No S Tiistaina Helmikuun 3 p — Tuesday February 3 Hyrsky-yön lapsi Kirj Helmi Mattson 12 luku Aina ajan kello lyö Tahtia yhtä ja samaa Päivät kuluu kuukaudet karkaa Ihmistä Innostaa toisinaan lamaa Astuissa eelleihen elämän sarkaa — Sireenin kukat ovat kuivuneet kaksi kertaa! Kaksi kertaa on poh jolan valoisa kesä-yö vaihtunut tal ven pimeäksi synkkyydeksi yhä olen vieraalla maalla ajatteli Dag mar lukiessaan puiston penkillä juu ri saapunutta kirjettä Kirje oli kotoa Veli antoi tietää kaikenlaista il man kyselyjä — Urho tehnyt vararikon hän iva mlelisenä kertoi Juoniaan rupesi poika Rouva Kanervo ei saanut sisäpiikaa Martasta! — Niinkö :? Dagmarin rinnana- lustaa aivan pakotti Ei hän juuri olisi pahaa toivonut — "Olot Suomessa näyttävät muut tuvan nopeassa tahdissa Kaiken laista on tapahtunut josta tulisi lii an pitkäksi kirjotaa Kotoa el voi kertoa muuta merkitsevärnpää paitsi vanha vaari sanoi juhannuksen tie noissa hyvästit elämälle Tajuissaan oli vaari viimeiseen asti Dagmaria kin muisteli " Tyttö syventyi ajattelemaan: — Vaari kuollut! Se hyvä van hus Dagmar tiesi että vaari hä nen tähtensä paljon huoletti ja suri Ei tullut sanottua hänelle hyväs tiä Oli pelännyt etä vaari ehkäisee lähdön Siunattu olkoon muistosi herttainen vanhus! Äiti ja veljet voivat hyvin Isäs sä joskus ilmenee vanhuuden heik koutta Oi isä! Kiin nyt kylliksi olen kierrellyt mailmalla palaan kotiin Tuntuu kuin haava sydämessä alkaisi paran tua Alettiin kertoa kummia Euro passa on kauhea meteli Itävallan herroja murhattu! Siitä on muka mielet kuohuksissa ja sotaa pelätään Pian tosiaankin tiedotettiin että Itävalta on julistanut sodan Serbiaa vastaan ja koko Eurooppa on kohta samassa leikissä Englanti julistanut Pohjanmeren suljetuksi! Meret ovat miinoitetut joka puolella " — Eurooppaan on vaarallista läh teä Merellä saa olla entistä enem pi henkensä kaupalla puhelivat ih miset — Huono aika an edessä Yhdysval loissa Kultavarastoja kuljetellaan Eurooppaan ja siitä on seurauksena rahapaniikki olivat jotkut tietäv nään — Huonoa sellä ja huonoa kohta täällä! Dagmar oli jo tottunut amerikalai siin tapoihin oppinut jonkunverran kieltä saanut tovereita ja työ ei enää ollut niin raskasta ja vasten mielistä Kotiin palaamiselle hän ei asettanut enää varmaa määräaikaa Ei! Hän ei lähde merelle nyt Hänessä oli tapahtunut muutenkin sisäinen muutos Joka tavallaan vii vytti hänen kotiinpaluu hankkeitaan Hän tiesi että ympäristö johon hän Suomessa joutuisi ei enää miel lyttäisi häntä Kotona äiti joka päivä saarnaisi Jesuksesta Ja kiusaisi kirkkoon sun nuntaisin kuten ennenkin Hän ei enää voisi kuunnella ääneti moko maa Ja siitä seuraisi riita! Sit ten hänen pitäisi erottautua seu rustelemaan n s parempien ihmis ten kanssa ha ha! Siihenkään hän ei saostuisi kaiken sen jälkeen mitä Oli saanut mailmalla kokea — Kun sinä olet ollut kolme vuot ta Amerikassa olet sinä varmaan toinen ihminen sanoi toveri hänelle Hänen täytyi se jo myöntää vaikka el aika ollut edes täysi vielä Hän oli tosiaankin paljon muuttunut! Ensialussa käydessään sosialistien iltamissa ja kokouksissa oli hän ai noastaan myötätuntoinen ' heidän aatteelleen mutta viimeaikoina oli hän jo alkanut ottaa