No -1
Tiistainn Tammikuun 6 p — Tuesday Januaryf6
7
SISKOLLE takaisin sinne Suomen rakkaille ran- lehtiä Hänen silmänsä kiintyivät
_ noille Mutta mitäpä kadun kun nyt erääseen kohtaan:
Sisko miks Otl katsees Synkkä olen itsekkäästi lähtenyt enkä huo-
KUN PIMENEE
linut kenenkään mieltä kysyä
Miten on Urho Kanervo? Joko
hän on naimisissa Martta Hovilan
kanssa ? Urho ei tiennyt lähdöstäni
Miks' et lailla kuten ennen? Mitä mahtoi hän ajatella?
miks' noin olet allapäin?
Miks' on silmäs 'kyynelissä
miksi huokaat yhtenään ?
Miks' et leikkiin riemuin käy ?
Miksi suutuit karkeloihin
miks' ei sua niissä näy?
Armasko sun lähti luotas
häntäkö jäin suremaan? —
Veikö hän sun sydänrauhas
veikö riemu s mukanaan?
Vaiko elon tanhuilla
työtä tuskaa näen vaan? —
Kehdossa jo merkin löikö
murhe lapseen raatajan?
Karin M
lassa maassa en tahdo kauan vii
pyä Kun ensi kerran sireenit kuk-
"Mitä siis joku on siksi on yh
teiskunta hänet tehnyt Ei siis riipu
yksinomaan siitä minä aikana joku
elää vaan myöskin siitä mihin "saa
tyluokkaan kuuluu miten hänen aja
tuksensa tunteensa ja toimensa jär-jestäyvät"
kivat olen luonanne jälleen Voitte
ko antaa anteeksi pikku tyttöselle
joka teille on paljon surua tuotta- —
nut Elämässä usein erehtyy ja ten
pettyy niin monta kertaa
Ajatuksiinsa vaipuneena istui hän
hetkisen Taas hän alkoi lukea — —
Rakkaat terveiseni
uudelleen
Itlyrsky-yön lapsi
Kirj Helmi Mattson
9 LUKU
Kyynel vieri
Poskille kieri
Muisteli kotia kaukaista
Pohjolaa muisti
Syntymämaata
Suomen rantoja rakkaita
Kirjoitti rivin
Kirjoitti kaksi
Silmää jälleen kyyneltää
Yksin orpona
Vieraalla maalla
Ikävä lapsosta itkettää
J L
Minulla oli oikein hauska matka
toveri laivalla tullessa Aivan häneen
rakastuin Hän oli vain nainen
ettei siitä sen enempää Koko mat
kan mitä olimme yhdessä hän pu
heli asioista joista minulla ei ole
ollut hämärääkään aavistusta Su-
- Sosialismia) mutisi hän sit
Tämmöistäkö se sosialismi
on? Kotona hän pelkäsi jo sen
Kirjoitan pian sanan paljasta kaikua Ei tohtinut
Dagmarinne sormin kajota sellaiseen kuin sosia
listiseen teokseen Minkälainen rauk
ka hän oli ollut I
Erehdyinkö? Aamuks' luulin —
nyt vasta onko puoliyö
Kun pimeyteen mustaan peittyy
kirkas kaunis tähtivyö
Pelottaa! Tuskin uskon
valon koskaan voittavan
hälventävän pimeyttä
mi nyt täyttyä mailman
Puoliyö — on hetki mustin
peikkojen jotka tanssii yössä
ja vaanii saalist' pimeässä
aamun valoa peljäten
Ida Niemelä
suotta tainnut sa
on lapsen käsityk-
Eipä se toveri
noa että hänellä
set elämästä
— Olisi sitä ihmistä vielä hauska
tavata
Tyttö katsahti lattialle Siellä oli
nasta rupesi pistämään
ka
Tyttö par-
rettaisi enemmänkin mutta nyt alan levällä kaikki hänen tavaransa
huomata että elämä sisältää muuta
kin ei vain romaaneja ja — rak
kautta — Näistä joskus enempi
Sama
— Mitähän kotona ajattelevat" mi
tä isä ja äiti 'sanovat kun saavat kir
jeeni Tietysti isä heti ärjäsee: Ar
vasin että routa porsaan kotiin ajaa!
