No 51
4
TOVERITAR
Amerifam uomalaitcn työläisnaista S-
nenkannattaja ilmestyy Astonassa Ore jo-
SÄÄIEST W°rkme"'8 Pub'-
TUaushinna Yhdysvatoiiun
i vuosikerta $iso Puoli vuotta Mc
cndaa„ ja Suomeen
1 vuosikerta $175 Puoli vuotta $100
TOVERITAR
Box 99 Aatoria Ore
Entered as second-class matter July 18tK
1911 at the Post Office at Astoria Oregon
under the Act of March 3rd 1879
l — -
TOVERITAR
(THE VVOMAN COMRADE)
SfDSCRIPTION RATKS
IN THE UN1TI5D STATES:
One year $150 6 months 90c
IN CANADA:
One1 year $175 6 months $100
TOIMITUS:
MAIJU NURMI
99 Astoria Ore
Box
HANKKIKAA LAPSILLEN
NE LASTEN JOULU!
hanneliittojen ja sunnutai-
koit itien iltamissa on aina puute
'
länsille- lausuttavik
i -ci triltlf Kr
runoista Lasten -Joulussa on
useita lvhenipiä ja pitempiä si:
säilöltään kauniita ja lausutta
vaksi helppoja runoja ja kun ne
piv:it ole mitään erikoisia ionin
runoja vaan Kelpaavat u u - tarpeettomasti
vaksi nussa tilaisuudessa tai a - o J dkä g
sa mu oisi Lasten j u wm- a-eleiSsä kun v
tämatou ja tankea kaiuiuc suo-
malaistcn sosialistien apsiiie ™£ caaVlUuw kävtettäi
Lasten Joulua on vo a jonkun f kifckien jäsenten
verran jdella -noin pai sataa J - ]ve
— ioten kiirettä pitäen saav
at
ne vielä sitä jotka eivät ole sitä
ennen hankkineet
Lasten Joulun hinta on 25
senttiä kappale
Lasten Joulua voi tilata osot
teella :
Toverin Kirjakauppa
llox 9K 'storia Ore
MIHIN MEIDÄN TULISI
PYRKIÄ
Sanotaan että nainen on en
siniäiueu astiantekijä ja siis en
siniäinen teollisuuden harjottaja
Nainen ihmiskunnan alkuaikoi
na oli pakotettu jäämään luo
laan tai leiritulen ääreen äitiy
tensä vuoksi Naisen tehtävä oli
siis jälkeläisten suojeleminen ja tieci:inime ja tunnemme ase
niicheu tehtävä oli ruuan hank- nlalnnie ja nc Syyt jrtka sen ai
kiniiucn (Silloin kun miehet mc
nivat metsästysretkille tai so
taan jäivät naiset kotilieden ää
reen Nainen siis jo silloin hää
räili "kodin" piirissä' hoiti lap-
„: 'A i il ) f ' ilmiilpii vnr-
haista elamaa voisi taiouoeKsi
juuri kutsua Naisen asema
paikallaan oleskeleminen jolloin
hänellä oli pakko tehdä yhä uu
dcslaan ja uudestaan samoja ha
vaintoja kehitti hänen huomio
kykyänsä eri suunnille luonnol-
lis
ti kun mielien liavaiutoky-
vyn Siksipä nainen o!i se joka
kek--i aslioidenteko-taidon hau
se valmisti eläinten nahat ihmis-
: 1 =
ien vtuienvM niu
maanviljelyksen ia karjani
hoi-
dou ja eläinten kesytyksen Niin
sanovat niiden asioiden tuntijat
— taloudellisen kehityksen tut
kijat Nykyisen teknillisen ke
hityksemme ja samalla -sivistyk
semme pohjan on siis nainen ra
kentanut
teknillinen
anianpaivauieu
kehitys on jo niin korkealla et-
lä tuntuu melkein käsittämät-
SlfS aika — vnik-ka ei
kaukainen — kun naiset koto- noin huomiota "satojen tuhansien so
lia valoivat kynttilät valaistus- tavankien kärsimyksiin vankien jot
ta varten naiset kutoivat kan- la raatavat orjan työssä asuvat tau
