No S
Tiistaina Helmikuun 3 p — Tuesday February 3
Hyrsky-yön lapsi
Kirj Helmi Mattson
12 luku
Aina ajan kello lyö
Tahtia yhtä ja samaa
Päivät kuluu kuukaudet karkaa
Ihmistä Innostaa toisinaan lamaa
Astuissa eelleihen elämän sarkaa
— Sireenin kukat ovat kuivuneet
kaksi kertaa! Kaksi kertaa on poh
jolan valoisa kesä-yö vaihtunut tal
ven pimeäksi synkkyydeksi yhä
olen vieraalla maalla ajatteli Dag
mar lukiessaan puiston penkillä juu
ri saapunutta kirjettä
Kirje oli kotoa
Veli antoi tietää kaikenlaista il
man kyselyjä
— Urho tehnyt vararikon hän iva
mlelisenä kertoi Juoniaan rupesi
poika Rouva Kanervo ei saanut
sisäpiikaa Martasta!
— Niinkö :? Dagmarin rinnana-
lustaa aivan pakotti Ei hän juuri
olisi pahaa toivonut
— "Olot Suomessa näyttävät muut
tuvan nopeassa tahdissa Kaiken
laista on tapahtunut josta tulisi lii
an pitkäksi kirjotaa Kotoa el voi
kertoa muuta merkitsevärnpää paitsi
vanha vaari sanoi juhannuksen tie
noissa hyvästit elämälle Tajuissaan
oli vaari viimeiseen asti Dagmaria
kin muisteli "
Tyttö syventyi ajattelemaan:
— Vaari kuollut! Se hyvä van
hus Dagmar tiesi että vaari hä
nen tähtensä paljon huoletti ja suri
Ei tullut sanottua hänelle hyväs
tiä Oli pelännyt etä vaari ehkäisee
lähdön Siunattu olkoon muistosi
herttainen vanhus!
Äiti ja veljet voivat hyvin Isäs
sä joskus ilmenee vanhuuden heik
koutta Oi isä!
Kiin nyt kylliksi olen kierrellyt
mailmalla palaan kotiin Tuntuu
kuin haava sydämessä alkaisi paran
tua Alettiin kertoa kummia Euro
passa on kauhea meteli
Itävallan herroja murhattu! Siitä
on muka mielet kuohuksissa ja sotaa
pelätään
Pian tosiaankin tiedotettiin että
Itävalta on julistanut sodan Serbiaa
vastaan ja koko Eurooppa on kohta
samassa leikissä
Englanti julistanut Pohjanmeren
suljetuksi! Meret ovat miinoitetut
joka puolella "
— Eurooppaan on vaarallista läh
teä Merellä saa olla entistä enem
pi henkensä kaupalla puhelivat ih
miset — Huono aika an edessä Yhdysval
loissa Kultavarastoja kuljetellaan
Eurooppaan ja siitä on seurauksena
rahapaniikki olivat jotkut tietäv
nään — Huonoa sellä ja huonoa kohta
täällä!
Dagmar oli jo tottunut amerikalai
siin tapoihin oppinut jonkunverran
kieltä saanut tovereita ja työ ei
enää ollut niin raskasta ja vasten
mielistä Kotiin palaamiselle hän ei
asettanut enää varmaa määräaikaa
Ei! Hän ei lähde merelle nyt
Hänessä oli tapahtunut muutenkin
sisäinen muutos Joka tavallaan vii
vytti hänen kotiinpaluu hankkeitaan
Hän tiesi että ympäristö johon
hän Suomessa joutuisi ei enää miel
lyttäisi häntä
Kotona äiti joka päivä saarnaisi
Jesuksesta Ja kiusaisi kirkkoon sun
nuntaisin kuten ennenkin Hän ei
enää voisi kuunnella ääneti moko
maa Ja siitä seuraisi riita! Sit
ten hänen pitäisi erottautua seu
rustelemaan n s parempien ihmis
ten kanssa ha ha! Siihenkään hän
ei saostuisi kaiken sen jälkeen mitä
Oli saanut mailmalla kokea
— Kun sinä olet ollut kolme vuot
ta Amerikassa olet sinä varmaan
toinen ihminen sanoi toveri hänelle
Hänen täytyi se jo myöntää vaikka
el aika ollut edes täysi vielä Hän
oli tosiaankin paljon muuttunut!
