No 7 Tiistaina Helmikuun 17 p— Ttiesday Fehruary 17 kansa seinälle ja omissa mietteis siiiln sanoi: "Näkeeköhän jumala minun likaset jalkani" Tämä poi ka oli tehnyt havaintoja jotka saat toivat hänet epäilemään sitä van hempain ihmisten opetusta eitä "ju mala näkee kaikki" se tuntui hä nestä hullunkuriselta Kun lapsi kysyy: "niistä sade tu lee" "mistä omenat on tehty" "mis tä koirat tulevat" ''mistä kuu on tehty'' "mikä panee auringon pais tamaan" ja satoja muita erilaisia mutta järjellisiä kysymyksiä vastaa uskovainen äiti niihin yksinkertai sesti että "Jumala tekee" ja lapsi — hyvin nuori lapsi — tyytyy vas taukseen ja lähtee havainnollise-tti etsimään sitä Jumalaa Se vastaus oi ole sammuttanut hänen tiedon haluaan eikä ehkäissyt hänen omin takeista etsimistään Mutta sinä "uudenajan äiti" Jos et ole lukenut luonnontiedettä ja varsinkin yksinkertaista helppota juista luonnontiedettä — mitä vas taat sinä lapsillesi? Voihan kyllä vastata että ''luonto tekee" multa se vastaus ei riitä sen pitemmällä kuin se vastaus että "Jumala tekee" Tulee pian aika jolloin lapsi kysyy enemmän TJskovaiseilla äidillä on selityksiä vaikka vääriäkin Mutia minkälaisen selityksen annat sinit? riUare-tnninie sen työväEiieen jo-: tiimiin kivun ia surun lähde ka me köyhälistön naiset uova ole lonmia eikä raina" malidnl-tarvit- työväenluokan todelliset ja liset äidit välttämättömäsi senime Tiimiin tahdon sanoa jokaiselle nai selle olkoonpa hän "värillään" mikä taliansa Jos naapurillesi ei tuli Toveritar niin näytit sinä fiiniä Iiii nelle Kissanipioksäjä "Xäetkös nyt kuinka paljon suu rempi oli tämän mielien suru" jat koi ystäväni 'Tiiolisoui ja minä voimme ymmärtää toisemme sitten kin vietä kun kuolema on meidät erottanut a lapseni minulla on niis tä ei kukaan ole minua erottanut Eikä hiin kuitenkaan sortunut surus saan vaan tervehti sitä elämänsä täydentäjänä 'Missä on suru siellä on pyhä maa' sanoo hän 'Joskus ih miset tulevat käsittämään mitä se tarkottaa Kniienkuiu lie sen käsit tävät eivät he niilään elämästä tie dä' Ennen hän sanoo halveksineen sa siivua ja kärsimyksiä ja eläneen sä vaan Iiuvitellakseen Mutia nyt hän tiesi että ilon ja naurun taka na voi olin rumuutta vilpillisyyttä ia epäpuhtautta multa suru on aina suru jossa ei ole vilppiä Jos jokin osin ystäväni mielipiteen ystävänsä laittaisi kemut eikä kut asioista joten en voinut slisi häntä niin ei hän lainkaan sii- Ilän nähdessään ta välittäisi Mutia jos jollakin yn- iii vannan olisi Jolla ei takia Hän sanoo: 'Tyrinähän to tuutta tutkimahan minut työnsivät herrat kerran' Ja sitten hän sanoo kaikille surovaisille joko vankilas sa tai ulkona sieltä: Spirithttset islmmat Kirj ICrakko Kerran valitin eräälle ystävälleni että kärsin yksinäisyydestä tp Hi naan ja samalla kysiisiu ellä miten hän Keltaiset hetket tapaa viettäii (Joka Isolle niitä hetkiä sattuu ainu- eläniäu varrella) piritistisiä istuntoja" vas- Ellen Key teoksessaan "Lapsen vuosisata" sanoo: "Ainoastaan ali tuisesti itseään kehittämällä ja ole malla aina aikansa parhaimpien asi oiden vaikutuksen alaisena voi ih minen tulla puolittain kylliksi hy väksi seuralaiseksi omille lapsil