o
Tiistaina Joulukuun 9 p — Tuesday Decemher 9
No 48
C-LSMteFfiO TAANTUMASSA?
taa l:e-!:u:i-hs"a Usaä maassa ak
koi ' uifj f hvm krm lainen
ikiin-'! nsr to- j Itsen oli nvu
kisa c imkina s a !aike'la tai
lUMtltMi joLvne:: [:ti veivolli
iU(!tesvn iulfi j"i tietää jota
kin i sii! nosta ma tiali-ta y
ii [ led isia ja ia ssktkstit tais-te!-i
vartit '!!liä::i vaataan
Imi-- Ii -iv at :'Wa iukeltiill
jat yi :'ii tovereiden
aa -i-ra' :saksn kesknste'-ti-i
! !'? ':' u)'ta ja siten
l:-liif-': :tr-:ä: ja t -iskuin
I'n!a j t oja ' jr m- tannivnc
t - ' : r: kehittivät pu
liiijiti ja v:t-j ä i-'nhcit:i -it4
-ttiii' "t m : ja niitä ktifi
Mflti V hl a Uv' usein -olivat
-m : (Uii-: -'lv 'li': ' :! k: 1 joltet: llj a
eaioauka "!:' Ju te -reetddo-j-noiic
-i ' - rlka f' iin — 'ai
heita t:rv'ii-'i ia nc jaksettiin
uh itia s u tiu 1 uten nyi
n v iä ' V: i n i tli puhci-ta
n-' i„ t to'-o-ia korvasta u
I i-- ' im ie a: ': äestä si:-ä:i:i"
"U i "i' miatm kannata
na-aal : :a:' m aa' puhetta kyl
ki aoaä CL n m'tä sissiä sa
noi "i '" i Hiaa-t -anojat tt val
li: : ia o- ' li Miimäil tlctukda
I w-u jota sanan-akki osot
t-i v o IH:r:V painijat usein
o L -ätk'n i'tc'fst yleiseltä
li-n k I ni "täytyy sitä heiken
va: -'ti yi'h että pulitei ( vat
! a -i-: a välit' iii it"n paha j"ka
ku-'-i n i't- i i: : j a" niri
1-1 Irjoja! ia e:men:'ikaai ostet
tii s Jukt in a-ta v arten Oikeinpa
totkaiia s aaieukn teorioita ji
:o i dC-a n H l-Ceu historaa
iivi!--r:a!i-m a luu :n mtitdettä
hfi lv ppi vv m ' i 'idettiin ai
van 'ä ttivätv minä seil lisien
I I ' - a'! Svtk I ri joiden a
vifit l-yi-itlh: ium amam por
v ia n i-o-i'! iii? ct kä-it-t
i t luttav -Itä työto-creiita ja
na i i:r -ilta -- Mksi saloin niin
riiata irt niin takrlä: jiisi kv-
iio:if::a liike oli nuorta
poioloa aip'en ja vanlaaiilia
i ai p„r:i"ii!aa r-en mukaan tu
li t'ntt'''):i aili-tyshaltii-iinmat
j i i iii : 'tn :at Xc jtka- olivat
jo lu ina-ata:! i eilk-ty "haluisia
iiia:ii:: at '-osla!isti'iin iliantei
in : aaaivat son pääm iärän
ui: ii 'Xi n aion ja lie olivat
kv 1'it :':! f'ta as! tinaan tu ho:i
innr v a raa ija-n jf tikkoon
l-a-i JuiiV -sa i!i'inj!ien ensi a
In : : i ":-'-aa" tarvittiin tie
to t i i' -: a'ii!:-t:i puolustaa s--siili:
nai n:' ja ja j)yrklrii)-' siä
! lii iti itii aiii-i ja kaikkailia
ja -al-sl -ha'!n ju tai-ti-lijaluon-
i i' inkaiai ai tietoiset sosia-
li ti rti-ci i at — ci mielelliiiin
at::t Liit:m ja is kttniioslai'
tiii' mi-i Iin via oii hankittava
ia a! : 1'aiiaiiuja tietoja Se m
n -ii--' n 11 ii kyää-i m t ivai
li ' iiili lai taian vaiihoilliscii
lioa'' aain t ii naapurimme uiis
1 1 1 1 - -1 l i eileaai ia sivnuletaan
Im'- !i:: n osVi liru se!viti-ly
oi : ' i 11-! i-in1: aikiiaiki aaa
m':' :a t Miali-teiHe häi'tii
J 1 1 i ':!"' r 17 1 1 k:'SvaU ttiin käin-iyli-ii!:"Hi
i ankoil'isia Ja kas-voI!--ii
'c i "-ii 'a muie varsinkin
-litai liri - -ai to e n t-iiniuta a1
laii laiiviitim j'i käsittää Iivonen
ko ii lia-aastak-la kuten uriai
lii iiä ItckmistS uiusiikkia y
ie joten homehtuneet k ivk ho
ku:'!! vt j i typerät v anhoiiiiaet
nliiiua-eurit eivät pitäneet ri
vi':' k"ieuueet pitäiuääii olijei
in '--- i i a
a-i itu kuu ne pienet liaaliräh