toimintaan o saa Ja vähitellen se kävi hänelle tarpeelliseksi Hän ei voinut enää ollakaan pois sieltä Matkatoveri Dagmariin oli paljon vaikuttanut — Minä näen että sinulla on lah joja jotka eivät saa jäädä käyttä mättä oli hän puhunut —Lahjoja! Dagmar kainona hy mähti ' Sitä hänestä oli ennenkin sanottu hän ajatteli itsekseen! Toveri oli naurahtaen jatkanut: — - Sinä luultavasti olet syntynyt lahjakkaasta suvusta ettet ota kaik kea ansiota itsellesi Henkinen ky vykkäisyys on suuressa määrin pe rinnöllinen Kaikissa tapauksissa on perinnöllisyys mahtava tekijä Silti emme saa liian vähäksi las kea ympäristön ja persoonallisuuden vaikutusta -toiminnoissamme — Kertakaikkiaan karaistu! Si nusta tulee vielä kunnon luokkatais telua kun olet käynyt kyllin kauan kokemuksen koulua" Hänen puheensa suuresti innosti Dagmaria Hän huomasi että oleskelu sosia listien joukossa oli toverillisempaa ja vapaampaa kuin seura jossa hän ennen oli liikkunut Mieltymys kas voi Hänen kotiikävänsä lopulta ai van katosi (Jatket) Tieteen Keijukaismaa Suom Selma Jokela-McCone (Jatkoa) Mutta luolissa ja maan onkaloissa tämä sulannut aines muodostuu mi tä ihanimpiin muotoihin Missä ve si tippuu luolan katosta sisään muo dostuu kattoon kalkkikerros ja siitä riippuu alas kirkkaita monen muo toisia kristallipuikkoja Mammoth Cave Kentuckyn valtiossa joka on enemmän kuin kymmenen mailia pit kä on yksi mahtava esimerkki näis tä kalkkikiviluolista mitä taiteilija Vesi on kaunistanut Emme ole vielä maininneet mitään siitä mitä merivesi tekee maan muodostamisessa Meri ei koskaan ole myöskään joutilaana Jo aallot kin syöstessään rantaa vasten irrot tavat kiviä ja soraa rannoilta ja ku lettavat mereen Ja ne auttavat te kemään halkeamia ja reikiä ranta kallioihin " sillä kun ne kovalla voi malla syöksyvät niitä vasten puserta vat ne ilman kalliokoloissa pakottaen sen rikkomaan kallioita ja kun ne yhä uudelleen ja uudelleen halkeile vat hajoavat ne vihdoin Mutta enemmän veistostyötä teke vät meren aallot kivien ja soran avul la rannassa kuluttaen kallion juurta Oletteko koskaan nähneet miten aal lot liikuttavat kiviä hieroen niitä toi siinsa? Nousuveden aikana heittävät aallot kiviä ja someroa rantakallioita vasten sellaisella voimalla että ne jauhavat- sitä pois kunnes vihdoin monien monien myrskyjen jälkeen on kallion perus kaiverrettu pois ja kieleke putoaa alas Ja 'alas tulleet kallion kappaleet vuoroonsa taas ku luttavat rantakalliota Professori Geike kertoo että myrs ky syöksyy Bell Rock majakan kal liota vasten niin suurella voimalla kuin heitettäisiin kolme tonnia pai noa kutakin neliötuumaa vastaan kal liota ja on löydetty kahden tonnin painoisia kallion lohkoja mitä myrs kyt ovat viskanneet ylös merestä Ajatelkaa miten voimakkaita aallot ovat jotka voivat nostella ja heittää ylös sellaisia kiviä Ei siis ole vai keata ymmärtää mitenkä meren aal lot halkeavat ja muovailevat ranta maisemia Ne kaivavat luolia ranta kallioihin ja sitten joskus taas hävit tävät ne Monessa paikassa Englan nissa ovat rantamaantiet särkyneet si ten että meri on syövyttänyt luolia niiden alle Täten näette että koko ihana me rimaisema — meren rannat jyrkät kalliot tyynet lahdelmat