Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Dec. 16, 1919)
No 49 Tiistaina Joulukuun 16 p — Tuescfay December 16 IHMINEN ETKÖ SÄ NÄE kovan muodon Kaukana siitä JA KUULE? Ihminen etkö sä näe ja tunne erota ääntä mcurussa meren? — Ikäänkuin ilkun ja naurun välillä aavistus veren Kuin välkkyis vihreän vihan nousisi tullannet tuskien helmet Mut yli yltyvän tuhoisan taiston laulavat ääret ja rannat säveltä elämän vaiston Ihminen etkö sä näe ja tunne? Sävel se laajenee ilmassa soi! Siihen yllä ja alla yltyvät ilta ja aamunkoi Se lintujen laulussa helää myös tunnussa tuoreen keväisen nurmen pilvien sinessä siintävi tuolla ja puiden lehdillä leikkii — se maatua saata ei kuolla Ihminen etkö sä näe ja tunne? Tuo sävel sinulla sielussa lie — sitä vaijenna vaivat ti uuvuta onneton orjan tie Se vankilan varjossa elää ja kaikuna kiertää kaamean muurin Se itkien uhmaa armoa pyytää ilmeissä ihmisen vaikka kuolema kulmia hyytää Ihminen etkö sä näe ja tunne? Sävel taivasten tahtoa valaa ja onnenkaipuuta on Se syttyy 'hehkun ijäti palaa! Ja povesta nousevan polven "taas jälleen syntyvi sykkävin innoin Niin uutena uhoo toivo ja usko kuin aamunsarastus yössä — kuin rantojen kultainen rusko Kisa Viertovirta tuosta sävystä millä isän ja ra kastettavan puolison osuutta kerrotaan on hysteerinen tun teilu Päättävää keltään armoa anelevaa ei ilmeissä äänessä tai käytöksessä esiinny "Ile ovat olleet jo kuusi päi vää nälkälakossa" jatkaa hän "saadakseen painostetuksi heille jotka ymmärretään valtiollisiksi vangeiksi edes samat oikeudet ja mukavuudet kuin on tavalli silla rikosvangeilla Mutta sitä he eivät saa Vankilan eikä muutkaan viranomaiset lainkaan välitä vaikka he olisivat syömät tä niin kauan että he kuolisivat nälkään Päinvastoin juuri sel laista he haluaisivat Samaa mieltä — puhelee hän edelleen — oli minunkin miehe- SAARA RIKKAAN JA KÖYHÄN JOULU 111 JO alussa ennen kuin he lak- teen Hä Kirj Winnie E Branstetter '0h tuopa näyttäisi hyvältä Saa ran yllä !" huudahti vankilan muka vuusklubin (Prison Comfort Club) sihteeri Hän oli juuri avannut kää rön jossa oli lämmin verkapuku ja tarkasteli sitä loistavin silmin Me toiset kokoonnuimme hänen ympäril lensä ja pyysimme hänen kertomaan meille Saarasta Ja hän kertoi meil le seuraavaan tapaan "Saara — Saara Danley on hänen koko nimensä — on 17-vuotias juuri minun tyttäreni ikäinen Saara ei ole saanut käydä paljon koulua ku ten voitte nähdä hänen kirjeestään kin ja nyt hänellä ei ole tilaisuutta ooiskella ainakaan useampaan vuo- isänsä J M Danley on vankina liittohallituksen vankilas sa Leavenworthissa koon menivätkään ja oli koetta nut sen saada toisetkin toverin sa ymniiärtämään mutta enem mistö oli uskonut että ei ne nyt tämän maan vankilayiranomai set ole sen raa'empia kuin en nen Venäjällä ja sielläkin oli nälkälakolla saatu parannuksia vankilaoloihin Äänestyksessä oli -OI 1--i1i-1i 'j-Min -ni-mmirö miir rmnlnlli ia iallisuutta Hän hankki itselleen so- vähemmistö vaikka varmaan tie- ialistisia sanomalehtiä sivätkiu ei sillä mitään voitta- ai"a '"""= elämänsä i-:mi 'lioti nääröksrn iälkeen känään toisenlaiseksi — j- yhtvivat tietvsti lakkoon ja py "Saaran isä oli vuokraviljelijänä Oklahomasta Monien vuosien toi vottoman taistelun jälkeen jolloin hän ponnisteli saadaksee toimeentu lon vaimolleen ja kuudelle lapselleen joista Saara on vanhin Danley sai sattumalta käsiinsä sosialistista kir- (Sävel: "Älä itke äitini") Kirj Sopille Koskiren-Vassberg Joulujuhlaa rikkaat viettää loistopalatseissa' Samaan aikaan köyhät värjyy vuokra kasarmeissa Joulujuhla rikkaille tuo nautintoa suurta Koiran tavoin köyhät saavat purra mieron luuta Rikkahllle joulujuhla lahjojansa jakaa Samaan aikaan köyhälistön puuttehet on vakaat Joulujuhla rikkahllle paistit maukkaat tarjoo Samaan aikaan köyhälistö "nälkäisenä värjyy Joskus joulut vaihdetaan ja köyhän onni saapuu Yhdessä kun rynnätään niin kapitaali kaatuu