yhteiskunnan hyväksi
e oikeuttaa myöskin leikkimään ja
olemaan iloinen Ellette voi tehdä
työtä ja olla iloiset ette ole oikeata
nuorisca Järjestämme esim iltamia
tyy Jy ttääksemme iloisuuskaipuutam
nie Tavallisesti kytymme onko siel
lä hauskaa tarkottaen sillä hyvin re
päisevää tunteita kiihoittavaa ohjel
maa tanssia y m Näin liian yksi
puolinen iloisuuden kaipuu ei ajan-
pitkään tyydytä ihmismieltä Se
myöskään kehitä hänen sielullisia
minaisuuksiaan Markkinahumun
etäältä näyttävät makaaville lam
paille Ve-tf ioka virtaa sulavasta jäävir
rasta on kovin Huitaista osuttaen mi
ten suuren määrän maata jää Umpi
matkanvarrelta tullessaan Tiililä
vesi löytää tiensä jokiin ja sellaiset
joet kuten Iteiu ja Rhone ovat sa
keita alppivuorilla t"'leeita mtulas
ta Itliono-joki jättää mnlaii Gei'pvti
järveen Roomalaisten jälkeen on
tästä nimiasia muodostunut puoli
loista muilla pitkälti inunta
Täten näemme että jää kuten ve
sikin on aina toiminnassa maisemi
en veisti styössä ja kuiettaen uuden
maiseman rakentamiseksi toisissa
puikoissa Tiedämme etlä niui-
Maan kenpä nyt saastaseksi
Näin valkosna nyt tuutissaan
Kun peittänyt kaikki on talvi
Niin puhtaalla vaipallaan
Sada vaan yhä luntasi talvi
Niin paljon tahroja on!
Xiit' saauccko 'kenties koskaan
L uinet puhtahat peittohon —
aeita utiuen maiseman luomiseksi
Elämässämme tosin näemme hyvin
vältän muutoksia tapahtuvan mutta
näislä opimme miten suuremmat
muutokset ovat tapahtuneet ja kuin-
imisaikoina olivat jäävirrat paljoa ka ltalkkl maisemamme ääriviivat
kukkuloilleen ja laaksoineet vuori
neen ja tasanltoineen kallioineen ja
luolilleen hiljaisille sopukoilleen ja
molitavine jyrkänteilleen ovat kah
den suuren veistotaiteilijan veden
ja jään työtä
Loppu
suurempia kuin no ovat nykyään
sUlä niiden jälkiä "löytyy Sveitsissä
sellaisissa paikoissa niissä nykyään
ei enää jäävirtoja ole ja Europan
pohjoisosassa yleensä löytyy simren
suuria kallioita siellä täällä joita ei
mikään muu voima kuin jäävirta ole
voinut kulottaa jotkut niistä ulien
huoneen kokoisia Nämä suuret ki
vet olivat arvoituksena tiedemiehil
le ' kunnes v lStO prof Agassiz
osotti että jäävirrat ovat ne kuletta
neet Norjasta ja puhjois-Venäjältä
Noina muinaisina aikoina oli yk
sin Englannissakin jää vii loja sillä
('umberlandissa ja Wa!esissä niiden
tvtitä voidaan nähdä Kauneudes-
ei taan kuulu Ilanberis Pass on naar-o-
muuntuneiden kivien peittämä ja
o- suuria kivenlohkareita en pilliin
heila ihminen kaipaa muutakin iloa laakson kumpaakin puolta Siellä on
yksi kivi korkealla oikeankäden puo
lella kun menette laaksoon Bedge
lertin puolelta joka on toisen kiven
päällä siten tasapainossa että se
kiikkuu edestakaisin Se on mahta-
joka samalla tyydyttää syvempää
henkistä kaipuuta Juuri nuorena on
mieli herkempi varokaa siis sieluan
ne liialliselta markkinahumulta
Ymmärtäissämme oikein nuoruu
den merkityksen tulee meidän uskal- nut siten jäädä tasapainoja kun jää
laa taistella yhteishyvän puolesta se
kä leikin ohella vakavasti työsken
nellä itsemme ja työväenluokan kehi- jäiden tuomia eikä veden sillä nii-
siili sen ympäriltä pois Helposti
voi nähdä että nämä kivet ovat
FLORENTON MINN
Haloo Toverittaren lukijat! Tä
mä on ensi kerta kun minä kirjotan
Toverittareen Täällä on ollut kyl
mä talvi ja paljon lunta Minä käyn
koulua ja olen neljännellä luokalla
Viiniin opettajani nimi on Mrs J
YVisvvald Hänellä on itselläänkin
pikku tyttö Minä täytän 10 vuotta
ensi toukokuussa Siskoni ja vei