leen" Jokapäiväinen seurustelu lasteni kanssa tuliatkerroin toteaa minulle edellä lainatun lauseen totuuden ja kannustaa minua tietoja etsimään enemmän ja enemmän että voisin tulla edes kymmenenneksi osaksi kyllin hyväksi toveriksi lapsilleni Lapsen ensimäiset viisi ikävuotta ovat ne vuodet jolloin muurataan elämän kivijalka jonka päälle voi daan ryhtyä rakentamaan Ja jos ei lapsi ole näinä vuosina karkottu nut äidistä niin paljoa ettei hän enää uskalla tai ei halua kysellä eikä seurustella äidin kanssa tai jos hänen itsenäistä havaintokyky ään ei ole onnistuttu kuolettamaan alkaa hän jo kysellä kysymyksiä jotka vastaajalta vaativat yhteiskun nallisten asioiden ymmärtämistä Minun ajatukseni Toverittaresta on se että sen tilaajamäärä pitää saada niin korkealle että se saatai siin niin suureksi että siihen sopi si luonnontiedettä enemmänkin kuin "Tieteen keijukaismaa" ja kuitenkin jäisi vielä Svealle ja muille jotka mahdollisesti eivät tarvitse luonnon tiedettä tarpeeksi mieluistaan luke mista Kun näin Toverittaressa nimimer kin "Hiirileijona" ajattelin että onpa siinä kirjottuja joka tuntee o nian arvonsa ja antaa arvon toisel lekin ''Hiirileijonia" me kaikin o lemme Ja kun luin kirjotuksen "Tilkkutäkki" ajattelin että onpa se hyvä kuvaus eli vertaus En tiennyt silloin kuka kirjottaja oli Sittemmin sain sattumalta tietää että kirjottaja on yksi' kauneimmis ta tilkuista siinä ''täkissä" Jonka minä haluan lapsilleni perinnöksi jättää että hän on yksi niistä hen kilöistä joiden kanssa olen ollut 'aatteellisesti tukkanuottasilla ja kui tenkin olemme olleet persoonallises ti toverit toverit siksi että olemme tunteneet oman arvomme ja anta neet arvon toisellekin Ja toivoni olisi että me naisc' kaikin siinä määrin ymmärtäisimme toisiamme että emme antaisi mii! käänlaiston syiden — antloolli: -te eikä persoonallisten — hajottaa ya teisiä harrastuksiamme että voisim me yhteisvoimin tehdä tästä Tovo- k'n josku "Pidän lasi hiin Hyvin sellaisista olla hymyilemättä että puinti koko asian leikkinä iat- koi: "Kii jastoni on meedio joka antaa minun keskustella ylitä hyvin elossa olov-en ihmisten henkien kanssa kuin ku'lleittenkin henkien kanssa" "Esimerkiksi—?" ehätin niinä ute liaana "Tahdot tietää miten se tapailtiin" sanoi ys!äväni käyden surulliseksi "No kuulohan kun kerron: kun mi nulle tulee ne yksinäisyyden hetket kaipaan aina silloin puolisoni seu raa ja aivan vaistomaisesti alan silloin selailla kirjoiani " ''Multa eihän puolisonne tietääk seni kirjotlanut yhtään kirjaa?" "Ei hän tosin kirjottanut kirjoja mutta kirjastomme oli yhteinen ku lon tiedät olimmehan sitii yhdessä selailleet ja lukeneet ja keskustel leet asioista misl: iikirjat puhuvat Sitäpaitsi oli hänellä tapana litkios saan merkitä kohtia alleviivata lau seita ja tehdä reunamuistutuksia Joskus löydän sellaisia merkittyjä paikkoja joista emme ole ennen sat tuneet keskustelemaan ja näöt hän ymmärräthän että nyt kes kustelen niistä hänen kanssaan ja asiat Joista hän täten on mielipi teensä ilmaissut ovat siksi mielen kiintoisia että todella nautin niistä" "Mutta eihän se keskustelu voi piisata loppumattomiin ja loppuu ko se