kaat kehräsivät lanffat kutoi- ti!11 saastuttamissa vankileireissä ja
vat 'sukat leipoivat leivät vielä- kasarmeissa ja joita InTolee tuhan
Pä jauhoivat leipä-jauhot käsiki-
villä valmistivat kotona kaikell-
Jajsfa j0ta ei Cllääll tuskin tltO-
ni "osaakaan kotona tehdä Luu-
si katsellen teollisuuden saa-
vutuksia kotitalousesineidenkin
alalla että perheen naisen ja
- aidlll huolet ja vaivat Ovat JO
poistettu Mutta niin ei ole
Vaikka teollisuus on vienyt rno-
lict eilttSCt kotityöt tehtaisiin
kaikki ole paljo helpottanut
- „„ t„litä
tvo aisnerhceu emännän telita-
viä Tosin hän voi ostaaN joi
takin käytännöllisiä talousesiuei-
tä jotka säästävät työtä mutta
siitä huolimatta hänen työnsä on
raskasta raadantaa sillä hän ei
voi ostaa työtäsäästäviä koneita
— tekniikan imainioita saavu
tuksia - Nc ylellisyydet kuulu
vat vielä toistaiseksi rikkaille
eikä rahvaalle
Samoinkuin kotitalouden alal
la on teknillinen kehitys edis
tynyt muilla aloillakin 'vieläpä
varhaisemmin ja laajemmalle
Mutta huoliatta siitä että ko
neilla voidaan suorittaa melkein
JaMrf 11
y „::
i i iir tinnrri miri
etta tietie on
' -
saavutanut tuloksia joiden mu
kaan luonnolta voidaan monin
kerroin saada antimia on suu
ret ihmisjoukot miljoonat näl
käisiä tai ainakin kunnollisen ra-
Ihmisten ei
raa-
asita
ain
ih-
' ~ : " i:
emaan lainen Kooissa ci un-
si pakotettu raatamaan keskiai
kaisilla työvälineillä jos ei hän
tä siihen pakottaisi tämän mie
lettömiin järjestelmän aiheutta
ma puute
Kuinka ihana olisi ihmiselä
mä jos työväenluokka käsittäi
si 'oman voimansa ja lopettaisi
mailina ta kaiken riiston sorron
ja vääryyden
Koska me työläiset käsitäm
me ne oikeudet mitkä meille
kaiken mailman rikkauksien luo
jina kuuluvat! Koska me muu
tamme olosuhteet ja kohotam
me arvoonsa ja ihmisoikeuksiin
sa naisen — äidin siitä pitkästä
sorronyöslä missä hän on vär
ivnvt?' — Silloin vasta kun me
heuttavat kuu me joKamen suu-
tumme orjan osaan ja alamme
antamaan arvon itsellemme ih
misinä Silloin mc nousemme
ja vapautamme itsemme Mei-
K
raatajien on pyrittävä
ymmärtämään oikeutemme ih
misinä Meidän on pyrittävä
kasvattamaan itsestämme niitä
uuden yhteiskunnan luojia jotka
kohottavat ihmiiselämän onneen
li hyvinvointiin kaikkien tie-
teen taiteen la
taloudellisen ja
„-„„ brhityksen kaikilla saa
v(ltllksina
Mary North
"
I_„nI rT—mrAl ic en
li A 13 1 1-1N VEiVV7mjvj
TAVANKIEN PUOLESTA
New York — Tänne on juuri saa
punut yksi ltikuttavimmtsta vantus
sista osotottunn kaikkien maiden
naisille Valituksen ovat laatineet
Turkestanissa Siperiassa ja Venä-
jällä olevien sotavankien vaimojen
3 atlpn vapaaeuone yma=
i™ika muodostavat keskivaltojen nai-
kiinnitetään sattuvin sa-
set Siinä
sittain lavantautiin ja nälkään"
Naisia kehotetaan "täyttämään mail
ina vastalauseillaan tekemään ali
tuisesti kysymyksiä varottelemaan
ja vaatimaan
Allaoleva on valituskirjelmän tay-
dellinen sisältö:
"Kaikkien maiden naisille!"