luolat ja rotkot — kaikki ovat tuon väsymät tömän veistäjän Veden työtä Ja siel lä missä kalliot ovat kovimmat siel lä hän tekee parhaimman kauneim man työnsä sillä missä ranta on peh meää siellä se kuluu pois loivana ja sileänä joten allotkin vyöryvät siel lä tasaisemmin eivätkä voi kauniita monenkaltaisia veistoskuvia luoda Ja mitä tekee jää maan muodos tamisessa? Ensiksi meidän tulee muistaa miten maan kylmettyminen halkoo maan pintaa Maanviljelijät tietävät tämän ja siksi me mieluum min kyntävät pakkasen jälkeen sik si että pakkanen on tehnyt puofn heidän työstään jo valmiiksi kui vaamalla liian kosteuden maasta teh den sen kuohkeammaksi Mutta tämä ei ole jään pääasial linen työ Muistanette mitä opimme viime luvussa että kun lunta kasaan tuu vuorille luistaa sitä sieltä alas kovaksi jääksi pusertuneena- Nor jassa ja Grönlannissa on suuria jää harkkoja jotkut hyvinkin suuria Ne liikkuvat hyvin hitaasti keskim noin 20 — 27 tuumaa vuorokaudessa ke sällä ja syksyllä Miten ne liikku vat sitä emme tässä voi lähteä selos tamaan mutta jos otatte ohkasen laa tan jäätä ja laitatte sen kannatta maan itsensä vain kummastakin pääs tä niin näette että jää sujuu Tä mä auttaa teidät käsittämään sen mi ten nämä jääharkot eli jäiset joet -voivat mukaantua laaksojen mutkien mukaan kun ne hitaasti kulkevat e teenpäin siksi kunnes saapuvat niin lämpimään ilmastoon että sulavat ja juoksevat vetenä pois On mielen kiintoista nähdä pieniä virtoja lähel lä tällaisen jääjoen suulla jotka ku lettavat muassaan soraa ja silloin tällöin putoaa virtaan jääharkolta suurempia kiviä Kivet vyöryvät vuorilta jäävirtaan tai tarttuvat mu kaan vuoren laidoista jäiden kulkies sa alaspäin Joskus on tällaisen jää virran keskellä rivi kiviä Miten o vat ne keskelle joutuneet? Siten et tä jonkun vuorenhuipun juurella on kaksi jäävirtaa tavannut toisensa yh tynyt yhdeksi ja siten muodostanut laitakivistä rivin keskelle virtaa (Jatk) TONOPAH NEV No jos katkasisin vuosia kestä neen äänettömyyden Toverittaren palstoilla Kyllä siitä on todella ku lunut enemjpi kuin "vanha vuosi" kun olen viimeksi nähnyt Tonopahin kirjeen Toverittaressa Täällä me vain ollaan ja eletään vaikka tosin kaikessa hiljaisuudes sa sillä viime kesänä olleen lakon aikana täytyi osastomme toiminta kin lopettaa jäsenten vähyyden ta kia Melkein kaikkien suomalais ten qll pakko lähteä muualle leivän etsintään Eikä ole suomalaisten paikkakun nalle kerääntymisestä vieläkään toi voa sillä tämän kuun 25 p aikovat herrat ottaa pois sen 50sentin "boo nuksen" jonka ylensivät lakkolai sille ja aikovat pystyttää komppa nian kaupan josta sitte myyvät mai näreille halvalla "sapuskat" Sitte Jos se komppanian kauppa tuottaa malnarille $15 kuussa niin silloin herrat ottavat yllämainitun "boo nuksen" pois jonka nyt tekevätkin 25 p tätä kuuta Yllämainittu kaup pa on ollut jo yleisön käytettävänä useamman viikon vaan joka taholta kuulee valituksia että siellä on yk- si laji vähän halvempaa kuin muu alla ja toisista taas kiskovat enempi Herrat vissiin luulevat olevansa hyvinkin turvattuna ottaessaan yi lämainitun "boonuksen" pois Ensin he perustivat tänne Union jota el saa kutsua skääppi-unioksi Ensin he onnistuivat