No 4
L A P S'I L LE JA
W N U O R I S OL L E
Tieto valtaa on tieto voimaa on ' Se nuoriso vahva on voittamaton
Tieto yön lap§et yhtehen kerää Joka tiedon ' hengessä herää
Tiistaina Tammikuun 27 p — Tuesday January 27
i f
I 4
i
l!
PIKKU TOIVO
Oli kerran pieni poika jonka
nimi oli Toivo Hänen vanhem
pansa olivat hyvhi köyhiä joten
Toivo ei saanut paljon koskaan
olla vanhempiensa kanssa pu
heilla kun heidän kumpasenkin
täytyi joka aamu lähteä niin
varhain työhön ja Toivo oli päi
vät koulussa Hän oli hyvin vil
kas poika ja hyvin etevä oppi
las koulussa
Oli kulunut jo vuosia siitä
kun hän sai vielä käydä kou
lussa toisten lasten kanssa
Mutta nyt loppui se aika Toivolta-
Hänen vanhempansa oli
vat jo antaneet kaikki voiman
sa kapitalistiselle työlle että he
eivät enään jaksaneet raataa e
nempää niin näin ollen täytyi
Toivon lopettaa koulunkäynti
(joka oli hänelle tietysti vasten
mielistä) ja mennä työhön —
sellaiseen työhön jossa hänen
kin voimansa murtuvat Ja
muuten'kin hän oli juuri siinä
ijässä jolloin hänen täytyisi saa
da elämästään nautintoa ja saa
da jotain hyödyllistä aikaan täs
sä mailmassa sillä hänellä on
aina pysynyt mielessä isänsä sa
nat: Oppikaa elämään
ja eläkää oppiaksenne
Hänelle tuli usein paha mieli
kun toiset lapset saivat käydä
koulussa ja hänen täytyi käydä
noissa pimeissä tehtaissa ja u
sein ajatteli että miksi eivät
kaikki lapset mene työhön jo
niin nuorella ijällä kuin hän ja
monet muut
Ja kuu Toivon vanhemmat o
livat sosialisteja niin lie olivat
hänelle opettaneet syyn siihen
josta Toivo huomasi miksi mail
massa on olemassa niin paljon
köyhiä ja miksi toisten lasten
täytyi mennä työhön jo nuore
na Toivo ymmärsi että hänenkin
tehtävä oli osaltaan toimia niin
että poistuisi vääryys tästä mail
masta ja luotaisiin paremmat
olosuhteet ihmisille-
Vanhemmaksi tultuaan alkoi
Toivo käsittää sen että työläis
ten olot eivät parane elleivät
he järjesty ja vaadi yksimieli
sesti parannuksia
Toivon vanhemmat olivat jo
kuolleet joten Toivo oli jäänyt
oman onnensa nojaan Mutta
hän oli jo siksi suuri että hän
yhtyi sosialistiosastoon ja Toi
vosta tuli yksi kunnollinen se
kä viisas mies ja myöskin in
nokas sosialisti O J
Tieteen Keijukaismaa
Suom Setma Jokela-McCone
(Jatkoa)
On laskettu että tämä vesiputous
syövyttää pois kallioseinää noin yh
den jalan vuodessa joka on helpos
ti uskottavaa katsoen siilien miton
kovalla voimalla vesi syöksee alas
Tällä tavalla on vesi leikannut sy
vän uoman Queenstovvnista noin seit
semän mailia sinne niissä putous
nykyään on Tämä auttaa meitä
ymmärtämään sen kuinka hitaasti
ja vähitellen vesi uurtaa tiensä sil
lä jos se leikkaa yhden jalan vuo
dessa kallioon niin on ottanut kaik
kiaan kolmekymnientäviisituhatta
vuotta sen seitsemän mailin pitui
sen syvänteen leikkaamiseen
Mutta tämä Niagaran putouksen
leikkaama kuilu ei ole vielä mitään
verrattuna Coloradon vuorten kui
luihin eli canoneihln Canon on es
panjalainen sana tarkottaen kallion
halkeamia ja nämä halkeamat ovat
todella niin suurenmoiset että jos
emme olisi muualla nähneet mitä
vesi voi tehdä emme olisi koskaan
voineet uskoa että vesi on uurta
nut nuo jättiläiskuilut Colorado
joki tullen Kalliovuorilta on enem
män kuin kolmensadan mallin pituu
delta syövyttänyt tiensä läpi granii
tin ja kovien kalkki- ja hiekkakivi
vuorten leikaten suoraan läpi näiden
kallioiden jättäen kohtisuorat sei
nät kummallekin puolen puolesta
mailista yhden mailin korkeuteen