ikävä siilien " kysäsin epä röiden ''Sinä tarkoitat että elämässä ei nautinto rajoin yksinomaan sellai seen keskusteluun vaan että sitä luonnollisesti seuraa hetki jolloin hviuysilinän kohtaa kolttua siinnä lämmin sydän sydämen " Mia jumi sitii teki mieleni kv suru eikä antaisi hä nen jakaa silä surua kanssaan sen hiin tuntisi niitä kulkorinimin' jos hän pitäisi minut sopimattomalla it kemään kanssaan tuntuisi se pislä viinmäkä nöyryytykseltä kuten kui kista kauheinta millit minua voitai siin häväistä Elämän salaisuus on suru' "Kukaan elävä ihminen ei ole mi nulle näin lohduttavasti puhunut sil lä lohdutuksen täytyy olla sellaista mikä synnyttää ajatusta ja antaa e loisuult i sellaista joka ikäänkuin pu haltaa uudelleen liekkiin sammumas sa olevat hiilet YVilde väittää ole vansa vakiintuneempi yksilöllisessä niailinankatsomiiksessaaii kuin niitti hän oli vankilaan mennessään Ja kuitenkin hänen puheensa todistan kokonaan toista Ja toiseksi hiin tu lee vankilasta kiintyneenä ajamaan vankilarelbrmeja — yhteiskunnalli sia reformeja Puhuessaan siitit niil lä tavalla yhteiskunta kohtelee van keja sanoo hän: 'tässä kuten kai kissa muissakin asioissa filanlrofis tit ja muut senkaltaiset ihmiset ovat väärässä Eivät ne ole vangit jot ka tarvitsevat parannusta vaan van kilat' Eikö tämä olo yhteiskunnalli nen mailmankutsnmus paremmin kuin yksilöllinen mnilmankatsomus? Tässä joutuu väkiselläkin väittelyyn Wiiden kanssa 'Hei pystyssä päin! ylös katsehenne! Sitä toivon kiisken ja pyydän! Ei köyhyys häpeä tyhmyys vaan Siits tietoja laitoja kartuttamaan!' "J:t ettei kukaan yksilökohtaises ti panisi suurta huomiota hirttonuo riin guillotiineiliin ja muihin tappo vehkeisiin joilla vankeja tavataon hongilta ottaa sauuo hän: 'Ei pe lota! ' ' Eihän se totuus kurkussa juuri tapaa asustella Ja piiästä se taas jo on matkailu Kun pölkylle asetellaan 'Se kiertää toisissa piiissä taas Ei sitii liirtohen saada Terä siilien ei ('uillotiiniiikaaii Ei pysty ei tuppaa saata ' ''Ei pelota" kerskasi Stolypin — Ei myös niillä sallin jatkaa I lii nunnoinanne nimi hillani — Se on saatanan hauskaa malkaa' Ja lnorkkaajillensa joi ka voivat olla minun ja sinunkin morkkaajia sanoo Eelun henki: '1'ikkulij velliinsä huolin hoidellen Käy nollat kimppuuni kun tapaa il kun poljen Ilyverääsyjänsä kerskuin näytellen Ile moittii mun kun teitänsä en kulje Mu!!' pyliyysliarsonsa vain paikoin peittää konnan Sen takaa rietassielu kuultaa Irvii piru Apina naamioitu siiyseinkln vaikk' häntää vailla Ihmisiä harvassa on perin näillä mailla Ja lopuksi sanoo henki: lesi koita heittää 'Pois nuo rilloin kun ikävä uudelleen saa vilttiin kuistin esiin toisia 'henkiä' Ja liillaisossa yksityiskohtaisessa su russa parhaimman lääkkeen antaa jokin jolta on myöskin kärsinyt tai kärsii yksityis-surna kuten esiin Os f-ar Willie s:!!oin kun hän oli van kila:i'a Hänen surunsa oli niin ra jat linnan suuri eitit se koilta herät tää myötätuntoa vertailua ja ajatus ta ju johtaa ajatukset ja tunteet muualle omalta itsestä" "Osoar YVilde tuo yksilöllisistä yk silöllisin porvari elostelija " "Juuri hän Häntä ei eläiiyttänyt vauki!r-s:i lielo täitä ellä on