Thls issue of the Toveritar eontalns no artlcles such as requlre an afflrmed translatlon ccordlng to Act of Oet 15's 1917
TOVERIT Am
Painos 8264
rtlKAN SUOMALAIS-
TYÖLÄISNAISTEN
N EN KANNATTAJA
ORGAN OF THE FINNISH WORKING WOMEN IN AMERICA
No 50
Tiistaina Joulukuun 23 p— Tuesday December 23
1919— Yhdeksäs Vuosik
Onko tarpeellisia lait-
taa lapsille joulu-
Tästä asiasta on jolloinkin väitel-
ty ja on siitä joku kirjottanutkin
selittäen sen tarpeettomaksi ja oi
i i
van sen vastoin sosialistisia periaat-
teitämme kun laitamme joulukuusta
valoineen ja kynttilöineen ja lahjoi-
neen Aikaihminen tuosta lystistä
nyt tietysti voi aivan surutta luopua
varsinkin kun otamme huomioon et-
tä joulu on sellainen juhla jonka no-
jalla porvarit saavat meille myydyksi
paljon sellaista tavaraa jota me em-
me tarvitse " Mutta lapsiin nähden
asia on aivan toisenlainen Jos me
rupeamme opettamaan lapsillemme
että joulujuhla ei sovi proletaarin
lapsille kasvatamme 1 heistä pikku
vanhoja pikku viisaita jotka voi
vat olla niin vallankumouksellisia et
tä kieltäytyvät — tai ovat opetettu
kieltäytymään — kirkkaiden juhla
valojen ja viheriää kuusen ja lahjo-
jen tuottamasta hauskuudesta Mut
ta minä epäilen puhuvatko nuo tuol
laiset pikku proletaarit totta jos he
sanovat ei haluavansa joulukuusta tai
lahjoja sillä aivan yhtä hartaasti
köyhä pikku tyttö pusertaa rintaan
sa vasten lahjaksi saamaansa nukkea
kuin rikkaankin lapsi mutta vieläkin
suuremmalla ilolla Ja pieni köyhä
poika pysähtyy ihailemaan suurten
kauppojen näyteakkunoiden eteen
näytteillä olevaa Jeikkijunaä joulu
kuusta je pukkia Poikanen seisoo
ja katsoo ja tuskin hänet saa nayte
akkunan luota väkisten pois sillä hän
näkee että tuossahan on aivan sa
manlainen juna jonka hän tahtoisi
saada — ja "tuollaista junaa minä
sitten ajan kun kasvan suureksi ja
annan äidillekin kyytiä" miettii poi
kanen "Jospa vain tuo joulu-ukko
toisi tuon junan minulle! t— - Poi
kanen on saanut igikuttimensa ym
päristöstään ei ~ hän niitä ' saanut
kuusta Proletaariäiti voipi nyt se
littää ettei se sinulle sovi eikä ole
olemassa mitään joulu-ukkoakaan
"Niin mutta minäpä näin hänet vie
läpä tervehdinkin häntä kädestä pi
täen !'
Jos Hapsi on kyllin' vanha että hän
valehdellen teeskennellen tai pakos-
ta kieltäytyy tahtomasta sellaista mi
tä hän ympärillään näkee on sel
lainen ulkokultaisuus vaarallista lap
sen luonteelle EikÖ -'olisi parempi
että lapsi saa ja uskaltaa sanoa to
tuuden: äiti minä haluan saada jou
lukuusen meidän kotiin ja minä tu
lisin niin iloiseksi jos saisin leikki-
junan
Luopuuko proletaariäiti tai -isä tai
muut aikuiset ihmiset oikeuksistaan
huvitella? Eivät suinkaan! Vuodet
ympäriinsä ' he katselevat porvarilli
sia rakkausnäytelmiä sosialismin ni- "Armahtakaa auttakaa
messä tai tanssivat ja heidän täytyy
nain huvitella kun eivät he muulla
kaan tavalla sitä voi tehdä On pal
jon ihmisiä jotka eivät ole voineet
luopua väkijuomien turmiollisesta
vaikutuksesta muuten kuin kieltolain
kautta Väkijuomat ovat pilanneet Käsi puristuu katse hurja
niin monen monta hyvää miestä jo- Saa karkeammaks äänen värinän:
ten kieltolaki on välttämätön estä
mään sen pahennuksen jatkumisen "Tapa polje riistä työläismiestä
— Mutta joulun suhteen ei ole mer- Palelluta nälkää näytä lyö
sän haaskauksenkaan tähden tarpeel- Kiristä kisko orjuusieatä — —
lista laatia kieltolakia sillä voidaan- Sitä kovempi on kostontyöl
han esim täälläkin Californiasaa is
tuttaa kuusia entisille humalamaille "Nopeammin nousee orjain peitset
meidän lastemme - iloksi eikä suin-
kaan ole turmiollista tehdä pikku sy