j il k ita sai i'i!i!iistutt4l saada
u ilaatiiksl kävivät a!ilaak-i
täydyttiin alkaa omien haalien
rakemiuAjiiuihiin Työväen temp
peleitä nousi toinen toistaan ko
meampia — ja ne maksoivat tu
hansia Jouduttiin maksamaan
haalien veijaija ja velkojen kot--k
da Osastoissa täydyttiin al
kaa tolrriniiian etupäässä niin
että laatiin rahaa TäTnä ai
naellinen piioK kehittyi melkein
l:aikkin'!a ää-asiaksi ja sosialis
tinen kasvatustyö jäi sivuasiaksi
Ohjelman piti olla "hauskaa"
piti f !'a kupletteja sutkauksia
vitseiä ja humpuukia jotta kan
nattajajoukko tulisi riittävällä
tavalia huvitetuksi' pysyäkseen
ir likan a Ja kannattajajoukon
kuvinhaiua tyydyttäessä ovat li
stan näistä vielä sosialismista
melkein tietämättömistä huvin
haiun liikketsetirme mukaan a-iami-ta
nrorista tovereista nuio
(ViGluaeet luivitoimikunnat ia
muutkin alaosastot -tavallisesti
nalli -t-aneet sosialistisen kasva
ttistyin tärkeyden kokonaan
aulia t veteraanit ne jotka osas
to ia ovat tiluksi perustelleet
kä v vä t k :)k ou k s i s s a huolehti va t
osastojen kannoista puhuvat jol
loaikin iltamissa ja yleensä koat
Xavpt haaaastaa vielä aatteellises
ta kasvain-työstä mutta heidän
i aä utui-sensa on heikkoa haali
ea vciiojen ja huvittelijajoukon
yiivoinian edessä -
M iin 'uukanamme on joukkoa
matta ei tietoista eikä 'edes tie-do-lialuista
iuokkataisteliiajouk
koa jota todistaa lehtiemme kir-jeeinaiht-tijien
valittelu Hyvin
suuri määrä osastojen jäsenistä
kuuliin osastoon siksi että ala
osastojen säännöt heitä siihen
velvotlavat
Järjestömme lehdet ja puhujat
eivät ole kyenneet kasvattamaan
joukkojen tietoisuutta niin no
peasti kuin niitä on osastoihin
tua iuut !'i olla kyetty tarpeel
lisessa määrässä sytyttämään e
des itseopiskelullakin
Xykyääu tuo osastojen jäsen
ten eni -nimistön perin keveä asi
oiden harrastus on tullut parem
min i!mi kun mailman suuret
tapahtumat työväen valtava ku
mouksellinen liikehtiminen Ku
romassa ja porvariston radikaa
lisia työväenaiueksia vastaan
kohdistama vaino tässä maassa
pitäisivät flkt omiaan järkyttä
mään lyöväen mieliä ja innosta
taaaa toimintaan
viriä mukt-uamme olevia ja
: lvnranimc kannattavia jouk
koja o:i valistettava Ja tuota
a!stustyö[ä on lähdettävä teke
mään aakkosista kuten järjes
tömme toirieen-panevan komite
an t ladia näy täänkin- jo pääte
tyn t"h'iä Tiedonhalu on saa
tava iia ailstössii vireille Nyky
aika vaatii tietoisia luokkataiste
iij 'ta Xiii ä saadaan hyvin jär-
ii: Leta'a k isvaiastyöllä niistä
ioukoiti ji tka sy ystä tai toises
ta ovat ö-ltua-eet kulkemaan si
sinlisiici mukana Jokaisen sosialistin-
tulitii olla" akitaattori
hanan tiliisi kyetä välistäni ia:i
vielä lm 'kkatiedottomat työtove
rinsa ja raapuriusa hänen tuli-i
kyi tä knmoMiiaaii tietoihin ja
tosiasioihin iierustuvilla väitteil
lä vanhoillisten unionistien ja ultra-radikaaleiksi
itseään luulevi
en tuplajuttiaisten ennakkoluu
k iset käsitteet sosialismista
Meidän sosialistien juuri on
valistettava suuret työväen jou
kot ja johdettava heidät selvälle
h: 'kkataisielukaunalle pois seka
vuaih u ja ennakkoluulojen rä
meik'"'siä Me ainoastaan sen
ky la-aenime tikeiltään Meitä ei
sokaise taantumukselliset yksi
lölliset opit eikä myöskään n--kova!
