This Issue of th Toveritar contalns no artlcles such as requlre an afflrmed translatlon accordlng to Act o Oct 15th 191?
TOVERITAR!:
ORGAN OF THE FINNISH WORKING WOMEN IN AMER"" -NP V
Painos 8802
AMERIKAN SUOMALAIS
Tr' TYÖLÄISNAISTEN
ne'
f N K ANNATTAJA
No 6
Tiistaina Helmikuun 10 p— Tuesday February -u
1920 — Kymmenes Vuosik
Työläisnaiset hereille
ja toimintaan!
Voi jospa kaikki työläisnaiset
tulevaisuuden proletaarien äidit
käsittäisivät mikä tuho uhkaa
meitä ja meidän lapsiamme sii
nä mustassa taantumuksen aal
lossa mikä liurjan hyökylaineen
tavin vyöryy yli mantereen
niin ei työläisnaiset — äidit —
voisi toimetonna sen tuhon saa
pumista odottaa Vaan he nou
sisivat ja rientäisivät kaikin yh
dessä käsi kädessä olka olkaa
vasten kaikella sillä tarmolla ja
uhraavaisudella minkä nainen
ihmiskunnan äiti uuden elämän
luojat yksin omaavat rakenta
maan sulkua sen mustan taantumus-aallon
tielle Työläissis
ko ken lienetkin niin senhän
tietänet että juuri parhaillaan
on kongressin hyväksyttäväksi
esitetty mitä taantumuksellisim
pia ja julmimpia kiristysläkeja
ja jos ne lait joita taantumuk
selliset senaattorit yrittävät
kuumeisella kiireellä saada Ihy
hyväksytyksi tulevat laiksi
niin silloin ei yhdenkään Ame
rikan työtätekevän luokan jäse
nen vapaus olkoonpa hän sit
ten kansalainen tai ei-kansa'lai-nen
ole turvattu Näitten niin
sanottujen kapinalakien avulla
jos ne tulevat hyväksytyiksi
työläiset voidaan -pakottaa kapi
talistien ja teollisuusparoonien
rajattoman riiston ja kokonaan
tunnottoman mielivallan alle
Sillä jos työläiset vaikkapa
kuinka armottoman taloudelli
sen puristuksen ja epäinhimil
' listen olosuhteitten pakotukses
ta yrittäisivät lakon tai jonkun
muun järjestäytymisen avulla
hankkia itselleen inhimillisen e
lämän mahdollisuuksia niin sil
loinhan heiltä näitten kapinala
kien avulla voitaisiin riistää
kansalaisoikeudet ja karkottaa
heidät maasta tuomita 20 vuo
deksi vankilaan asettaa ammut
tavaksi tai karkottaa jollekin a
sumattomalle saarelle Tuon
suuntaisiahan ne kiristyslaki
esitykset ovat ja ei ole epäile
mistäkään etteikö nämä lait tu
le hyväksytyiksi jos ei järjes
tyneet työläiset kautta maan
nouse kaikella voimallaan _ vas
tustamaan taantumuksellisia ja
kaikkia ihmisoikeuksia alaspol
kevien lakiesityksien hyväksy
mistä Siispä työläis-siskot jos
teille on oma ja lastenne va
pmis rivistään merkityksestä niin
nyt ole aikaa yhtä ainoata
LlK ui huki' toimettomuu
teen vaan meidän on noustava
noustava ja riennettävä kiireesti
järjestyneitten työläisten taiste
lurintamaan ja lujitettava tais
telurivit niin voimakkaiksi _ että
me voimme voitokkaasti laistel
la riistäjäämme kiristyssuunnitel
rnia vastaan Ja vaikkapa he
riistäjämme saisivatkin hyväk
sytyksi kansan vapautta kahleh
tivat kiristyslakinsa niin_ he ei
vät voi sortotJoimenpiteitään
panna täytäntöön jos me työ
läiset järjestyneenä joukkona
seisomme yksi kaikkien ja kaik
ki yhden puolesta Jos järjesty
neiden työläisten lukumäärä ko-
(Jatkoa toisella sivulla)
Eilen ja tänään
(Maxim Gorjkij)
Eilen oli suuri valheen päivä
— sen vallan viimeinen
Muinaisuudesta lähtien ihmi
set ovat 'hämähäkkien tavoin
kutoneet lanka langalta vaiva
loisesti hävettävän porvarillisen
elämänsä karkeaa kangasta lisä
ten siihen alinomaa yhä pak
sumpia valheen ja 'himon ku
teita On pidetty aivan koske
mattomana totuutena kyynillis
tä pistävää valhetta että ihmi
sen on ravittava itsensä naapu
rin hiellä ja verellä ja että tuo
tantovälineitä — hänen aseitaan
taistelussa luontoa vastaan _ —
on käytettävä välikappaleina
kanssaihmisen sortamisessa
Ja eilen kuljimme me tätä tie
tä aina mailmansodan hulluu
teen saakka jonka kauheat pu
naiset liekit yhtäkkiä valaisivat
vanhan mieluisan valheen hir
vittävän perinpohjaisen alasto
muuden — ja nyt me näemme
vanhan mailman vapisevan pe
rustuksiaan myöten sen pimeät
luolat tulevat päivän valoon ja
sokeatkin alkavat nähdä tapah
tumain koko kauheuden
Tänään lähestyy hetki — ja jo