kohoavat N k Great Canonin sei
nät ovat mailia korkeat kummalla
kin puolen jokea joka virtaa alhaal
la syvänteessä Ajatelkaapas jos
olisitte veneessä tiiliä joella ja kat
selisitte ylös sen seiniä Vaikka
vaan puolimatkassa ylös noita sei
niä jos ihmisen olisi mahdollista jo
tenkin sinna päästä näyttäisi hän
niin pienelle että hänet tuskin voi
si nähdä isonnuslasin avulla ja au
keama yläpuolella näyttäisi niin ka
pealle että taivas näkyisi vaan sini
senä viiruna Ja kuitenkaan eivät
nämä jättiläiskuilut ole kallionloh
keamia tai maanjäristyksen tuot
tamia halkeamia Ei vaan ne ovat
vähitellen hitaasti sen joen syövyt
tämlä joka nyt virtaa niiden syvän
teissä Eräs luutnantti Ives joka oli yksi
ensimäisiä Colorado-joen löytäjistä
sanoo: "Ei mikään selitys voi an
taa täydellistä kuvaa tämän verrat
toman vesitien vaihtelevasta mag
netillisesta suuremmoisuudesta Mis
sä ikänä joki tekee mutkan muut
tuu koko panoraama Komeita otsa
kallioita yleviä katedraaleja amfi
teattereita säleikköjä linnamaisia
seiniä ja rivittäin ajan värittämiä
raunioita joista kohoaa kaikenmoi
sia torneja kupuja moskeijatorneja
ja huippuja muovailtuna jättiläsmas
sasta kallioita"
Kukapa voi sanoa etteikö vesi
ole suurin kaikista veistotaiteilijois
ta kun se leikkaa satoja maileja lä
pi kallion ja samalla muodostaa sel
lasia mahtavia graniittiryhmiä joil
le ihmistyön luonnoksissa ei lyödy
vertaa
Mutta vesi ei ole ainoastaan leik
kaava työesine sillä se tekee enem
män kuin vaan poisottamalla muo
dostaa maan pintaa Se myöskin ku
lottaa aineita pois ja panee niitä toi
siin paikkoihin se on kuin savimo
dellien tekijä joka ottaa savea yh
destä paikkaa modelliaan täyden
tääkseen sillä jotakin toista kohtaa
Juokseva vesi ei ainoastaan kulu
ta pois kallioita1 ja maata mutta se
samalla kuletUia sitä pois ja jättää
toisiin paikkoihin mihin ikänä se
virtaa Kun kova virta tuo vuorilta
alas kiviä ja soraa riippuu se alas
tulevien esineiden koosta ja painosta
miten kauan ne kulkevat veden mu
kana ennenkuin ne laskeutuvat poh
jaan tai jilävät sivuun Jos otatte
kourallisen someroa ja heitätte sen
täysinäiseen vesasiin niin Qiuo-
maatte että kivet putoavat pohjaan
heti karkea santa vajoaa pohjaan
hitaammin ja hieno santa on kaikki
pohjassa vasta parin tunnin kuluttua
jolloin vesi on taas selkeä ja kirkas
Virtaavassa joessa kulkevat isommat
kivet jonkun matkaa veden mukana
niin kauan kuin joki tulvii voimak
kaasti mutta putoavat "pohjaan pi
kemmin kuin sora ja karkea santa
Karkea santa alkaa vajota pohjaan
kun tulva laskee mutta hieno santa
kulkee yhä virran mukana Vihdoin
alkaa hieno santa vajota pohjaau ja
jää sinne vasta jokseenkin tyyneessä
vedessä
Näin siis löydämme isot kivet joen
pohjasta rinteiden alla mihin vesi
syöksee ylempää jotavastoin sora
kulkeutuu vielä eteenpäin veden mu
kana sittenkin kun se on tullut vuo
rilta alas Mutta tämäkin laskeu
tuu pohjaan tasaisemmalla maalla
missä joki virtaa hitaammin Tai
voi se jäädä hienomman mudan ke
ra matkanvarrella olevaan järveen
kuten Genevan järveen johon Rhone
joki virtaa mutaisena ja tulee toises
ta päästä ulos kirkkaana ja puhtaa
na Mutta jos ei järveä ole kulke9
muta virran mukana ja virta ottaa
sitä vielä lisää veteen matkan var
relta kunnes se alkaa jättää sitä
tasangolle missä se juoksee hitaas
ti eteenpäin tai sitten jättää mudan
joen suulle missä se tyhjentää it
sensä mereen
Tunnettehan Niili-joen historian
kuinka rankkasateet putoavat Abys