— Sitä pöhlöä tyttöä! vaikeroi äiti
varmaan
Sitten hän muisti Urho Kanervon
— Saa kuulla että ikävöin kotia
Voi ehkä nauraa itsekseen Ah!
Sitä iloa en hänelle anna! Dagmar
repi- kirjeen palasiksi ja heitti lius
kat pitkin lattiaa
—— Sinne menköön Enkä itkel
Vastoinkäymiset täytyy kestää
Muisti sitten matkatoverin sanat:
jos
Kahvilassa ei ollut muita kuin jo
ku yksinäinen hiihtäjä
— Leipäkupongit voin tarjota ra
haa minulla ei ole — selittää nuori
mies yksivakaisesti hyvissäajoin vää
rinkäsityksien välttämiseksi Hän oli
hiljattain tullut - kaupunkiin turhaan
etsien tytUä sellaista työtä johon
huolimatta sairaudestaan olisi kyen-
Tarmoa Dagmar Aho tarmoa I nyt- Hän miltei häpesi pakollista
— Nuokin kaipaa järjestämistä
— Miten typerä olenkaan ollut I
huokasi hän taas
kuiskasi hän ja alkoi järjestää tava
roitaan
(Jatk)
Sodan jälkeen
köyhyyttään ja tunsi itsensä kiusaan
tuneeksi siitn voimatta kuitenkaan
päästä ajatuksesta että se johtuisi
hänen ehdontahtoisesta kykenemättö
myydestään Miten vaikeata hänelle
asemansa tunnustaminen oli huoma
si kai tyttökin koska huudahti kar
sa' simättömästi: I
pidä kaikenlaisista se-
olivat saaneet tilauk
kirjoitettava mutta toi
— Äitikin saisi harmis
Dagmar saapui onnellisesti määrä
paikkaan Alussa oli hänellä hyvät Elämän koulua se on sinulL
toiveet tulevaisuudesta sillä hän oli voit harha-askeleet välttää"
mielestään kyllin reipas ja rohkea
tyttö Kotiin on
Matkatoveri oli uskaltanut huoleh- seila tavalla
tia hänestä sanoen suoraan: — Noin ta harmaita
valkeat pehmeät kädet ovat siirto- ikävästäni
laisella haitaksi Amerikassa Se ot- tää
taa alussa kovalle kieltätaitamattoman Hänen silmänsä osuivat pieneen
tytön saat uskoa Dagmar! matka-arkkuun joka oli puoli avoi-
Nyt hän oli sen verran kokenut mena nurkassa Dagmar nosti kan-
että huomasi asian niin' olevan Dag- nen auki ja alkoi katsella Suomesta
mar oli ollut kolme kuukautta pe- tuomiaan pieniä muistoesineitä —
rillä Siinä oli isän ja äidin ja veljien ku-
Monta vastoinkäymistä hän jo oli vat yhdessä ryhmässä Tuossa hän
ehtinyt kokea Ei onnistunut heti itse äidin rinnalla pikku tyttönä
saamaan työpaikkaa Siinä oli Urho Urho Kas! El-
Nuorelle miehelle oli sodassa
iuiiui uiiiiciiuiiiuus Miten niin uiuuei- Ais en
le muullekin Seitsemän t kuukautta Ktyksistäl
maattuaan vankileirin sairaalassa ha- Tuskin he
net kutsuttiin "tuomiolle päästettiin 8ensa esitetyksi kun tyttö jo rau-
sitten raajarikkoisena ehdonalaiseen haltomasti odotteli kahvin saapumis-
vapauteen Nuorimies tunsi elämän- ta päästäksensä heti lähtemään
sä murtuneeksi eikä nuoren vallan- Nuorimies tunti itsensä loukatuksi ty-
kumoussankarin mainekaan voinut tön omitui8esta käytöksestä mutta
poistaa raajarikkoisuuden tuottamaa kär8 8en äänettömänä He rättipä
kirvelevää tuskaa Sairaalassa tois- tyttö hänessä lempimänkin tunteen
ten vielä kovaosaisempien joukossa ja 8ai palkaksensa kiitollisen katseen
ei sitä niin huomannut toivoi vain sanoistaan:
hiuksia jos kirjoittelen pääsevänsä vapaaksi mutta hänen va
Täytyy kestää kes- paaksi pääsytään se muistui mieleen
nan siis KuueriKin muiäieu joiiKiniui-
Niin kun hän sodan jälkeen ensi sella mielihyvällä mennyttä aikaa
kerran tapasi tyttönsä huomasivat Kahvi viipyi hitaasti) hitaasti vaih