nyt on jolloin eilispäivän val
heet asetetaan tilille
Se mitä tapahtuu on kama
Jata mutta kaikki on luonnol
lista ja käsitettävissä Eikö ole
luonnollista että vallanhimon
(Jatkoa toisella sivulla)
TEHTAAN TYTTÖ
Kaduilla Tampereen löi silloin Ieikkiään
kun varhaislapsuus edessä oV sen
myös sitte samat kadut nälissään
hän kulki leipäpalaa kerjäten
Mont' surua jo lasna koki hän
kun yrmein silmin aina katsottiin
ja monet varjopuolet elämän
sen sydämeen kuin käärme pisti niin
Mutt' viikot sentään vieri vuodetkin
ja varsi varttui vihdoin tyttösen
Sen posket puhkes punaruusuihin
kevättä silmät hehkui leimuten
Vaan köyhyys paennut ei sittenkään
ei turvaa missään orjalapsonen
hän saanut Tehdaselämään
tie kulki sehän turva tuhanten
Sihisi hihnat rattaat ryski tahtiaan
ja kone ulvoi niinkuin uhaten
Siell' lauloi tyttö murhelaulujaan
kuolema kulki häntä seuraten
Jo salkovarsi kuihtui kumaraan
katosi punaruusut poskien
ja tauti jäyti yhä rinnassaan
sen tytön sielun ruumiin murhaten
Niin synkkä oli eessä elon tie
se aina aamuin johti tehtaaseen
se monen monta kalmistohon vie
ja syksyn varjot luopi sydämeen
Ja tauti kiihtyy kiihtyy kas se oi
niin- kipeästi koskee — huokaus
huulilta nousee — kuolon kutsu soi —
min' sulle tarjoan on pelastus!
Kylmänä tyttö lepää vuoteellaan
ei valitusta enää kuulu ei
ei käske kapitaali orjanaan
min' kerran tuoni kalmistohon vei
M Rutanen
Kiinalaisten työläis
naisten asemasta
(Mr Paul Patton Parisin mu
kaan joka on toiminut opetta
jana Kiinassa useita vuosia en
nen ja jälkeen viimeisen vallan
kumouksen) Kiinalainen työläisnainen työs
kentelee 12 tuntia päivässä 80
tuntia viikossa ja hänen taval
linen keskimääräinen palkkansa
on noin 35 senttiä päivältä
Työpaikoilla ei ole minkäänlai
sia stiojeluskeinoja hänen hen
kensä turvaamiseksi eikä tapa
turman sattuessa hän saa min
käänlaista korvausta työnanta
jilta tai valtiolta Hän ei kuulu
mihinkään työväenjärjestöön ei
kä hänellä ole siis luokkatove
riensakaan puolelta mitään tur
vaa eikä tukea Viime aikoina
tehdyt paljastukset kiinalaisten
työläisnaisten oloissa ovat niitä
kammottavimpia
Nais- ja lapsityö on aina ollut
yleinen Kiinassa lEnnen teol
lisuuden kehitystä lie työskente
livät pelloilla ja kodeissa Lap
set toimien ni-m elävinä "va
riksenpelätteinä" seisoen pelto
jen keskellä ja leyhytellen kä
siään ja kirkuen lintujen pelo
tukseksi Tämä ei suinkaan ol
lut helppoa työtä vaan mitä
säälittävintä orjuutta mutta kui
tenkin se oli oleskelua ulkoilmassa-
Kun boxeri-kapinan jäl
keen kiinalaiset sekä ulkomaiset
kapitalistit alkoivat perustamaan
teollisuuslaitoksia kaikkiin Kii
nan suurempiin 'kaupunkeihin
kulkeutuivat nais- ja lapsityöläi
set pelloilta tehtaiden komeroi
hin raatamaan edellämainituil
la palkoilla kurjisa elämää tu
hoavissa oloissa Nykyään työs
kentelee naisia Kiinan eri teol
lisuuslaitoksissa useita satoja
tuhansia Shanghaissa yksistään
on noin 50000 nais- ja lapsi
työläistä 1
Kaikissa Kiinan puuvillateh
taissa työskentelee melkein yk
sinomaan naisia ja lapsia 8-vuo-tiaasta
ylöspäin Heidän työ
päivänsä on 12-tuntinen ja työ
viikko 7-päiväinen lepopäiviä
heillä on ainoastaan kaksi vuo
dessa helmikuun alussa uuden
vuoden aikaan Palkat ovat ai
van rikollisen alhaiset vaihdel
len ne naisille ja lapsille yhtä
läisesti 50 sentistä kuukaudelta
— siihen laskettuna ruoka —
$5— $8 kuukaudelta (ilman ruo
kaa) Niillä seuduilla niissä elin
kustannukset ovat korkeammat
maksetaan hiukan korkeampi
palkka Joka tapauksesa palk
kaa maksetaan juuri sen verran
että nuo orjattaret pysyvät hen
gissä ja työkunnossa Vaattei
siin kunnolliseen asuntoon ja
minkäänlaisiin mukavuuksiin ei
heidän palkastaan riitä se me
nee kaikki ravintoon Kuukau
den ruoka maksaa keskimäärin
noin $4 — $6 kuukaudelta kol
melta kehnolta aterialta päivässä-
Onnettomuuksia ja tapatur
mia sattuu tuhkatiheään teh
taissa tarpeellisten remmien ja
koneiden suojusten puutteessa
mutta kun työläiset eivät ole
(Jatkoa toisella sivulla)