Tiistaina Helmikuun 10 p— Tuesdav February 10
9
No 6
keestil Kun osuustoimintaliike al
koi saada lujaa jalansijaa Belgian
työväestön keskuudessa alkoi katoo
linen papisto kiillotustyön sitä vas
taan tuomiten sen Anti-Kristuksen
opiksi ja uhaten kirkon pannalla sii
hen yhtyneitä Uhkaus ei kuiten
kaan vaikuttanut suuresti muihin
kuin naisiin jonku verran Mlutta
sitten rupesivat papit perustamaan
omia osuuskauppoja joihin he on
nistuivatkin aluksi houkuttelemaan
niin paljon kan sttajia työläisnais
ten joukosta että työväen omia o
suuskauppoja uhkasi kerran hätä
Myöskin alkoivat papit perustamaan
kristillisiä työväenyhdistyksiä vasta
painoksi työväen itsensä perustamil
le järjestöille Nämä kristilliset u
niot ovat neiti Dreierin kertomuk
sen mukaan sodan kaaosaikaa hy
väkseen käyttäen saaneet suuret
joukot työläisnaisia mukaansa Ka
toolisen kirkon ja porvariston rahas
tamana niissä opetetaan naisille kai
kenlaisia hyödyllisiä asioita — ku
ten tässä maassa Nuorten naisten
kristillisessä yhdistyksessä Täten
kiinnitetään luokkatiedottomia työ
läisiä niihin melkein humiiaimiHtia
ja kasvatetaan heidän umIiIjM kä
sitteitä jotka johtavat heidät tais
telemaan omia luokkaetujansa vis
taan Nämä uniot ovat varustaneet
ohjelmaansa kohtia sosialistien oh
jelmasta siten paremmin houkutel
lakseen työläisiä mukaansa Nämä
uniot yrittävät raada parannuksia
naisten työ-oloihin laiiilaadiiman
kautta siten tehden itsensä hetkel
lisesti hyödylliseksi työläisnaisille ja
samalla vierottaen heidät pois siitä
luokkaliikkecstä joka tahtoo tais
tella heillekin vapaudun palkkaorjuu
desta Sodan hIrmuvuokt ja katkoi at
kärsimykset ovat lyjieei ruskaan
leimansa Belgian naisten henkiseen
samoinkuin taloudolilsoenUin elä
mään ja sellaisen kaaostaan valli
tessa :on kirkko ja papisto saanut
vallan heidän mielissään Työväen
luokan nousu tulee kuitenkin pian
varmasti tekemään katalien jesuiit
tani ovelat juonet turhiksi ja työ
läsinaiset hylkäävät heidät ja liitty
vät miestoveriensa rinnalle luokk-taisteluun
ELLEN KEY
Toulukuun 19 päivänä täytti
Ellen- Key Pohjoismaitten ete
vin naisfilosofi 70 vuotta- Hän
on tunnettu ja ihailtu kautta
mailman jaloimpien aatteiden
hehku vahenkiscnä esitaistelija
na joka koskaan ei ole tinkinyt
ihanteistaan ja jonka oikeamie
lisyys ei milloinkaan ole suos
tunut välirauhaan ja vilpillisiin
kompromisseihin 'lii liene tois
ta pohjoismaista ajattelijaa jon
ka vaikutus olisi ulottunut niin
syvälle ja laajalle kuin Ellen
Keyn Hänen terävästi ja len
nokkaasti Isirjotetut lukuisat
mietelmä- ja 'propaganslateok
sensa ovat käännetyt kaikille
sivistyskielille Kirjotelmissaan
hän lausuu sattuvan ja syvästi
uraauurtavan sanansa mitä eri
laatuisimmisla aiheista Hän on
laajakantoinen syväkatseinen
henki
Puhujana hän on myös ipal
jon esiintynyt samoin sanoma
ja aikakauslehtikirjottajana Pu
hujamatkoja hän on tehnyt laa
joja ja menestysrikkaita ympäri
Europari mutta hedelmällisintä
luentotyötään hän epäilemättä
on suorittanut Tukholman Työ
väenopistossa jossa hänellä ai
na oli sankka ja innostunut
kuulijakunta
' Mikään inhimillinen ei ollut
hänelle vierasta ennakkoluuloi
suus ja ahdasmielinen fanatis
mi olivat hänelle outoja käsit
teitä Siksi hänen ihailija- ja
kunnioittajajiHikkonsa onkin niin
harvinaisen laaja Vilpittömim-
mät ihailijansa hän iöytänee sen
tään työväenluokan keskuudes
ta sillä Ellen Key on ollut val
lankumouksellinen luonne tämän
