This Issue of th Toveritar contalns no artlcles such as requlre an afflrmed translatlon accordlng to Act o Oct 15th 191? TOVERITAR!: ORGAN OF THE FINNISH WORKING WOMEN IN AMER"" -NP V Painos 8802 AMERIKAN SUOMALAIS Tr' TYÖLÄISNAISTEN ne' f N K ANNATTAJA No 6 Tiistaina Helmikuun 10 p— Tuesday February -u 1920 — Kymmenes Vuosik Työläisnaiset hereille ja toimintaan! Voi jospa kaikki työläisnaiset tulevaisuuden proletaarien äidit käsittäisivät mikä tuho uhkaa meitä ja meidän lapsiamme sii nä mustassa taantumuksen aal lossa mikä liurjan hyökylaineen tavin vyöryy yli mantereen niin ei työläisnaiset — äidit — voisi toimetonna sen tuhon saa pumista odottaa Vaan he nou sisivat ja rientäisivät kaikin yh dessä käsi kädessä olka olkaa vasten kaikella sillä tarmolla ja uhraavaisudella minkä nainen ihmiskunnan äiti uuden elämän luojat yksin omaavat rakenta maan sulkua sen mustan taantumus-aallon tielle Työläissis ko ken lienetkin niin senhän tietänet että juuri parhaillaan on kongressin hyväksyttäväksi esitetty mitä taantumuksellisim pia ja julmimpia kiristysläkeja ja jos ne lait joita taantumuk selliset senaattorit yrittävät kuumeisella kiireellä saada Ihy hyväksytyksi tulevat laiksi niin silloin ei yhdenkään Ame rikan työtätekevän luokan jäse nen vapaus olkoonpa hän sit ten kansalainen tai ei-kansa'lai-nen ole turvattu Näitten niin sanottujen kapinalakien avulla jos ne tulevat hyväksytyiksi työläiset voidaan -pakottaa kapi talistien ja teollisuusparoonien rajattoman riiston ja kokonaan tunnottoman mielivallan alle Sillä jos työläiset vaikkapa kuinka armottoman taloudelli sen puristuksen ja epäinhimil ' listen olosuhteitten pakotukses ta yrittäisivät lakon tai jonkun muun järjestäytymisen avulla hankkia itselleen inhimillisen e lämän mahdollisuuksia niin sil loinhan heiltä näitten kapinala kien avulla voitaisiin riistää kansalaisoikeudet ja karkottaa heidät maasta tuomita 20 vuo deksi vankilaan asettaa ammut tavaksi tai karkottaa jollekin a sumattomalle saarelle Tuon suuntaisiahan ne kiristyslaki esitykset ovat ja ei ole epäile mistäkään etteikö nämä lait tu le hyväksytyiksi jos ei järjes tyneet työläiset kautta maan nouse kaikella voimallaan _ vas tustamaan taantumuksellisia ja kaikkia ihmisoikeuksia alaspol kevien lakiesityksien hyväksy mistä Siispä työläis-siskot jos teille on oma ja lastenne va pmis rivistään merkityksestä niin nyt ole aikaa yhtä ainoata LlK ui huki' toimettomuu teen vaan meidän on noustava noustava ja riennettävä kiireesti järjestyneitten työläisten taiste lurintamaan ja lujitettava tais telurivit niin voimakkaiksi _ että me voimme voitokkaasti laistel la riistäjäämme kiristyssuunnitel rnia vastaan Ja vaikkapa he riistäjämme saisivatkin hyväk sytyksi kansan vapautta kahleh tivat kiristyslakinsa niin_ he ei vät voi sortotJoimenpiteitään panna täytäntöön jos me työ läiset järjestyneenä joukkona seisomme yksi kaikkien ja kaik ki yhden puolesta Jos järjesty neiden työläisten lukumäärä ko- (Jatkoa toisella sivulla) Eilen ja tänään (Maxim Gorjkij) Eilen oli suuri valheen päivä — sen vallan viimeinen Muinaisuudesta lähtien ihmi set ovat 'hämähäkkien tavoin kutoneet lanka langalta vaiva loisesti hävettävän porvarillisen elämänsä karkeaa kangasta lisä ten siihen alinomaa yhä pak sumpia valheen ja 'himon ku teita On pidetty aivan koske mattomana totuutena kyynillis tä pistävää valhetta että ihmi sen on ravittava itsensä naapu rin hiellä ja verellä ja että tuo tantovälineitä — hänen aseitaan taistelussa luontoa vastaan _ — on käytettävä välikappaleina kanssaihmisen sortamisessa Ja eilen kuljimme me tätä tie tä aina mailmansodan hulluu teen saakka jonka kauheat pu naiset liekit yhtäkkiä valaisivat vanhan mieluisan valheen hir vittävän perinpohjaisen alasto muuden — ja nyt me näemme vanhan mailman vapisevan pe rustuksiaan myöten sen pimeät luolat tulevat päivän valoon ja sokeatkin alkavat nähdä tapah tumain koko kauheuden Tänään lähestyy hetki — ja jo