dämiä iloisiksi kerran vuodessa eikä
hän se tule läheskään niin kalliiksi
kuin väkijuomat ja sitäpaitsi ei meil
lä ole joulujuhlan tilalle muutakaan
asettaa
Katseleehan lapsi vuodet ympäri
äitinsä rinnalla kömpelösti maalattu-
J9
kuliiseja näyttämöltä paremman
puutteessa seka elävissä kuvissa Char
]ey Chaplinia ja näistä on jäänyt vis
Sl vaikutuksensa pikku aivoihin
moin iäa pikku mieleen oma
Sa-
rilai-
nen vaikutuksensa sedästä joka pu
Buu kädet nyrkissä tuomiten kaikk
nykyisen järjestelmän huvipuolet se-
aedästä joka sosialistihaalilla las-
ten mieliksi kömpelöllä tavallaan leik-
ki joulu-ukkoa ja tanssi heidän kans-
sansa piirileikkiä tosin hyvin köm-
pelösti mutta lasten suureksi iloksi
vanhan sedän hyvä tarkotus oh saa-
vutettu pikku rinnat olivat iloisia ja iloineen Pitäisikö meidän lap
mielissä oli hauska kuva sosialistihaa- aemme istua pimeässä nurkassa sil
liltä Join kun kaikki muut lapset iloitse-
Sytyttäkäämme vain jouluvaloja
ripnnl nisillemme sosialistihaaleilla —
ottakaa noita pikku ihmisiä kädestä
kiinni te sedät ia tädit ia olkaa hei-
dän ystäviään älkäämme aina sysikö
heitä pois tieltämme Olkaamme sy-
dämellisiä inhimillisiä
verran kuin porvarit
— edes sen
jotka vievät
köyhäin lapsia autoillaan joulujuh-
liin Miksi he niin tekevät? Tieten- si päivä vuodessa lapsillemme vin
kin vississä tarkotuksessa Porvarit reine kuusineen ja kirkkaine valoi
tahtovat vaikuttaa hyväntekeväisyy- neen Lyökäämme porvareita kor
dellään armeliaisuudellaan ja rak- valle heidän aseillaan valmistamalla
kaudellaan lastemme mieliin Missä joulujuhlan mutta sosialistisen las
on lastemme sydän siellä on heidän ten juhlan Hilma Nylund
TAIVASALLA
Kirj Helmi
Mies kolkuttelee oveen lukittuun
Vilu viiltää sydänjuuriin asti
Yö kylmä tuuli tuimistuu
Hän kolkuttavi yhä vinhemmasti
Ei aukea — salpa on sisäpuolia
Koputus ain väliin heikkenee —
"Voi voi näinkö pitää kuolla
Oi ehkä ovi kohta aukenee"
"Taivas viluun kuolen juuri
Jo kangistuvi jäseneni
nain
Oi
Nyt
— välahtipä valo suuri
sieltä tulee joku ulospäii
"Ken siellä kolistelee juhlayönä —
Ei kulkijoiden maja ole tää'
— "Herra hetkinen ees myönnä
Paleltuvan kättään lämmittää I
Oven sulki —
"Vii
uun
kuole
Jatkaa voinut ei kulkuri enempää
Askel ovea kohti kulki —
Alkoi jälleen vinhaan ryskyttää
nyt heti!
Muuten tähän jäädyn
— palellun
Miksi miksi oven kiinni veti
Oi kun sydän kylmä — julmurin
"Konna
konna lahtari kurja —
Nyt
mä näen — nyt ymmärrän
liput hulmuaa!
Kalvat välkkää
järkensäkin kunnes he kasvavat Äl
käämme siis antako porvareille tilai
suutta vaikuttaa tälläkään tavalla
lastemme pikku sydämiin Antakaa
lasten tulla meidän tykömme sillä
heidän on sosialistinen valtakunta
Ei ainoastaan että me sallimme hei-
dän tulla vaan että me myöskin tar-
joammtf Keille kaikkea mahdollista
iloa ja hauskaa Osottakaamme lap
sillemme että me haluamme heitä
mukaamme Jos olemme niin käy
hia ettemme voi lapsille laittaa iloa
joululahjoin ja kuusen muodossa niin
kieltäytykäämme itse jostakin vaik-
ca kahvista ja tupakasta Voisimme
o]ia vallankumouksellisia paheitakin
vastaan seka porvarillisia näytelmiä
vastaan Jos emme muuten voi lait-
taa lapsillemme joulujuhlaa niin ke-
jätkäämme varoja mutta laittakaam-
me laDsillemme iouluiuhla valoineen
vat ja huvittelevat? Pitäisikö heidän
tuntea io pieninä nöyryyttävää ala-
maisuutta ja katkeraa kieltäytymys-
ta? Sitä me emme suinkaan tahdi
Lapset niinkuin mekin aikuiset ovat
ympäristönsä vaikutuksen alaisia
Juhlikaamme joulujuhlaa lastemme
kanssa työn nimessä työn kunniak-
si - Pyhittäkäämme mekin tämä yk
M — n
Terävimmiks taotaan miekat veitset