he molemmat toisissaan jotain vieras- tuivat sanat Kahvin saavuttua juo
ta tuntematonta joka ei ennen so- tiin se nopeasti kiirehtien takaisin
taa ollut esiin pilkistellyt Mitä se kaupunkiin
oli ei kumpikaan tahtonut toisilleen -— Äis tätä matkaa -— päivitteli
selvittää tyttö kahvilasta lähteissä mutta rai
tiotievaunun jälleen jyrrätessä kau-
Siinä he nyt istuivat kaupungin __ m „
toisella äänellä — Mina pidän
— Kuulehan istumme saman pöy
dän ääressä kuin silloin viimeksi! —
Oli nvrkinvt itku silmään iok_ Ien Einä hänkään tiedä Viit- ränn snnnitiiimman kahvilan "italia-
i _ i i„_i_i _i_i_ __!_ _ l_ L" _ll_ !:-:___ i _ ___ __i__ Van
Kerta Kun iyoiinaKureiKeiia ptuci-i -uin- uuu-ii- „njuiiia_ muuua laisessa nuoneessa miten pun on i i n-
n i lt f ' tasta matkasta se on niin kummalli-
— - Pieni on ja hento ei jaksa Kas niin siinäpä sekin matka- heillä olisikaan toisillensa sanomista
nen siinä on ollut niin paljon vaih-
tehdä kovaa työtä oh aina vastattu toverin IäTijoittama kirja Sitäkään kun nuori mies paranisi ja pääsisi j_jua
Hänellä oli onneksi vähän rahaa ei ole tullut vielä luetuksi 'Nai- vapaaksi siitä he molemmat usein oli-
mutta ei se kauan kestäisi jos ei nen kirj Pkug Debel lytto se- vat kirjoittaneet INyt kun he vn-
työtä saisi lailt lehtiä luki palan sieltä toisen m e in tapasivat ei heillä tuntunut ole-
Hän kulki oudon kaupungin ka- täältä Istahti vuoteen reunalle jät- van mitään sanottavaa Nuori mies
tuja onnettomana Jo alkoi epä- täen tavarat sikin sokin lattialle — tunsi itsensä yksinäiseksi ja onnetto-
toivoisia ajatuksia kyteä aivoissa ' — Mitä tämä oikein sisältänee? maksi tuijotti itsepintaisesti ikkunan
Nyt he kuitenkin taasen kiusalli
sen epämääräisin tuntein istuivat rin
nakkain kahvilapöydän ääressä Nuo
rimies olisi tahtonut puhua ja kysyä
kin tytöltä paljonkin mutta ci kui-
Mita jos tosiaankaan ei ollenkaan ''Nykyaikainen avioliitto on laitos läpinäkymättömäksi värjättyyn lasiin tenkaan tulluit sitä tehneeksi Viel
saisi työtä? Mikä sitten keinoksi? — - joka on mitä läheisimmässä suhtees- ja hautoi huonoja ajatuksia tytöstä
Ei olisi tuttavia eikä juuri rahaa- sa yhteiskunnallisiin oloihin sekä py- Ne eivät niin paljon tarkoittaneet
kaan enää syy ja katoaa niiden kanssa Mut- yksinomaan tyttöä vaan kohdistuivat
Mutta pelastus tuli Sai vihdoin- ta tämä avioliitto on hajaantumisen sairaalloisesi katkeroituneina koko
lein työpaikan perheessä Palkka oli ja rappeutumisen tilassa aivan kuin naissukuun
pieni Ei luvattu maksaa puhumat- porvarillinen yhteiskunta itsekin"
Hän luki sivun luki kaksi Useis
sa paikoissa hän ajatellen luki samat
lauseet pariinkin kertaan
Kummallista! Uusi maailma alk
avautua hänelle -
"Neljä yhteiskunta-astetta ja' neljä sin alkumatkasta rauhattomasti van-
— Miten hullua ! -Minkä vuoksi moraalikäsitettä mutta ei missään gitun pantterin tavoin kierreltyään
hän oli tänne lähtenyt? Kostaa! niissä s vallitse korkein moraali Kor- vaunun tyhjällä takasivulla nyt aset-
illalla myöhään tytön yksin mentyä
kotiin hänestä tuntui kuin haavat
eydämessäkin hiljalleen
alkaisivat arpeutua
huomaamatta
Ahti Ara
tomalle samaa kuin oppineelle ja kie-
lentaitavalle Dagmar ei välittänyt
kunhan sai jotain Oli toki paikka
missä olla!