sanan jaloimmassa merkitykses
sä vaikka hän ei olekaan otta
nut aseikseen tuon eikä tämän
virallisen puolueen iskusanoja
Samalla kun hän on ollut revo
lutsioneeri samalla hän on kui
tenkin jaksanut pysyä ylpeänä
individualistina terottaen täten
esimerkilläänkin yksilöllisyyden
merkitystä
Rosa Luxemburg
Vapaustaistelrjatar Rosa Luxem
burg syntyi vuonna 1870 Samostij
nimisessä Puolan pikkukaupungissa
Vanhemaat olivat juutalaisia aluksi
hyvinvoipia mutta sittemmin köyh
tyivät Alkupuolella vuotta 18S0
muutti perhe Varsovaan jossa Rosa
meni tyttölukioon Ro-tan hitl oli
sivistynyt nainen ja harrasti lasten
sa kanssa puolalaisten teosten ja
saksalaisten runojen lukemista Tun
tehikas Rosa rakasti aivan intohi
moisesti runoutta ja alkoi pian it
sekin kirjoteila runoelmia
Rosan henkiset kyvyt olivat huo
mattavan suuret ja tulivat koulus
sa näkyviin Erinomaisen loistavas
ti hän suoritti lukiokurssinsa mutta
hänelle ei kuitenkaan annettu kulta
mitalia koska lukion johtajatar epäi
li hänen ''valtiollista luotettavaisuut-taan"
TYÖN SANKARIT
Kirj Toivo Raita
Verikuolema vaikka nyt kattavi maan
niin sankarit työn yhä nousevat vaan
ei verta ja surmaa ne sankarit säiky
pelontunnetta heidän ei suonissa läiky
Vain puolesta rauhan ja rakkauden
hio nousevi armeija sankarien
se syöksyvi elämän synkeään yöhön
kuin myrsky se käy ik ihanaan työhön
Sodan hirmut kaikki se kaataa näin
ja raunion ylitse seppelepäin
käy kohden se korkean taivahan rantaa
ja aikaa uutta se maan yli kantaa
Se niinkuin ääretön valkeus käy
sen vertaista mahtia maassa ei näy
ja määränä sillä on sielujen hyvyys
ja rauhan työ ja sydänten syvyys
— Epäluulo ei ollutkaan aiheeton
Sillä lukiolaisemme kuului sosialis
tinivorisoseuraan jossa luettiin puo
lueen julkaisemia lentolehtisiä ''Pro
letariat" ja levitti niitä innokkaas
ti työläisten keskuuteen
— Santarmit eivät väsyneet ja
pian (1888) täytyi tuon 18-vuotiaan
"salaHittotin-yllylttiijättäiren" i paeta
ulkomaille Hänen pakonsa järjesti
toveri Kasprzak
— Luxemburg tuli Ziirichiin Hän
eleli siellä saksalais-siirtolaisena so
sialistisanomalehtimiehen t:ri Karl
Lubeckin perheessä Täällä Rosa
viihtyi kuin kotonaan Liibeck oli
jaloheukinen ja tavattoman tietori
kas mies mutta halvautunut Rosa
kirjotteli tohtorin sanelun mukaan
artikkeleita Joilla sairas ansaitsi
leipänsä
— Ztirichissä ollessaan kävi Ro
sa ahkerasti sikäläisen yliopiston lu
ennoilla ja kirjotti v 1897 loistavan
tohtoriväitöskirjan aineesta "Die
Kntvvicklung der poluischen Indu
strie" — Puolan teollisuuden kehi
tys — Yliopistossa tuli hän kuului
saksi perusteellisista tiedoistaan ja
väittelytaidostaan mikä parhaiten
tuli näkyviin laajassa tohtoriksi
väittelyssä kansantaloustieteen prof
ja marxilaisuuden kiivaan vastusta
jan Julius Wolftin kanssa
— Yliopistosta päästyään päätti
Rosa L muuttaa Saksaan Saadak
seen mahdollisuuden julkiseen toi
mintaan mnl hän valeavioliittoon
erään t:ri Lubeckin pojan kanssa ja
täten hankki itselleen Saksan kansa
laisoikeudet — Hän työskenteli puolalaisten
työläisten keskuudessa Posenissa ja
Schlesiassa ja kirjotteli samalla
saksalaisiin lehtiin sekä puolueen
tieteelliseen äänenkann "Neue Zeit"
— Aika vuodesta 1897 vuoteen
1905 saakka kului taisteluun vallan
kumouksellisten aatteiden puolesta
Tässä taistelussaan juuri Rosa L
suoritti ikimuistettavan palveluksen
köyhälistön hyväksi
— Puhkesi vv 1905—06 vallanku
