Tiistaina Joulukuun 16 p — Tuesday December 16
No 40
JOULUJUHLAN HISTORIAA
(Jatkoa ensimäiselta slvultal
Samoili-oli pohjoismaiden kan
sojen 'keskuudessa tapana lopet
taa kaikenlainen sota ja veren
vuodatus Vanhat riidat sovit
tiin jotta uusi vuosi voitiin al
kaa puhtaalla mielellä ja hyvillä
suhteilla kanssaihmisiin Ihmi
set kävjvät tervehtimässä toisi
aan ja i toivottelemassa kaikkea
onnea-ja hyvää -Lahjoja annet
tiin varsinkin lapsille Nyky
ään yleensä pidetään että joulu
lahjoja annetaan Kristus-lapsen
syntymän muistolle mutta sekin
kuten koko joulujuhlakin perus
tuu vain sille ilon ja hyviin titn
teelleinjtä ihmiset tunsivat sen
tiedon johdosta että päivät pite
nevät 'jota seuraa kevät ja kesä
jolloin maa-emo jälleen lahjottaa
heille antimiaan
'Kristillinen kirkko ei ole
myöskään keksinyt joulupuuta
joulumenoihin kuuluvana vaan
on sekin kotoisin pakanallisilta
ajoilta v 'Eräässä keskiaikaisessa
sadussa kerrotaan kuinka muka
pyhänä yönä -— jouluna — kaik
ki puut metsissä puhkesivat ker
ran täyteen lehtiä ja kukkia
Roomalaisilla oli tapana koristel
la huoneensa vihreillä oksilla
Saturnalia -juhliksi ja samoin ta
paavat pohjoismaalaisetkin ko
ristella huoneensa vihreillä leh
villä tai havuilla jouluna sekä
muina juhlina Ruotsalaiset pi
tävät havupuuta ikuisen elämän
svmhoolina koska ne ovat aina
vihreitä Muinaisten roomalais
ten juhlatavoista ja keskiaikai
sista pyhiiuystaruista lienee yh
distetty se tapa mitä mekin vie!?
noudatamme nimittäin kuu pys
tytäme joulukuusia kynttilöilleen
ja koristeineen
Tosin saattaa joulukuusellakin
olla vieläkin vanhempi historia
ikuin edellä kerrottu Se saattaa
olla Aamiaisen rodun mukana
kulkeutunut tapa rotunsa syn
nyinseudulta Muinaisten india
laisten kerrotaan viettäneen
"1 luli"-iuhlaa päivän pitenemi
sen aikaan Eräs juhlamenoi
hin kuuluva tapa oli keinotekoi
sen puun pystyttäminen joka
tehtiin kallisarvoisista esineistä
ja koristettiin lampuilla ja jalo
kivillä Puu rakennettiin kolmi
kuimion muotoiseksi ja piti sen
esittää jotakin kohnikulmion
muotoista puuta joka kasvaa
ko!mi'cit!niion muotoisella Meni
vuorella josta eiämä on saanut
alkunsa
1'a'tsi rauhan soäiiiaminen
joulukuusi lahjain- ahtaminen ja
tervehdyksillä käynti jotka ovat
kaikki hyviä j:i kauniita lapoja
on vielä useita muita saneen
kauniita tapoja jolla yhtyvät
joulumenoihin 1'seissa maissa
hyvätahto ulU'tH:in myöskin e
läimiin eikä yksinomaan ihmisiin
Niinpä on Ktiotsissa tapana si
toa viljalyhde jouluna -portinpieleen
jotta Immttkin saisivat
jouluherkkuja Toisissa maissa
on tapana asettaa kynttilä yöksi
ikkunalle jotta joku vaeltaja nä
kisi että häntä odottaa suoja ja
ravinto
Joulupukki on myöskin iiiui
naistefv joulunviettäjien keksintö
Saksalaisille lapsille tuo "Kneeht
Rupprecht" lahjoja jos he ovat
olleet hyviä ja keppejä jos - he
ovat olleet pahoja Toisissa
maissa tulee joulu-ukki yöllä
joko peuroilla ajaei tai luudalla
ratsastaen ja panee lasukaisten
sukkiin tai kenkiin lahjoja —
Moni 'pikku tyttö ja poika on
toivonut että hänellä olisi oikein
suuret sukat tai kenjrät
Mitä joulujuhla merkitsee meille
sosialisteille?