sinian vuoristossa maalis- ja huhti
kuussa syöksee joki kuohuten alas
tuoden muassaan mutaa jonka se le
vittää yli Niilin laakson Egyptissä
Tämä vuotuinen mutakerros ön niin
ohkanen että ottaa tuhansia vuosia
ennenkuin sitä on kahden tai- kol
men jalan syvyydeltä mutta sen li
säksi mitä joki jättää laaksoon ku
lottaa se mutaa suulleen jättäen sen
siihen ja on siten mudasta muodos
tunut n k Niilin "Delta" Alexand
ria Rosette ja Damietta ovat kau
punkeja jotka ovat rakennettu Nii
lin tuomasta mudasta muodostuneel
le maalle joka on muodostunut tu
hansien ja tuhansien vuosien kulues
sa aikoja aikoja sitten ja tullut ko
vaksi ja kiinteäksi kuten kuiva
maanpinta muuallakin Voitte hel
posti muistaa lukeneenne kirjoista
muistakin tällaisista "deltoista" ku
ten esim kasvava delta Mississippi
joen suulla jonka lasketaan lisään
tyvän noin 86 jaardia vuodessa Ja
Ganges ja Brahmaputra deltat Inti
assa Kaikki tämä uusi maa mitä muo
dostuu Egyptissä Intiassa Ameri
kassa ja muualla on veden työtä
Jokaisessa joessa löydätte veden
muostamia mutakasoja Ja meren
rannalla jokisuussa voitte nähdä mi
ten alinomaa muodostuu pieniä del
toja (suistomaita) jotka kuitinkin
meri pian huuhtoo pois jollei pa'k
ka ole hyvin suojattu
(Jatk)
MUISTELMA
ELÄ!
Elä ja nautis täysin siemauk
sin kun jänteissä vielä on nuo
ruuden vetreys
Elä — ja nauti sillä kohta
saapuu yö ja unhotus-
Elä — nosta korkealle pääsi
Kirj R G
Muistan ajan huolettoman lapsuuden
Äidin syli rauhaisa kun suojan soi
Pikku murheista silmä kun kyyneltyi
Suudelmallaan puhtaalla sen pyyhki
pois
Vuodet kului vartuin siivin riemu
rikastutti mielen
Ystävinä kumppaneina koulutoverit
oi vierell"
Aika armas leikin koulun ohja ko-
tielieden
Ne mull' tarjos elämästä ensiopin
kielet
Lapsuuteni nuppu kehkes -puhkea
ajan ruusuihin
Toverini parahimman elon koulussa
kohtasin
Kukat tuoksui äänet lemmen säi
liksi vaihtui —
Metsän poveen laulut raikkaat kaiku
kantoi
Tuli tuulet eri teiltä armahimmat
eroitti
Toisen riisti toisen jätti — - kum
paistakin runteli
Askel lapsuusunelmista ensi murhe
teille astui —
Riemu raukes lakkas laulu toiveet
kaunehimmat ruostui
Aika kulki mietteet tuskat ' surut
sulki —
Verkkaan opin vuodet pitkät kertoi
julki
Pettymustä elo ompi — kohtalomme
surun
Onnestakin antanen joskus maistaa
murun
Nurkumatta ~ alistun nyt kohtalooni
aina
Oottain uutta pettymystä menneen
ilon lainaa
Surujen tie kirkastaapi tuottaa opin
rikkaan
Hyvältä tai onnesta ehkä en ois op
pinutkaan ja elä elämää niin luonnon ja
järjen mukaista kuin voit
Älä nautintoa etsi varjojen
syvistä hetteistä vaan sieltä mi
hin olemisen tarkotuksen rait
tiit tuulet puhaltavat Varjo
jen syvien hetteitten nautinnon
lähteistä irvistää tuska ja kuo
lema Luonnollisen puhtaan o
lemisen riemun nautinnot joh
taa elämän onnen korkeimmille
huipuille
Elä vapaana kuin aron tuulet
Älä anna orjuuden ikeen nis
kaasi painaa — ainakin henkesi
vapaana pidä ja tahtoasi älä
ruoskan iskusta taivuta
Ihminen elä ja nauti nosta
korkealle pääsi suuntaa katsee
si korkeihin huippuihin — Ma
taluudessa pimennoissa asuvat
shakaalit ja käärmeet
Elä ja nauti! Elo tarjoo aar
teitaan rohkeille — Orjille se
tarjoo likaa alhaisuutta ja tus
kaa Elä niin että elämäsi on yksi
pitkä aurinkoinen päivä
Jos elämäsi on sidottu tuski
en ja kärsimysten pyörään niin
pyri ja työskentele ja kaipauk
sesi tuskista ja kyyneleistä voi
kasvaa uuden onnellisen päivän
kukka Etsijä