siinä huonolla tulok sella sillä niitä herroille suopeita löytyi niin vähän Mutta herrat keksivät uuden keinon Ne antoivat miesten kaikissa kaivannoissa tie tää että ken ei halua yhtyä uni oon se työstä pois Ja sehän se olikin tepsivä keino sillä monikaan ei voinut muuttaa paikkakuntaa kun juuri oli monta kuuta lakossa ollut Mutta niinhän sanotaan van hassa sanan laskussakin että: "Ei se koira oravaa tuo joka väkisin metsään pannaan'' Ja niin se on tässäkin siliä joka väkisin pannaan yhtymään unioon niin ei se ole her roille uskollinen silloin kun tosi on kysymyksessä Tarmoa köyhälistön taistelurinta maan toivoo Yksi joukosta PEARSON VVASH Terve täältä! Eletään sitä täällä kin vaikka ei sitä paljon mnilmallo huudella ainakaan puolueletitien palstoilla Osasto toimii hiljalleen osanotto toimintaan on laimeanltiis ta Vaan kaikesta huolimatta pa nimme täällä toimeen joulujuhlat ku ten muuallakin Ohjelmaa oli lap silta sekä aikuisilta Joulu-ukkokin jakeli lahjojaan mutta köyhäksi moittivat ukkoa Eikä ihmekään korkeat elinkustannukset ne lienevät köyhdyttäneet joulu-ukonkin Ilmat ovat olleet lämpimiä ja su muisia vaan nyt kuuluu tuuli nur kissa vinkuvan Leskiä on ilmestynyt tänne Pear soniln useita Isäntäväki on lähte nyt käsivarsiaan kauppaamaan muil le paikkakunnille Toivon yhteisymmärrystä enempi työläisten kesken nyt alkaneella vuo della Tätä toivoo Iteetrikin tytär' TONNI VOITA MINUUTISSA Voin valmistus Yhdysvalloissa on jo kehittynyt niin suureksi teollisuu deksi etä viime vuonna valmistet tiin täällä joka minuuttia kohden vuorokaudessa enemmän kuin tonni voita Maanviljelysdepartmentin las kelmien mukaan Meljerivoin valmistus on lisäänty nyt noin 200000000 paunalla jo kaista kymmentä vuotta kohti sitte 18S0 Farmarien voin valmistus oli korkeimmillaan v 1900 sen jälkeen näyttää se suhteellisesti vähentyneen meljerivalmistuksen kasvaessa maan pääasiallisimmaksi voin tuottajaksi Saatavilla olevista tilastoista päiit- ♦ nnti rtanftnd mmwnvnin vilijiubiu s Yhdysvalloissa nopeampaa yleistä li säystä kuin mitä on huomattu mis sään muussa maassa Voita valmis tavien maiden luku on suhteellisesti pieni Uudelleen vaivatun voin val mistus on Yhdysvalloissa vähene mään päin Tämä johtuu nähtävästi siitä että ala-arvoista farmarin voi ta josta uudelleen vaivattuna voita tehdään on vähemmän saatavissa Osoite-ilmoituksia ABERDEENIN S S CLUBIN ompeluseura kokoontuu joka torstai klo 2 ip- 713 £ Ist St — Tervetuloa ASTOR1AN S S O ompeluseuran kokouk set pidetään osaston talolla joka -torstai-ilta kello 8 Osote: 262 Taylor Ave HOQUIAM1N S S O ompeluseuran ko koukset pidetään osaston talolla Ahjolaa sa joka torstai kello 2 jpp Osote ! 115— lOth St Hoouiam WaBh PORTLANDIN S S Osaston ompeluseuran kokoukset -pidetään osaston talolla joki toinen torstal-ilta kello 8 — Osote: 71 Montana Ave HANNAN S S O ompeluseuraa kokoukset pidetään jokaisen iikon torstaina kello I pp Huora I Kahvia saamana joka ko kouksen loputtua VVAUKEGAN1N III S S Ovlrallliet kokoukset pidetään joka kuukau den enslmäisenä Ja kolmantena sun nuntaina alkaen klo 2 ip — Osaston ompeluseuran kokoukset ovat Joka toi nen torstai alkaen klo 2 jpp Nvfc via kokouksen loputtua