— — Kostolaulut ilmoille kajahtaa
"Näin nyt uskon kuollessani
Juuri kun jäätyy jäseneni mun —
Moni kostoon nousee puolestani — —
Julmurit saa palkan ansaituni"
Huomenena jatketaan vaan juhlaa
— Ruumis oven eestä kuopataan
Kukapa ajatusta turhaan tuhlaa
Kulkurille — on muuta parempaa
Joulu joulu juhla odotettu
Ylväs herra astuu temppeliin
Hurskain hymyin sielu paadutettu
— Sileää on kaikki kaikki — niin —
Hän rukoilee tuo ihmispeto
Kiittää luojaa hyvinvoinnistaan —
Kelpaa kiittää kuni kukkaisketo
Koti hällä missä suojan saa
Muistuuko mieleen kulkuri öinen —
Mitä vielä — mitä orjasta I
Kerran aika hällä hyvätöinen
— Sitä kannata ei muistella
Alettuna on orjain jahti
Kurjat nousseet vastaan valtijain
Nyt on näytettävä kellä mahti
Kuolkoot orjat — kuolkoot vain I
-
Lahtari julma luojaa kiittää
Hymyilee hurskaana hyvinvoinissaan
Vaan kylvöstänsä sadon niittaa
Kun orjajoukko nousee — kostamaani
Joulutunnelmani
Jokainen tietenkin ottaa joulun
vastaan eriävillä käsitteillä Joufu-
juhla on vanha juhla valon voitosta
pimeyden yli Me emme sitä eniiä
vietä siinä merkityksessä Joulusta
on meidän aikanamme muodostunut
hirvittävä
kasotku ja riistomarkki-
na-aika Jokainen — — köyhempi km
— siihen aikaan aivan kuin jonkun
huumauksen sokaisemana ' kantaa
vaikka viimeisen senttinsä kapitalis
min ahneeseen kitaan
Mielihyvällä toisillemme jonkun
muistolahjan antaisi kun on kerran
oellainen tapa vaikka lahjotte!emi-
nen on itse asiassa — ainakin mi-
nun mielestäni — alhaista Joulu
siis merkitsee kapitalistiluokalle lisät-
tyä hyvinvointia meidän kustanmik-
seliämme
Minun mieleeni ei kuvastu joulu
juhlan lähetessä mikään rauhallinen
sovittava kuvaus elämästä Ei räi
keitä vastakohtia minä siinä näen
Miten hirvittävän suuri olisikaan se
nälkäisten vja alastomien kulkue jos
me näkisimme ne kaikki kulkuees
sa jotka tänäkin jouluna saavat- mn-
lekaia ku riitittä suolissaan riistettyinä
kaikista
tarpeista
välttämättömistäkin elämä n
ja elämän mahdollisuukms-
ta '
Samaan aikaan loiseläjien joukko
rypee yltäkylläisyydessä herkhupÖy
tien ääressä Kuinka kauvan työn
jättiläinen kaiken rikkauden luojn
sallii tällaisten vastakohtien vallita?
Vasta sitten kun kansoien vanana
on koittanut me vasta Voimme juh
lia valon ja veljeyden juhtaa sillä'
silloin kapitalismin pimeys on-' Voi"
tettu ja alkaa ihmiskunnan kevätpäi
vät "
Tämmöinen on minun joulutunnel
mani Mutta saatammehan kuiten
kin unohtaa katkeran todellisuuden
sikäli kuin voimme ja juhlien' tove
reiden kera koettaa unhottaa pitkiib
pimeät puheet ja koettaa luoda tois
temme mieliin keväisen toivon- ja
nuoruuden tunnelmia ikäänkuin' kan
gastukseksi tulevasta kansojen' ke
väästä Lydia Warvick
Milloin palkkatyöläiset vppvnt
Voltairen satlojen suuren totuu
den: "Narreja on vaikea vapaiit
taa niistä kahleista joita he kun
nioittavat?" Miljoonat työläiset
täällä ja muissa maissa seuraa
vat kapitalistisen sanomalehdis
tön ohjeita ja tuomitsevat bol
shevismia ja sosialismia edes tie
tämättä miksi he niin tekevät ja
samalla kertaa" he puolustavat
kapitalistista riistojärjestelmää
joka tekee heistä orjia — - Ex
change — Meiltä ei vaadita että uh
raisimme onnemme ihmiskun
nalle Mutta yksilön korkein1 on
ni on mahdollinen vain ihmis
kunnan onnen kautta 'Sen 'hy
väksi jos välttämättömyys vaa
tii meidän on uhrattava hen
kemme ja mikä on vieläkin e
nemmän : sen hyväksi meidän on
osattava elää
Pieni Kalle oli ollut vallaton
ja saanut isältään useita mrhtei
ta ja vihdoin pienen selkäsaunan'
Kallea harmittaa ja hän- menee
äitinsä luokse sanoen kyllästy-
neesti: Aiti minä en voi-sietax
enempi" tUOta sintin miestäsi'