"Äideille vaimoille sisarille ja tyt
tärille — kaikille niille jotka vielä
tuntevat rakkautta ja sääliä omisto
taan tämä kipujen valitus: Älkää
sietäkö enää kauemmin ei päivää
kään sitä että Turkestanissa kau
kaisessa Siperiassa ja Kaukasiassa
on edelleen satoja tuhansia vankeja
samaan aikaan kuin heidin kotona'
olevat perheensä ovat menehty
mässä suruun ja epätoivoon
"Kaikkien maiden naiset kuulkaa
mitä ette voi muuten tietää Jos
te tietäisitte asioiden todellisuuden
niin te ette voisi elää levollisena
tehdä askareitanne ja hoitaa lap
sianne nukkua syödä ja elää iloi
sena Kuulkaa sitä mitä olette jo
unohtaneet jos olette sitä taoskaan
tienneet: Sadattuhannet sotavangit
ovat siellä edelleen raataen orjan
töissä asuen tautien saastuttamissa
j- i l„tn 4o
vankileireissä ja kasarmeissa ja
kuollen tuhansittain lavantautiin ja
nälkään He ovat nälissään ja ovat
nälkäänsä tyydyttääkseen pakotettu
ja kerjäämään lainailemaan ja va
rastelemaan
"Ajatelkaa tätä naiset! Ja aja
telkaa heidän vaimojaan äitejään
sisariaan ja lapsiaan jotka ovat kai
pauksella odottaneet isiään miehi
ään veljiään ja lapsiaan jo enem
män kuin viisi vuotta Nyt on jo
kulunut enemmän kuin vuosi sodan
loppumisesta mutta näiden onnetto
mien ei sallita palata takasin per
heittensä ja omaistensa luokse Ai
noastaan heidän avunpyyntönsä sat
tuvat heidän rakkaimpiensa korviin
toisinaan Heidän kärsimyksiään
on mahdoton sanoin kuvailla kaik
ki heidän kotiinlähettämänsä vai
vaiset postikortit kertovat saman ta
rinan: 'Me 'olemme unohdettuja uh
reja vailla kaikkea suojaa avutto
mia ja toivottomia'
'Kaikista sodan julmuuksista tun
tuu tämä pahimmalta sillä se on kau
viminin kestävää ja kaikkein järjet
tömintä kidutusta Kaiteesta sodan
aiheuttamasta kurjuudesta on tämä
ärsyttävintä koska se oii niin tar
peetonta Itävallan pienellä tasavalta-paralla
yksistään on siellä vie
lä sataviisikymmentä tuhatta mies
tään joita yksistään toivo kotiin
pääsystä pitää elossa Jos te voi
sitte lukea näiden nuorten miesten
kotiinlähettämiä surullisia kirjeitä
näiden miesten jotka eivät ole vii
den vuoden ajalla nähneet mailmaa
muuta kuin lauta-aidassa olevien
oksanreikien taikka rautalanka-aidan
lävitse kirjeitä joissa sanotaan et
tä ellei meitä pian lähetetä kotiin
niin meitä ei tarvitse ollenkaan lä
hettää sillä %e emme enää voi kes
tää toista talvea niin te itkisitte
ajatellessanne mitä sydänsuruja hei
dän perheensä ovat saaneet kärsiä
"Miksi eivät sotavangit voi palata
takasin? Estääkö sen meidän oma
köyhyytemme meidän oma avuton
tilamme? Tai johtuuko se siitä huo
limatloniuudesta joka on melkein
kaiken mailmassa esiintyan kurjuu
den perussyynä? Ensin on vahvis
tettava rauhansopimus sitte vasta
asettaa ylineuvosto valiokunnan jo
ka keskustelee sotavankien kotiinlä
hettämisehdoista! Ajatelkaa tätä
naiset! Viikot kuluvat talvi ou
saapunut meri siellä jäätyy tiet
käyvät käyttökelvottomiksi ja vesi
matka joka nytkin jo on vaikea käy
mahdottomaksi! Ja joka päivä kuo-
lee sadottain nuoria miehiä Joka
fRiivä paleltuu jäseniä joka päivä
vähenee niiden toivo jotka ovat siel
lä ja niiden jotka ovat kotona!