Ensialussa käydessään sosialistien
iltamissa ja kokouksissa oli hän ai
noastaan myötätuntoinen ' heidän
aatteelleen mutta viimeaikoina oli
hän jo alkanut ottaa toimintaan o
saa Ja vähitellen se kävi hänelle
tarpeelliseksi Hän ei voinut enää
ollakaan pois sieltä
Matkatoveri Dagmariin oli paljon
vaikuttanut
— Minä näen että sinulla on lah
joja jotka eivät saa jäädä käyttä
mättä oli hän puhunut
—Lahjoja! Dagmar kainona hy
mähti ' Sitä hänestä oli ennenkin
sanottu hän ajatteli itsekseen!
Toveri oli naurahtaen jatkanut:
— - Sinä luultavasti olet syntynyt
lahjakkaasta suvusta ettet ota kaik
kea ansiota itsellesi Henkinen ky
vykkäisyys on suuressa määrin pe
rinnöllinen Kaikissa tapauksissa
on perinnöllisyys mahtava tekijä
Silti emme saa liian vähäksi las
kea ympäristön ja persoonallisuuden
vaikutusta -toiminnoissamme
— Kertakaikkiaan karaistu! Si
nusta tulee vielä kunnon luokkatais
telua kun olet käynyt kyllin kauan
kokemuksen koulua"
Hänen puheensa suuresti innosti
Dagmaria
Hän huomasi että oleskelu sosia
listien joukossa oli toverillisempaa
ja vapaampaa kuin seura jossa hän
ennen oli liikkunut Mieltymys kas
voi Hänen kotiikävänsä lopulta ai
van katosi
(Jatket)
Tieteen Keijukaismaa
Suom Selma Jokela-McCone
(Jatkoa)
Mutta luolissa ja maan onkaloissa
tämä sulannut aines muodostuu mi
tä ihanimpiin muotoihin Missä ve
si tippuu luolan katosta sisään muo
dostuu kattoon kalkkikerros ja siitä
riippuu alas kirkkaita monen muo
toisia kristallipuikkoja Mammoth
Cave Kentuckyn valtiossa joka on
enemmän kuin kymmenen mailia pit
kä on yksi mahtava esimerkki näis
tä kalkkikiviluolista mitä taiteilija
Vesi on kaunistanut
Emme ole vielä maininneet mitään
siitä mitä merivesi tekee maan
muodostamisessa Meri ei koskaan
ole myöskään joutilaana Jo aallot
kin syöstessään rantaa vasten irrot
tavat kiviä ja soraa rannoilta ja ku
lettavat mereen Ja ne auttavat te
kemään halkeamia ja reikiä ranta
kallioihin " sillä kun ne kovalla voi
malla syöksyvät niitä vasten puserta
vat ne ilman kalliokoloissa pakottaen
sen rikkomaan kallioita ja kun ne
yhä uudelleen ja uudelleen halkeile
vat hajoavat ne vihdoin
Mutta enemmän veistostyötä teke
vät meren aallot kivien ja soran avul
la rannassa kuluttaen kallion juurta
Oletteko koskaan nähneet miten aal
lot liikuttavat kiviä hieroen niitä toi
siinsa? Nousuveden aikana heittävät
aallot kiviä ja someroa rantakallioita
vasten sellaisella voimalla että ne
jauhavat- sitä pois kunnes vihdoin
monien monien myrskyjen jälkeen
on kallion perus kaiverrettu pois ja
kieleke putoaa alas Ja 'alas tulleet
kallion kappaleet vuoroonsa taas ku
luttavat rantakalliota
Professori Geike kertoo että myrs
ky syöksyy Bell Rock majakan kal
liota vasten niin suurella voimalla
kuin heitettäisiin kolme tonnia pai
noa kutakin neliötuumaa vastaan kal
liota ja on löydetty kahden tonnin
painoisia kallion lohkoja mitä myrs
kyt ovat viskanneet ylös merestä
Ajatelkaa miten voimakkaita aallot
ovat jotka voivat nostella ja heittää
ylös sellaisia kiviä Ei siis ole vai
keata ymmärtää mitenkä meren aal
lot halkeavat ja muovailevat ranta
maisemia Ne kaivavat luolia ranta
kallioihin ja sitten joskus taas hävit
tävät ne Monessa paikassa Englan
nissa ovat rantamaantiet särkyneet si
ten että meri on syövyttänyt luolia