Joitakin vuosia sitten nimitti
sosialistipuolue joulun lasten
juhlaksi
Mikä onkaan sen sopivampaa
kuin että tämä päivä jota ih
miskunta jo varhaisessa lapsuu
dessaan vietti rauhan ja veljey
den ja hyväntahdon juhlana o
mistetaan lasten juhlaksi — huo
mispäivän kansalaisten juhlapäi
väksi jotka kerran saavat naut
tia siitä todellisesti rauhasta
hyvästätahdosta ja veljeydestä
jonka puolesta miljoonat rohkeat
naiset ja miehet kaikissa maissa
tänäpäivänä toimivat Me so
sialistit emme mielellämme vie
tä mitään niitä juhlia joita kan
saa orjuuttava ja pimittävä kirk
ko on pyhittänyt Siis sikäli kun
me vietämme joulua viettä
käämme sitä lasten juhlana
Meillä on omia luokkajuhliamme
— kuten Vapunpäivä Venäjän
vallankumouksen vuosipäivä ja
Kommunin muistopäivä— jotka
ovat yksinomaan meidän juh
liamme ne ovat virstantolppia
siinä suuressa taistelussa —
luokkataistelussa — jonka voit
to vasta tttopi mailmaan rauhan
veljeyden ja hyväntahdon
JOULUMIETELMÄ
(Jatkoa ensimäiseltä sivulta)
on- sellainen olotila jolloin mail
massa vallitsee todellinen rauha
Valveutuneiden raatajain sie
lussa soivat rauhan veljeyden
ja hyvän tahdon säveleet — nii
den huomenkcllojen soinnut
jotka kerran raatajain päästyä
oikeuksiinsa levittävät sopu
soinnun sävelmiä mailmaan Nii
den sulosoinnun tuntee tänäpäi
vänä vasta valveutunut raataja
— luokkataistelua jonka silmiin
jo kangastaa uuden yhteiskun
nan ääriviivat
Valveutuneiden raatajain sie
luissa ainoastaan on elävänä to
tuutena kuolemattomana ihan
teena se sanoma: "Rauha maas
sa ja ihmisille hyvä tahto" lie
sen sanoman kerran julistavat
mailinaan ja silloin on todelli
nen rauhan juhla — raatajien
juhla
Liittäköön 1ämä rauhan ja
hyvän tahdon ihanne meitä raa
tajia lähemmin veljiksi keske
nämme jotta jaksaisimme 'pian
suorittaa loppuun taistelumme
orjuudesta vapauteen !
VALOTTOMAN ELÄMÄN
VANKI
Minun kaipuuni on kuin suu
ren virran suvanto ja niinkuin
kuohuvan kosken pauhu
Milloin on seu tyven hetki
vierii se raskaasti kuin suuren
suvannon vesi mutta sen tuot
tama tuska on yhtä raskasta
Hitaasti se painuu halki pakot
tavan sydämeni ja minä näen
sen mustan syvyyden sieluni e
dessä kuin Tuonenvirran kal
von Milloin taas minun kaipuun?
kiihtyy kohoaa se kuin kosken
kuohu ja ärjyy kuin hurja myrs
ky mykistyvän sieluni yllä
Oi minä kaipaan minä ikä
vöin Minä kaipaan rauhaa minä
kaipaan vapautta ja voittoa jo
ka väikkyy kaukaisuudessa Mi
nä ikävöin ja itken impeä sitä
ihanaa jonka nimi on Rakkaus
ja hitnen kaksois-sisartansa —
Kauneutta
Heidän puoleensa minä huu
dan ja heitä rukoilen luokseni
Sillä tämä ympäristö tämä arki
elämä jossa elän on kuin van
kila Sen painava ahtaus kaar
tuu ylitseni kuin tyrmän holvi
ja sen pikkumaiset vejvotuksct
vaivaavat kuin kalileraiitain pu
ristus Ah minä olen valottoman e
lämän vanki
Olen orja sillä minun täytyy
raataa arkisen elämän askareis
sa Orjan ies on harteillani kuin
raudanraskas kuorma ja sitä
julmemmin se painaa niitä har
taammin minä ikävöin vapautta
Jokainen hiukkanen minun
ruumiissani tuskasta kiihtyy
sillä koskena kohisee niiniin kai
puuni ja orjuus ja valottoman
elämän vankeus ahdistavat mi
nua ankarammin kuin haudan
multa
Oi vapaus oi rauha miksi
viivytte vielä?
Yksin teissä on minulle elä
mä !
Oi leimahtakoon sieluni tulen
liekiksi ja polttakoon poroksi
vankilansa ja nouskoon tuskani
jo turtumuksen keskellä vapau
teen ja rauhaan !
Sillä silloin vasta minä voin
Rakkauden ja Kauneuden koh
data ja silloin vasta saan heitä
rajattomasti rakastaa
Silloin minä elän Rakkauden
lämmöstä ja Kauneuden päivä
paisteesta ja voiton hurmion
voima herättää laulun vuon vuo
tamaan huulteni ylitse
Oi leimahda siis minun sie
luni tulen liekiksi ja valiota it
sellesi vapaus — vapaus!