Silloin köyhän sielussa on juhlatunne suuri kun on maahan murskattuna kapitaalin muuri ja lyhyessä muuttui tyk Hän yhä pon- toimeentulon per- "ja niin hän kuoli väristen ta sydäntäsärkevän vääryyden ristuksessa "Naapurit tulivat katsomaan vilus-kou- LUOKKATAISTELIJAN Nuori hän on vielä Ei aina kaan yli kahdenkymmenenvii den Lapsi jota hän hellien huoltaa on ehkä kohta kolmen vuoden Joudumme samaan posti vau nuun molemmat matkalla syr jäiselle farmiseudulle Vaunun (liljoilleen jäätynyttä tietä e teenpäin vyöryessä lapselle leik kiä tehden kyselen minne hän menee niistä tulee Pikku hupak ko ei voi vielä ymmärrettäviä vastauksia anjaa Äiti 'puhelee pienensä puolesta: "Menemme sedän ja tädin luokse jonne o lemme täytyneet muuttaa asu maan kun isä raahattiin vanki laan" Ilman arkailuja ja ujosteluja nuori äiti minulle tuntematto malle kertoilua jatkaa "rvävinv me taas isän luona vankilassa Siellä usein käymme Nytkin tullaan sieltä" Alan arvata mikä on sellainen isä jonka vankina olosta ja jon ka luona käynnistä noin miltei ylpeillen vaimo äiti puhuu En tahdo olla tunkeilija ilmaisuik seni ajatustani miksi luulen hei dän rakkaimpansa vankilassa vi ruvan mutta nuori äiti huo maa myöskin että heidän kans saan haastelijalla ei voi olla mi lään huonoa ajatusta isästä mie hestä jonka luota he tulevat Silitellen pienoisensa kiehkura kutreja katsoo matkatoveria suoraan silmiin keskeyttäen ly hyen vaitiolon ja sanoo: "Isä on tvöläinen Työläisenä on hän kuulunut työmaansa järjes töön ja siksi hänet sullottiin toisten saman järjestön jäsenten kanssa vankilaan Xiin ja mik sieivät he häntä voisi vielä tap paakin siilä isä on asialleen re hellinen" Tätä sanoessa noil le miltei lapsekkaille kasvoille tulee ankara rautainen piirre ]a sanatkin saavat särmikkään syvät lakossa siksi kun viidessä lakkonsa lopettavat Usea heis tä oli jo eilen joutunut sairaa laan Minun mieheni oli häkis sään johon hänet vietiinkin mutta heikko ja sairas hänkin jo oli Vankien ei annettu saada edes vesipussia jolla olisivat voi neet vatsansa puhdistaa ja siksi he joutuivat kärsimään pian hirveitä tuskia Nyt kai ne tänä iltana lopettavat lakkonsa sillä kaikki ovat jo tulleet vakuute tuiksi että heidän kuolemaansa halutaan Mutta pojat eivät suinkaan 'halua kuolla he tahto- nisteli saadakseen heelleen mutta hänen ponnistelunsa set uteliaisuudesta - toiset omantun ei ollut enää toivotonta taistelua Hä- non soimauksen ajamana joka sanoi: neliä oli nyt toivoa ja uskoa Hä- 'Te olisitte voineet auttaa 1' — ja neliä oli toivoa tulevaisuudesta joi- muutamat — ainoastaan muutamat loin hänen perheellään tulisi ole- — tulivat sosialistisen toveruuden maan kunnolliset elämän mahdolli- hengessä suudet hänellä oli uskon työväen- "Hautajaisten jälkeen nämä vii luokknan ja sen järjestymiskykyyn meksimainitut neuvottelivat Kuin Hän levitti tätä toivoa ja uskoa vai- itsestään heistä tuli toveri Dnnleyn moonsa ja lapsiinsa ja hän puhui sii- kuuden lapsen holhoojia Mitä he ta jokaiselle farmarille ja työmiehelle voisivat tehdä? He olivat kaikki jonka kanssa hän joutui kosketuk- auttamattomasti köyhiä vuokravilje 8n lijöitä joiden täytyi panna ensi vuo- "Hän tuli tunnetuksi sosialistina den satonsa kinnitykseen saadakseen henä joka taisteli kapitalismia siemenviljaa Mutta jotakin oli ten- mieh vastaan sekä kaiken puolesta vat elää vielä ja toimia saman nyöc!ytti työväenluokkaa asian eteen enempi mun vieia ovat toimineetkaan" l-lan teollisuusunionismista rnrmareiiK ja joutui sen johdosta vastakkain ko Samalla kun hän keskeyttää puhelunsa vangeista jotka ovat nälkälakossa näyttää uutista Tacoina Ledgcristä jossa kerro taan suurista bolshevikien saa mista voitoista Venäjällä tul len uutisen johdosta päätelmiin 'Kun kapitalistit näkevät että työläiset taisteluissaan voittavat tuissa maissa noin loistavasti saavat nuo voitot täkäläiset riis täjät raivoamaan Amerikan jär jestyneelle ja voittoon