jeni ovat kuudennella luokalla Mo
kuljemme kouluun "bossilla" Pian
on talvi mennyt ja tulee kevät ja
kesä lasten ilon aika Minulla on
pieni nimikkovasikka nimeltä Ruuan
ja kolme pientä kissanpoikaa joiden
kanssa leikin koulusta päästyä Meil
lä nn myöskin pikku hevonen En
pä osua kirjottaa muuuta Hauskaa
talven loppua kaikille toivoo
Aune M Lampi
tyksen eteen — A A
Tieteen Keijukaismaa
Suom Selma Jokela-McCone
(Jatkoa)
den kulmat ovat terävät joiavastoin
jos vesi olisi niitti kulettanut olisi
vat kulmat kuluneet sileiksi
Täten kuluttua jääjoki kiviä alitui
seen vuorilta ja pudottaa ne sinne
missä se suitta vedeksi Tähän ke
rääntyy kiviä muodostaen suuria ki
vimuureja Siis vaikka eivät jäät
muuta tel isi kuin muuraisi näitä ki
viröykkiöitä Hilluttaisi seitin jo mai
semaa mutta se tekee paljon enem
män kuin vaan tämän Kun jäävir
ta kulkee eteenpäin se usein halkei
lee poikki ja halkeama vähitellen
suurenee kunnes se muodostuu sy
väiisi kuiluksi Näihin kuiluihin
eli halkeamiin putoilee suuria kal
lion lohkoja ja kun halkeama me
nee kiinni jälleen jäiden painuessa
alaspäin ja jäätyy viideksi tönkiksi
ovat myöskin kalliun lohkot jääty
neet kiinni pohjaan aivan kuin höy
län terä on kiinni höylässä Ja ne
tekcväl samanlaista työlii kuin terä
Emme voi tässä lähteä tutkimaan
tuon suuren jääkauden historiaa kau
an kauan sitten jolloin suuret jää
vaipat peittivät koko pohjois-osan
Englantia mutta kun luette siitä
ja kun ymmärrätte miten ne maise
maluonnokset tapahtuvat niitä nä
emme ympärillämme niin silloin
voitto lukea maisemista kertomuk
sen jäiden veistosi yöstii tuona kau
kaisena aikana
Nyt olemme kertoneet pääkohdat
siitit mitenkä vesi ja jää veistävät vätajuisesti
maisemia Olemme nähneet että sa
de joet lähteet meren aallot pak
kanen ia jäävirrat kaikki tekevät o
sansa laaksojen ja uomien veistämi
sessä ja mäkien ja aaltoilevien ta
sankojen muodostamisessa — kär
kästen poikki kalliovuoren täällä
tuolla laskien alas mutaa niiden ta
saniron luomiseksi: jauhaen hiekak
si kiviä tuolla muuraten kiviröykki
öitä täällä' Emme voi astua askel
takaan maalle näkemättä siellä ve-
VVHITE LAKE B C CAN
Terveiulys kaikille Toverittaren lu
kijoille! Ajattelin että otanpa ker
ran ja kirjotan jotakin täältäkin
kun täältä metsän kolosta ei näe
koskaan kirjotuksia lehdissä To
veritar -Sanna Kannasto oli täällä
puhumassa Minä olin kuulemassa
häntä ja pidin paljon hänen pulleis
taan Tänne on perustettu s s jär
jestö johon minäkin kuulun ja tääl
lä on muitakin nuoria samassa jär
jestössä Sanna sai minut puheil
laan oikein kiihkosen innokkaaksi
Hän puhui ja selitti asioita niin sel-
ymmär-
että minäkin
sin ne oikein hyvin Hän puhui
tästä nurinkurisesta yhteiskunnasta
ja toivoi että meillä nuoremmilla
höylässä ne raapivat ja jauhavat den töitä ympärillämme: jokainen
kaikkea sitä minkä yli jäävirta kul- virta joko näkyväisen tai näkymät-
kee siten kaivaen syvemmäksi ja tiimiin lastinsa kanssa muistuttaa
syvemmäksi uomaansa meille että se on kulottamassa ai-
tulisi olemaan paremmat päivät kuin
meidän vanhemmillamme on ollut
Tämä on ensi kerta kun minä kir
jotan suomenkielisen kirjeen eikä
siitä tahdo tulla mitään mutta har
jottelen niin ehkäpä kehityn parem
maksi kirjottnjaksi Minä olen 15
vuotias minulla on yksi sisko ja
veli sekä isä äiti ja setä
Toivotan oikein innokasta taiste
littarmoa luokkamme oikeuksien ja
vapauden puolesta kaikille nuorille
tovereille Tor: Vi vian Palola