"Kaikkien maiden naiset ajatel
kaa että oma poikanne miehenne
taikka veljenne olisi näiden onnet
tomien joukossa! Odottaisitteko te
siksi että rauhansopimus olisi vah
vistettu? Pysyisittekö te äänettö-
n m
minä ia antaisitte ajan Kuiua: tai
ette te tekisi siten eikä teidän ta
nisi siten menetellä Jokainen teistä
on osaltaan vastuunalainen tästä
vääryydestä ellette te tee parastan
ne avustaaksenne näiden vankien
kotiinpääsyä
''Täyttäkää mailma vastalauseil
lanne! Kyselkää lakkaamatta anta
kaa varotuksia ja vaatikaa Teidän
kontollanne on kaikki vastuunalai
suus mailmassa vallitsevasta kurjuu
desta ei siksi että te olisitte sen
aiheuttaneet vaan siksi että te ette
mitään tee sen poistamiseksi Tei
dän velvollisuutenne on herättää y
leisön omatunto Nouskaa kaikkien
maiden naiset ja tehkää velvollisuu
tenne ihmisyyttä kohtaan!"
ÄITEJÄ
Kirj Agnes Snedley
Alirp Sr-nin oli 20-vuotias ia
hänen lihava pikku lapsensa oli
:0 päässyt onnellisesti elämänsä
1 ' n i II i J
ensmiaiseti kolmen 'KuuKaucien
yli Alicclla oli hyvin kauniit
irlantilais-tyyppiset kasvot suu
rine sinisine silmineen Hän
kertoi minulle että hänen nuori
aviomiehensä oli jättänyt hänet
vähän ennen heidän lajisensa
syntymää Titääkseen lapsensa
terveenä ja lihavana hän oli sii
vonnut erään kuusitoista-huo-neisen
majatalon lattioita lait
tanut vuoteita ja pessyt vuode
vaateita Kaikesta tästä raa
dannasta hän sai ruuan asun
non ja kymmenen dollaria kuu
kaudelta sekä oikeuden pitää
lapsensa luonansa Hänen elin
voimansa kului niin tyyten täs
sä ankarassa raadannassa että
maito kuivui vähiin hänen rin
noistaan Koka olut muka on
erinomainen maidoTi lisääjä an
toi Alicen emäntä vakava sak
salainen eukko hänelle tuota
välttämätöntä juomaa
Eräänä -päivänä oli Alice ta
vallista väsynccmpi ja hän joi
olutta enemmän kuin tavallises
ti Oluen vaikutuksesta hän
tunsi itsensä yhtäkkiä voimak
kaaksi ja huolettomaksi — niin
huolettomaksi että hän otti e
mäntänsä timanttiset korvaren
kaat ja vaihtoi ne panttilainas
tossa rahaksi Kun hän selvisi
oluen vaikutuksesta säikähti
hän tekoansa ja juoksi kiireesti
emäntänsä luo ja selitti koko
asian ja antoi hänelle panttilai
naajalta saamansa rahat
Alice oli ollut vangittuna u
seita viikkoja ja vihdoin hänet
tuotiin oikeuden eteen Häntä
puolustamassa ei ollut lakimies
tä koslia hän tunnusti syylli
syytensä ja heittäytyi tuomio
istuimen arinoille Kalpeana ~ ja
avuttomana lapsi sylissään hän
seisoi tuomarin edessä Ja tuo-
mari tahtoen olla armelias tuo
mitsi hänet Bcdfordin oiennus-
laitokseen ! Tunteelliset oikeus-
salissa olijat pyyhkivät silmiään
kun hänet talutettiin ulos ia
häntä seuraava virkamies niisti
kerran nenäänsä äänekkäästi oi
kcustuvan oven ulkopuolella
Kun Alice vietiin takasin
vankikoppiin odntLamaan aikaa
jolloin hänet tultaisiin hakemaan
ojennuslaitoksi-en koetti vanki
lan pappi pakcttaa Alicen anta
maan hänelle vanhempiensa ni
men in nsotteen Tos Alice vielä
kieltäytyy täyttämästä papin
pyyntöä otettaisiin häneltä pois
lapsensa Vankilan naisvartija
auttoi pappia kuulustelussa ja
pudisti käsivarresta tuota "pa
haa tyttöä" Alice juoksi kop-