Toivo Raita
FARMARI TUPPURAINEN
Kirj Täti-McCone
Farmari Tuppurainen sai hyvän
sadon viime kesänä Kaikki kasvoi
hyvin hänen uutterasti kasvimaitaan
hoitaessa
Aamusta varhaisesta myöhäiseen
iltaan hän hoiteli keinojaan ja kanat
munivat ahkerasti
Tuppurainen korjasi viljansa ja
läliti viemään kaupaksi ajatellen hy
villä mielin' kuinka mukavasti hän
saa nyt elellä talven yli kun ''juma
la on näin hyvän sadon antanut"
Mutta kun hiin niiissä herttaisissa
ajatuksissa tepsutteli tietä pitkin
kantamuksineen ajaa hurautti Mr
Korkeat Elinkustannukset hänen y
litseen suurella muhkealla autollaan
sirotellen ympäri tietä ja murskaten
mäsäleii kauniit kasvikset hedelmät
ja kananmunat
Ja ennenkuin farmari Tuppurainen
ehti ylös kömpiä tulla suiisti Korkei
den Elinkustannuksien kintereillä
Joulupukki lähes yhtä muhkealla
autolla ja tijoi Tuppuraisen yli tuho
ten hänen viljastaan vielä sen mitä
edelliseltä ajajalta sattui eheäksi
jäämään
Farmari Tuppurainen loukkaantui
niin palloin että tuskin kykeni ko
tiinsa ryömimään
Kipujaan kärsiessään ja vammo
jaan hoitaessa sai Tuppurainen aikaa
ajatella tämän mailman menoa ja
joskus Qiän puheli vaimolleen näin:
"Kyllä se on äiti kuules asia sillä
tavalla että meidän farmarien täy
tyy ruveta yksiin tuumiin toisten
työläisten kanssa ja ottaa ja määrä
tä miten Elinkustannukset ja Joulu
pukki ja kaikki ne muut herrat saa
vat elää ja kulkea tai muuten ei
meidänkään elämisestä ja kulkemi
sesta mitään tule"
— Joka kerta kun suuri aja
tus ilmestyy ajan tietoisuuteen
herättää se samaa kauhua kuin
irtipäässyt leijona torilla
Mutta kuinka pian vickotel
laankaan sellainen vallaseläin
häkkiin !
Ellen Kev
++w++++[+-H-+++-H-H-H~H-+++
+ +
Kirj W Palomaa
on ainoa suomenkielellä ilmes
tynyt teos jossa rakkaus- ja su
kupuoliasioita käsitellään luon
nonomaisessa alkuperäisessä puh
taudessaan Hinta 50c sid 75c
FILOSOFINEN K Y
3730 VVilton Ave Chicago 111
-H-4--H-4--l-l-H'-KH-l-lH-4-H-l-l'
Toverittaren tilaaja
määrä kymmeneen tu
hanteen! CANCER
Ei veistä ja verenhukkaa
El LAASTAREITA JA TUSKIA
TUNNITTA1N TAI PÄIVITTÄIN
Kasvannaiset peräpukamat
pukamat kupu kaulassa
Naisten taudit iho vatsa suolisto
Neljän vuoden tutkimukset Europassa
Yli kolmikymmenvuotinen kokemus
PORTLAND PHYS1CAL THERAPY
LABORATORIES
4I2--4I7 Journal Bldg Portland Ore
-t-H-H-T- r-i-i-H-H-H-t-i-M- M--H-+++
+
SUOSITTELEMME AJURI
LIIKETTÄMMEI Olemme aina valmiit palve
lemaan teitä kaikonialsella
ajurillikkeen alaan kuuluvalla
työllä
SEABORG TRANSFER CO
Puhelin 453 Astoria Ore
Osslfe-itaelfiisia
ABERDEENIN S S Cl UHIN ompeluseura
kokoontuu j-ka torstai klo 2 ip 713 E
lst St — Tervetuloa
ASTORIAN S S O ompeluseuran kokouk
set pidetiäu osaston talolla joka torstai
ilta kello R Osote: 2o2 Taylur Ave
HOQUIAM1N S S O ompeluseuran ko
koukset pidetään osaston talolla Ahjolas
sa joka torstai kello 2 jpp Osote: 315—
lOth St Houuiam Vvash
MULLAN S S O ompeluseuran kokoukset
pidetään "jot-a torstai Suomi-haalilla kello
5 ipp Kaikki tervetulleita
PORTLANPIN S S Osaston ompeluseuran
kokoukset pidetään osaston ralolla joka
toinen toistai-ilta kello 8 — Osote: 719
Montana Ave
HANNAN S S O ompeluseuran kokoukset
pidetään jokaisen viikon torstaina kello 8
jpp Ifuom I Kahvia saatavana joka ko
kouksen lopu Itua
VVAUKEGANIN III S S O viralliset
kokoukset pidetään joka kuukau
den ensimäisenä ja kolmantena sun
nuntaina alkaen klo 2 lp — Osaston
ompeluseuran kokoukset ovat joka toi
nen torstai alkaen klo 'l jpp VV
via kokiiui äen loputtua
H ll-H-'fr-H-H"l-?
NAISTEN OSUUSKOTI
SAN FRANCISCO CAL
3627— 16th St
Tebfooni: Market 3958
SAN FRANCISCO
„li nt[iiTt H-H
NEW VORKIN SUOM NAISTEN
% OSUUSKOTI $
+ JA PAIKANVXLITYS-TOIMISTO +
241 Lenox Ave & 122 St +
+ +
+ Telefooni: 81? Mornlng side +
l-l")-r"l"l'H-H-"t"l"i"I-l"ll