niiden alle
Täten näette että koko ihana me
rimaisema — meren rannat jyrkät
kalliot tyynet lahdelmat luolat ja
rotkot — kaikki ovat tuon väsymät
tömän veistäjän Veden työtä Ja siel
lä missä kalliot ovat kovimmat siel
lä hän tekee parhaimman kauneim
man työnsä sillä missä ranta on peh
meää siellä se kuluu pois loivana ja
sileänä joten allotkin vyöryvät siel
lä tasaisemmin eivätkä voi kauniita
monenkaltaisia veistoskuvia luoda
Ja mitä tekee jää maan muodos
tamisessa? Ensiksi meidän tulee
muistaa miten maan kylmettyminen
halkoo maan pintaa Maanviljelijät
tietävät tämän ja siksi me mieluum
min kyntävät pakkasen jälkeen sik
si että pakkanen on tehnyt puofn
heidän työstään jo valmiiksi kui
vaamalla liian kosteuden maasta teh
den sen kuohkeammaksi
Mutta tämä ei ole jään pääasial
linen työ Muistanette mitä opimme
viime luvussa että kun lunta kasaan
tuu vuorille luistaa sitä sieltä alas
kovaksi jääksi pusertuneena- Nor
jassa ja Grönlannissa on suuria jää
harkkoja jotkut hyvinkin suuria Ne
liikkuvat hyvin hitaasti keskim noin
20 — 27 tuumaa vuorokaudessa ke
sällä ja syksyllä Miten ne liikku
vat sitä emme tässä voi lähteä selos
tamaan mutta jos otatte ohkasen laa
tan jäätä ja laitatte sen kannatta
maan itsensä vain kummastakin pääs
tä niin näette että jää sujuu Tä
mä auttaa teidät käsittämään sen mi
ten nämä jääharkot eli jäiset joet
-voivat mukaantua laaksojen mutkien
mukaan kun ne hitaasti kulkevat e
teenpäin siksi kunnes saapuvat niin
lämpimään ilmastoon että sulavat ja
juoksevat vetenä pois On mielen
kiintoista nähdä pieniä virtoja lähel
lä tällaisen jääjoen suulla jotka ku
lettavat muassaan soraa ja silloin
tällöin putoaa virtaan jääharkolta
suurempia kiviä Kivet vyöryvät
vuorilta jäävirtaan tai tarttuvat mu
kaan vuoren laidoista jäiden kulkies
sa alaspäin Joskus on tällaisen jää
virran keskellä rivi kiviä Miten o
vat ne keskelle joutuneet? Siten et
tä jonkun vuorenhuipun juurella on
kaksi jäävirtaa tavannut toisensa yh
tynyt yhdeksi ja siten muodostanut
laitakivistä rivin keskelle virtaa
(Jatk)
TONOPAH NEV
No jos katkasisin vuosia kestä
neen äänettömyyden Toverittaren
palstoilla Kyllä siitä on todella ku
lunut enemjpi kuin "vanha vuosi"
kun olen viimeksi nähnyt Tonopahin
kirjeen Toverittaressa
Täällä me vain ollaan ja eletään
vaikka tosin kaikessa hiljaisuudes
sa sillä viime kesänä olleen lakon
aikana täytyi osastomme toiminta
kin lopettaa jäsenten vähyyden ta
kia Melkein kaikkien suomalais
ten qll pakko lähteä muualle leivän
etsintään
Eikä ole suomalaisten paikkakun
nalle kerääntymisestä vieläkään toi
voa sillä tämän kuun 25 p aikovat
herrat ottaa pois sen 50sentin "boo
nuksen" jonka ylensivät lakkolai
sille ja aikovat pystyttää komppa
nian kaupan josta sitte myyvät mai
näreille halvalla "sapuskat" Sitte
Jos se komppanian kauppa tuottaa
malnarille $15 kuussa niin silloin
herrat ottavat yllämainitun "boo
nuksen" pois jonka nyt tekevätkin
25 p tätä kuuta Yllämainittu kaup
pa on ollut jo yleisön käytettävänä
useamman viikon vaan joka taholta
kuulee valituksia että siellä on yk-
si laji vähän halvempaa kuin muu
alla ja toisista taas kiskovat enempi
Herrat vissiin luulevat olevansa
hyvinkin turvattuna ottaessaan yi
lämainitun "boonuksen" pois Ensin
he perustivat tänne Union jota el