n Nyt hän selvisi aivan kuin houreista
— - En ole koskaan näin pimeässä
ajanut tänne pain — aannahtaa nuo
rimies jotain sanoaksensa
Hänen äänessänsä on jotain joka
vaikuttaa tyttöön koskaja hän en-
Lapsetkin tekevät it
semurhia Serbiassa
New York tammi'! 3 p — -Serbian
puutetta karsiville avus
tusta 'keräävän komission in asi-
Mitä kenelle? — Tehdä kiu- kein siveellinen tila on se jossa h- tuu seisomaan nuoren mieh--1 nn- OltSlja J UollClty JOKa tllSlun1
Ä ir i 11 1 i__ : tT- ml'i f"lma n 1-Ki n C+ 1 incCH 11 H 11
saa Uni Kuinka typerää Man- miset ovat vapaita ja tasa-arvoisia nalle seKa vastaa ivuuuau — i-u jiuiuji iiii iuiunu i
katui Lapselli- jolloin ihmisten kaikkia suhteita hai- minäkään
tä hävetti
hän
on ollut nenä ja mou Mai
suutta ei muuta — sitä se oli litsee periaate: Mitä et tahdo että Puhe keskeytyi kuitenkin siihen kalitta sanoi et Ui Siellä JO llp
Hän (-ti UvnKn ia ninria alleni Iniille nhtäisiin sitä älä mvöskään Molemmat iäivät mietteisiinsä huo- setkin tekevät itseilllt rIlia klm
kirjottaa tee kenellekään toiselle Keskiaika
Cladstone heinäk 17 p 19 — na kysyttiin ihmisen sukupuuta ny- pailivat samoja risteyksiä
Hakkaat kotiväet:— kvisin hänen omaisuuttaan tulevai-
Isä ja äiti! Rakas isä ja äiti ' suudessa ihmistä ihmisenä"
Täällä minä nyt olen kultalassal — Kuka oli oikeastaan se ihmi
Voi miten ihminen on hullu Kolme nen joka antoi tämän kirjan ja
kuukautta olen ollut perillä ja nyt sen toisen? Sanoi tutkivansa yh-
olen saanut jo kylläksi tästä maasta teiskuntaa ja sen laitoksia ja raken
matta että kummankin ajatukset ta- eivht 1U1C millään millillä kelllOllt
Pimeys voivansa pelastua karsimasta ai-
petti ja vaunu vei heidät ohi mää- naista nälikää ja (kurjuutta Llt-
räpaikan Se harmitti tyttöä ja hä- kitisien lasten jotka eivät ole
neliä oli kylmäkin hän olisi tahto- olleet päälle kymmenen vuoilcn
nut juosta Sitä ei toinen voinut iästä sanoo hän telineen itse-
tehdä He kävelivät nopeasti Hän murhan Useista tuollaisista tra
huomasi tyydytyksekseen että tyttö gedioista sanoi hän Serbiassa it-
Miten ikävöinkään takaisin pohjolaan netta Dagmar selaili taas kirjan sentään väsyi ennenkuin hän rin- selleeil persoonallisesti keri OtUll