siellä jonkun suuteli asian takia vaan hän tUii:it's!M joutuneensa sinne omien y1' 1 I li-1 en harha-askoliensa takia K:ks s ittä kaikki: h'n sanoo eitä vaimonr-: ei ymmärrä häntä rukiis iin' ii kuolinsanoma luotiin tellOt anst i'e vatikeittei ) haava t öitten ia 'tu-kin oli sen ihlynyt ei paran si pehillival ja hyydellä "Sen hän "uintia kak mirulla lailiis kaulia Se on ja i niinulle ääret- "Ja vankila-oloista puhuttaessa Johtaa meedioni näköpiiriini multa henkilöltä loisinaan muutamia yk silöitä toisinaan suuria joukkoja — vankilassa Tuossa esimerkiksi on lahjaksi saatu kirja eräällä toverit la jota vankila oviensa taakse odol taa" sanoi ystäväni ottaen esiin erään kirjan hyllyllään "Mutta tuota toveria ei vankila ota samoista syisiä kuin se olti VVilden" sanoin minä "Eihän hä nellä voi olla mitään yhtäläisyyttä edellä mainitun vangin kanssa" "Viileistä heillä voi olla ajatus sii tä kummatko tarvitsevat parannusta vangitko vaiko vankilat ja silli" heillä ö'n yhteistä — suru Ja tuossa ovat Delts Kale (Tllare y m joiku jo ovat vankilassa vaikkakin suu ren asian vuoksi — niin siilonkin johtuu mieleeni VVilden sanat vanki lassa eläjistä: 'Meille on olemassa nimiasiaan vitsi sesonki surun se sonki Tuntuu kuin aurinko ja kuu kin olisi meiltä pois oleilu riko na voi päivä olla sinervä ia kitilai non mutia sn valo Jolta tihkuu sään paksusta rautaristiltkoisestti il: kultasia jonka alla istumille on har mini jtt sailiifiinninen Vniikil-opis'-n on aina hämärä ia hämärä on van gin sydämessä " J:i Iässä on toinen lahjaksi sautt' kirin sen te! ij'i]fä joka osoitan mi ten suuri yhieinon suru voi olla Tii lilä oil Eetu Salinin 'Tyrmässä" ni itä hän anna epätoivon kyyneleltä vuodattaa itsensä eikä muittenkaan 'Yhä lystiä sietää viettää Ilo ehtoo elämän onnekkaan Pois huolesi koila heittää Kun ne auta ei hiukkaakaan ' 'Ja näin saayilan mlelentyyneyden ja cliimäninnnstuksen kun aikani o len "henkien kanssa keskustellut En aina keskustele samojen ''henkien" kuussa enkä Stiinoista asioista" "Multa oiko se ajanoloon käy van liaksi aina selailla ja lukea samoja kirjoja tarkoitin ellä eikö niiden näkeminen jo käy jokapäiväiseksi?" kysyin "Ei enemmän kuin hyvä ystäväsi voi käydä liian jokapäiväiseksi Ja siliä paitsi vaihtelua iinlavat uuiidet kirjat joiden kanssa teen tuttavitut la yleisessä Ininaslossa Usein sat tuu niin etlä jokin lainaamani kirja synnyttää keskustelun "henkien" kanssa omassa kirjastossani" 'Kiitos (iislii "istunnosta" Olot unlantil niinulle hyviin ohjeen jota tulen seuraamaan (lilluin niitä mi nunkin kirjakokoelmassani "henkiit" pieniä ja suuria nuhan minulla Marx ja Engels 1 osalle ja muuta ja onhan minulla Harvvin llaeekel El lis lliiekley Carlyle YViird ja Kaut sky Spenror Lahriola ja Carpenter Jehova ja Mtihamed ja joukko luul la" "(Inhan siiiiäknt jo kerraksi seu raa" nauroi ysltnäni "Minä jos kus keskustelen Jehoviin kanssa ja itiin on varsin hauska ukko' ' 'Sinä saat minut innostuninan nai hin "spiril lvlisiin istuntoihin" niin fltä en nitilla olla heti kokoflematta Näkemiin asti siis hyvästi" — Tiilkiulko tietää mitä työläisnaiset toimivat ja ajat televat — Tilaa Toveritar