saa kutsua skääppi-unioksi Ensin
he onnistuivat siinä huonolla tulok
sella sillä niitä herroille suopeita
löytyi niin vähän Mutta herrat
keksivät uuden keinon Ne antoivat
miesten kaikissa kaivannoissa tie
tää että ken ei halua yhtyä uni
oon se työstä pois Ja sehän se
olikin tepsivä keino sillä monikaan
ei voinut muuttaa paikkakuntaa
kun juuri oli monta kuuta lakossa
ollut Mutta niinhän sanotaan van
hassa sanan laskussakin että: "Ei
se koira oravaa tuo joka väkisin
metsään pannaan'' Ja niin se on
tässäkin siliä joka väkisin pannaan
yhtymään unioon niin ei se ole her
roille uskollinen silloin kun tosi on
kysymyksessä
Tarmoa köyhälistön taistelurinta
maan toivoo
Yksi joukosta
PEARSON VVASH
Terve täältä! Eletään sitä täällä
kin vaikka ei sitä paljon mnilmallo
huudella ainakaan puolueletitien
palstoilla Osasto toimii hiljalleen
osanotto toimintaan on laimeanltiis
ta Vaan kaikesta huolimatta pa
nimme täällä toimeen joulujuhlat ku
ten muuallakin Ohjelmaa oli lap
silta sekä aikuisilta Joulu-ukkokin
jakeli lahjojaan mutta köyhäksi
moittivat ukkoa Eikä ihmekään
korkeat elinkustannukset ne lienevät
köyhdyttäneet joulu-ukonkin
Ilmat ovat olleet lämpimiä ja su
muisia vaan nyt kuuluu tuuli nur
kissa vinkuvan
Leskiä on ilmestynyt tänne Pear
soniln useita Isäntäväki on lähte
nyt käsivarsiaan kauppaamaan muil
le paikkakunnille
Toivon yhteisymmärrystä enempi
työläisten kesken nyt alkaneella vuo
della Tätä toivoo
Iteetrikin tytär'
TONNI VOITA MINUUTISSA
Voin valmistus Yhdysvalloissa on
jo kehittynyt niin suureksi teollisuu
deksi etä viime vuonna valmistet
tiin täällä joka minuuttia kohden
vuorokaudessa enemmän kuin tonni
voita Maanviljelysdepartmentin las
kelmien mukaan
Meljerivoin valmistus on lisäänty
nyt noin 200000000 paunalla jo
kaista kymmentä vuotta kohti sitte
18S0 Farmarien voin valmistus oli
korkeimmillaan v 1900 sen jälkeen
näyttää se suhteellisesti vähentyneen
meljerivalmistuksen kasvaessa maan
pääasiallisimmaksi voin tuottajaksi
Saatavilla olevista tilastoista päiit-
♦ nnti rtanftnd mmwnvnin vilijiubiu s
Yhdysvalloissa nopeampaa yleistä li
säystä kuin mitä on huomattu mis
sään muussa maassa Voita valmis
tavien maiden luku on suhteellisesti
pieni Uudelleen vaivatun voin val
mistus on Yhdysvalloissa vähene
mään päin Tämä johtuu nähtävästi
siitä että ala-arvoista farmarin voi
ta josta uudelleen vaivattuna voita
tehdään on vähemmän saatavissa
Osoite-ilmoituksia
ABERDEENIN S S CLUBIN ompeluseura
kokoontuu joka torstai klo 2 ip- 713 £
Ist St — Tervetuloa
ASTOR1AN S S O ompeluseuran kokouk
set pidetään osaston talolla joka -torstai-ilta
kello 8 Osote: 262 Taylor Ave
HOQUIAM1N S S O ompeluseuran ko
koukset pidetään osaston talolla Ahjolaa
sa joka torstai kello 2 jpp Osote ! 115—
lOth St Hoouiam WaBh
PORTLANDIN S S Osaston ompeluseuran
kokoukset -pidetään osaston talolla joki
toinen torstal-ilta kello 8 — Osote: 71
Montana Ave
HANNAN S S O ompeluseuraa kokoukset
pidetään jokaisen iikon torstaina kello I
pp Huora I Kahvia saamana joka ko
kouksen loputtua
VVAUKEGAN1N III S S Ovlrallliet
kokoukset pidetään joka kuukau
den enslmäisenä Ja kolmantena sun
nuntaina alkaen klo 2 ip — Osaston
ompeluseuran kokoukset ovat Joka toi
nen torstai alkaen klo 2 jpp Nvfc
via kokouksen loputtua