nyt on jolloin eilispäivän val heet asetetaan tilille Se mitä tapahtuu on kama Jata mutta kaikki on luonnol lista ja käsitettävissä Eikö ole luonnollista että vallanhimon (Jatkoa toisella sivulla) TEHTAAN TYTTÖ Kaduilla Tampereen löi silloin Ieikkiään kun varhaislapsuus edessä oV sen myös sitte samat kadut nälissään hän kulki leipäpalaa kerjäten Mont' surua jo lasna koki hän kun yrmein silmin aina katsottiin ja monet varjopuolet elämän sen sydämeen kuin käärme pisti niin Mutt' viikot sentään vieri vuodetkin ja varsi varttui vihdoin tyttösen Sen posket puhkes punaruusuihin kevättä silmät hehkui leimuten Vaan köyhyys paennut ei sittenkään ei turvaa missään orjalapsonen hän saanut Tehdaselämään tie kulki sehän turva tuhanten Sihisi hihnat rattaat ryski tahtiaan ja kone ulvoi niinkuin uhaten Siell' lauloi tyttö murhelaulujaan kuolema kulki häntä seuraten Jo salkovarsi kuihtui kumaraan katosi punaruusut poskien ja tauti jäyti yhä rinnassaan sen tytön sielun ruumiin murhaten Niin synkkä oli eessä elon tie se aina aamuin johti tehtaaseen se monen monta kalmistohon vie ja syksyn varjot luopi sydämeen Ja tauti kiihtyy kiihtyy kas se oi niin- kipeästi koskee — huokaus huulilta nousee — kuolon kutsu soi — min' sulle tarjoan on pelastus! Kylmänä tyttö lepää vuoteellaan ei valitusta enää kuulu ei ei käske kapitaali orjanaan min' kerran tuoni kalmistohon vei M Rutanen Kiinalaisten työläis naisten asemasta (Mr Paul Patton Parisin mu kaan joka on toiminut opetta jana Kiinassa useita vuosia en nen ja jälkeen viimeisen vallan kumouksen) Kiinalainen työläisnainen työs kentelee 12 tuntia päivässä 80 tuntia viikossa ja hänen taval linen keskimääräinen palkkansa on noin 35 senttiä päivältä Työpaikoilla ei ole minkäänlai sia stiojeluskeinoja hänen hen kensä turvaamiseksi eikä tapa turman sattuessa hän saa min käänlaista korvausta työnanta jilta tai valtiolta Hän ei kuulu mihinkään työväenjärjestöön ei kä hänellä ole siis luokkatove riensakaan puolelta mitään tur vaa eikä tukea Viime aikoina tehdyt paljastukset kiinalaisten työläisnaisten oloissa ovat niitä kammottavimpia Nais- ja lapsityö on aina ollut yleinen Kiinassa lEnnen teol lisuuden kehitystä lie työskente livät pelloilla ja kodeissa Lap set toimien ni-m elävinä "va riksenpelätteinä" seisoen pelto jen keskellä ja leyhytellen kä siään ja kirkuen lintujen pelo tukseksi Tämä ei suinkaan ol lut helppoa työtä vaan mitä säälittävintä orjuutta mutta kui tenkin se oli oleskelua ulkoilmassa- Kun boxeri-kapinan jäl keen kiinalaiset sekä ulkomaiset kapitalistit alkoivat perustamaan teollisuuslaitoksia kaikkiin Kii nan suurempiin 'kaupunkeihin kulkeutuivat nais- ja lapsityöläi set pelloilta tehtaiden komeroi hin raatamaan edellämainituil la palkoilla kurjisa elämää tu hoavissa oloissa Nykyään työs kentelee naisia Kiinan eri teol lisuuslaitoksissa useita satoja tuhansia Shanghaissa yksistään on noin 50000 nais- ja lapsi työläistä 1 Kaikissa Kiinan puuvillateh taissa työskentelee melkein yk sinomaan naisia ja lapsia 8-vuo-tiaasta ylöspäin Heidän työ päivänsä on 12-tuntinen ja työ viikko 7-päiväinen lepopäiviä heillä on ainoastaan kaksi vuo dessa helmikuun alussa uuden vuoden aikaan Palkat ovat ai van rikollisen alhaiset vaihdel len ne naisille ja lapsille yhtä läisesti 50 sentistä kuukaudelta — siihen laskettuna ruoka — $5— $8 kuukaudelta (ilman ruo kaa) Niillä seuduilla niissä elin kustannukset ovat korkeammat maksetaan hiukan korkeampi palkka Joka tapauksesa palk kaa maksetaan juuri sen verran että nuo orjattaret pysyvät hen gissä ja työkunnossa Vaattei siin kunnolliseen asuntoon ja minkäänlaisiin mukavuuksiin ei heidän palkastaan riitä se me nee kaikki ravintoon Kuukau den ruoka maksaa keskimäärin noin $4 — $6 kuukaudelta kol melta kehnolta aterialta päivässä- Onnettomuuksia ja tapatur mia sattuu tuhkatiheään teh taissa tarpeellisten remmien ja koneiden suojusten puutteessa mutta kun työläiset eivät ole (Jatkoa toisella sivulla)