mous Venäjällä ja Puolan köyhälistö
osottautui luotettavaksi etujoukoksi
Rosa kiiruhti Varsovaan jossa hän
parin viikon kuluttua joutui ohra
nan käsiin Pian hän kuitenkin pää
si vapaaksi ja toisten puoluetoverien
kehotuksesta meni ulkomaille
— Seurasi sitten puolueen kesken
riitoja ja hajaannuksia Rosa Lu
xemburgia ja hänen kannattajoitaan
nimitettiin "AnarchojISyndikalistien"
_w- J i JTJ
Toverittaren toimitta'
jan toimi
ilmotetaan täten haettavaksi —
Hakijalta vaaditaan että hän on
vähintäin vuoden kuulunut so
sialistipuolueeseen ja omaa suomen-
ja englanninkielen taidon
Hakemukset palkkavaatimuksen
ohella on jätettävä helmikuun
28 p:n mennessä osotteella:
JOHTOKUNTA
Box gg Astoria Ore
Astoriassa Ore tammik 29
p :nä 1920 — Johtokunta
— anarkian asiamieliiksi Huoli
matta tuosta hermoja kuluttavasta
taistelusta oli Rosalla aikaa noina
vuosina perusteelliseen tieteelliseen
työhön Hänet nimitettiin puolue
kouluun kansantaloustieteen opetta
jattareksi Toimessaan hän osottau
tui mallikelpoiseksi kasvatajaksi Ah
kerasti hän myöskin kirjaili kaksi
huomattavaa teostaan on tältä ajal
ta joista toinen vain 011 ilmestynyt:
"Die Akkumalation des Kapitals" —
pääoman kasaantuminen (yksiin kä
siin) Mitä hedelmällisintä agitat
Bionityötä hiin samalla teki
— V 1913 piti Rosa Luxemburg
Frankfurt am Mainissa puheen mi
litarismia vastaan TäUä puhees
taan hän joutui oikeudei! eteen ja
tuomittiin vuodeksi vankeuteen
Mutta valilusaikainiaii korkeimpaan
oikeuteen piti iän Itarlinissä toisen
puheen jossa paluuni kasarmielä
män raakuuden ja rivouden- Tästä
alkoi kesällä 13' I pari viikkoa en
nen mailman aidri puhkeamista ti
li -'iden käynti lUvta vaunuin Io
tnsimälFinä isV11 opi'vä: 1 il:iauti
ui oikeuden e!'e'i ij:itamifi i"Hj
todistajia vakuut a aiin kasarmien
kauheuksista tosiksi ja sellaisia to
distajia oli voitu saada tuhansittain
Mutta hallitus pelasi yi oikeuden
käynti keskeytettiin ja asia painet
tiin villaisella
— Syttyi mailinansota Luxemburg
ryhtyi heti sitä vastustamaan Hiin
luotti siihen eitä hiilien onnistuu saa
da propagaiidalyöhönsä saksalaiset
puoluetoveritkin Mutta vain muu
tamia siihen yhtyi
— Helmikuussa 1915 tuli korkeim
man oikeuden päätös Rosa L:n asi
aan: vuoden vankeusrangaistus oli
saanut lainvoiman
— Kesäkuussa 1910 tuli Rosa L
jälleen "laillista tiotä" asetetuksi
vankeuteen Vankeudessa ollessaan
kirjotteli Rosa lentolehtisiä joitten
sisällön voimme supistaa seuraa
vaan: Luokkataistelu porvarillisissa
maissa vallitsevia luokkia vastaan
ja kaikkien maitten köyhälistön kan
sainvälinen Bolidarisuus — nämiiP
ovat Kaksi erottamatonta sääntöä
koko msilman työläisten taistelussa
vapautensa vuoiesta Ei löydy mi
tään sosialismia ilman kansainvälis
sä solldariBUUtta eikä mitään so
sialismia ilman luokkataistelua Kan
sainvälisyydessä on köyhälistön luok
kajärjestön (Klnssenorganisation)
painopiste Kansainvälisyyden vel
vollisuudet ja päätökset ovat kor
keammalla kuin kaikkien muitten
järjestöjen velvollisuudet
"Sosialisti" Scheidemannin hal
lituksen aikana sai Rosa Luxemburg
kärsiä marttyyrikuoleman samalla
kuin sotakenraaleja Hoffmann'ia ja
Hindonburg'Ia seppelöitiin "sasialis
tisen" tasavallan nimessä
— Koko mailman köyhälistön etu
vartiojoukon kanssa polvistukaamme
tämän suuren kommunistisen Inter
nationalen perustajattaren haudan
ääressä
Ikuinen kiitos sinulle Rosa Luxemburg
Kapiiia on orjain ylhäisyyttä
-Xiet7che