pyrkivälle 'työväestölle sitä hirveämmällä ja raaemmalla tavalla mutta isä huista samoin kuin toisetkin pojat va- täisi kuutti nytkin että kyllä se tä mänkin maan työväki kerran saattaisi voittaa Minä olen myöskin merten takana varma että mekin amerikkalaiset heistä tulevan kerran voitamme" Hänen silmänsä iskivät ilon ja toivon tulta 1'oskilleen lensi punaa Pienokainenkin ilostui ikäänkuin hiinkin olisi käsittä nyt että äidin sydänilmen täyt tää riemun ja varmuuden tunne paremmasta yhteiskunnasta yh teiskunnasta jonka uudistami seksi isä-ukki on koettanut osuu tensa suorittaa ja on nyt siitä svvstä vankilassa ' Tuli tienhaara jossa matkam me erkaantui Hyvästit vain nikku KuhvTe ia hänen äidil- tikylänoä pikkusieluisten ahdasmie listen loisten kanssa joiden yksilö- edut sokaisivat heidät näkemästä sitä vieläkin ylevää ihannetta jonka hän heille vähäisillä osotti "Sitten tuli Danley näki ne mikä tävä Yksi sosialisteista otti viisi Pu" nuorinta lasta luoksensa Hänellä oli istclläänkin viisi lasta mutta heidän täytyisi jakaa köyhä kotinsa ja puut teellinen ravintonsa näiden pienten orpolasten kanssa He ovat siellä vanhemmat heistä auttaen kyvyillään maatöissä ja ta- lousaskarcis?a ' sota ja vakoilulaki "Mutta Saara pieni Saara 'parka! taloudelliset voimat Hänen kohdalleen ei riittänyt se että huudon takana: 'Tehkää mailina tur- hanen täytyi nyt luopua Marystä ja valliseksi kansanvallalle" Edelleen- Jonesta Fredislä ja Jamesista ja vie kin hän kynti äesti ja kylvi pelto- lapa pikku siskostaankin sillä naa janta mutta hänen sosialistinen pro- pUrin pienessä hökkelissä ei olisi ol pagandansa sai uuden sävyn Hän ut tilaa hänelle puhui nyt vähemmän uudesta yhteis- "Eräs toinen naapuri anoi että kunnasta ja enemmän sodan kau- Saara saisi tulla heille ja tehdä heil- Hän pelkäsi että sota kaän- la työtä ruokanBa edestä ja ni n 3aa työväenluokan mielet heille ra kiipesi hänen kärryilleen ja ajoi välttämättömästä järjestymisestä ja hänen kanssansa hänen kotiinsa Saa- hpidät vihaamaan veljiänsä ra on vieläkin siellä työskennellen Hän ei olisi toivonut ruokonsa edestä ''Siihen nie löysi kapitalismin taistelu koneita Hän ei olisi toivonut heis tä ollenkaan tulevan taistelukoneita "Seuraava talvi Danleyn tuomitse misen jälkeen oli kauhean kylmä Xiii Saara ia toiset lasta oonnistelivat eteenpäin korjasivat sadon ja kyntivät pellot jälkeen kun svksyllä Talvi-iltoina he kokoon- Hyväillen nuoreni- Ho asti kun meidän klupim Saaran ja lähetti hänelle vaatteita ei hän ollut saanut uutta pukua kahteen vuoteen Viime vii kolla hän sai laatikon makeisia ja hän kirjotti heti minulle sanoen et tä ne olivat ensimäiset makeiset sen isa meni pois laittoi kertoja verkapu- ieen joka oli luokkataistelua ja luokkataistelijan vainio leo Keino tuivat asuntohökkelinsä uunin ääreen vun kääröksi Minä katsoin kerto- nälkäisinä vähillä vaatteilla ja yksi- mu8ta kuuntelevia naisia Jokainen näisinä lukuunottamatta jonkun so- heistä näytti tulleen vuosia vanhem- sialistin tilapäistä vierailua joka sat- maksi Heidän silmänsä olivat sa- tui pistäytymään heillä nähdäkseen mcat ja punottavat ja heidän kasvoil- kuinka he tulivat toimeen ja haka- ]a näkyi katkerien ajatusten jännitys ja säälin väreily Melkein yhteen ää neen he sanoivat: "Kaikki he saavat Meillä ei ollut makeisia kiitospäiväksi ja jouluksi A'" myöskin" takseen vähän polttopuita Tu[i sit ten tammikuu purevine pohjatuuli — Arvelut vaihtuvat ajan ja paikan mukaan mutta luonnon ääni pysyy aina ja kaikkialla sa mana Sitä on siis seurattava Schopenhauer neen ja lumineen muuta svötävää kuin perunoita toisinaan rukoili vilusta Kyl- ti itki toisinaan mutta aina hän värisi mät talvituulet mursivat hänen hen non ruumiinsa voimat ja suuren vää ryyden katkera kylmyys pisti hänen äidin sydämeensä Sellainen oli kertomus Saarasta Se on myöskin kertomus monien muiden luokkasotavankien lapsista Mitä te aijotte tehdä heidän uh-teensa?