uus' muutamiin vallanku
nioukseliisiiii fraaseihin -Meil-
Keittiön kult
tuurihistoriaa Miten kauan luonnonkannalla ole
va ihminen on ruokkinut itseään
Jutuilla lehdillä ja muilla" kasvia
aineilla ou tuntematonta Ja tämän
kysymyksen gooicoginen selvittämi
sien on vielä maapallon kivettymii
korrosten kätkössä Ki itukaan voi
ne sanra kuinka monta vuosituhat
ta tai edes vuosijatatuaatta sitten
alkoi alkuihminen laajentaa rujka
listLai)s:i mutta tsattanee ijyvin o
tuksua sen tapahtuneen siihen ai
kaan jolloin Ihminen opui itee syn
nyttäinäiin tulta Varsinainen keit-'
t:än ensimäinen alku voitnnee siin
varmuudella olettaa kuuluvaksi lnai
inttuun aikarn Mutta myös tulen
keksimisen ensi aikoina lienee alku
ihminen vain varsin epS täydellisesti
csanuut käyttää tulta keittämiseen
Vastapäivän vähitellen aste asteelta
cppi hiin hienostamaan ja ylulistele
mään ruoka-anoi ta
Egyptiläiset olivat historian tietä
män mukaan ensimäiset joiden on
todettu py&tynoae valuiistainuan
herkkuja Samnan aikaan kun rah
vas sai tyytyä sipulikasvelliin ja
"kuivaimiin kalaan käyttivät rik
kaat ravinnokseen metsänriistaa ja
kotieläimiä viljalajeja hedelmiä
juuriksla jne Jo siihen aikaan-valmistettiin
viinejä pantiin olutta ji
roHcttiin likööriä Ja egyptiläiset
nvlitinaat ne alkuunpanivat suuret
juhlapidot Abessiinialaiset seura
sivat heidän eaiinerkkiään Näiden
juhla-ateriat olivat suurenmoisem
mat mutta ne päästivät samalla
heidän raa'at tapansa liillittöminä
valloilleen Niinpä esim unnettiin
voittojuhlissa juhlavierfnitten edessä
riisua vangit kahleista jenka jälkeen
heidät teurastettiin ja paloteltiin
Mainittu seremonia näyttää siihen
aikaan herättäneen juhlivien ruoka
halua Hebrealaiset olivat jo hie
nostuneempia ja- pöydän ylellisyys)
eneni enenemistäiin hoidan keskuu
dessaan He järjestivät pöytien ää
reen lepovuoteita vieraita varten ja
jokainen vähäisinkin mahdollinen
syy oli omiaan antamaan heille ai
hetta suuriin kemuihin: syntyminen
avioliiton solmiaminen hautaus yl
häisen vieraan saapuminen jne
Myös persialaiset olivat suuria herk
kusuita Kuninkaat palkitsivat jo
kaisen joka valmisti heille jonkun
uuden niakuaistinta kiihottavan ruo
kalajin Kru Paxnieniua Aleksan
teri Suuren sotapäällikkö valtasi
Dareiou palatsin löysi hän sieltä
277 kokkia 17 miestä jotka huo
lehtivat juomien valmistuksesta ja
70 miestä joiden erikoisalana oli
viinien valmistun
Kreikkalaisten keskuudessa esitti
vät suuret juhlnnidct tärkeätä osaa
julkisessa elämässä' Tosin nähdään
muutamien kreikkalaisten haimojen
alkuaikoina pyrkivän kohtuullisuu
teen Esim spartalaisten pääasialli
sin ruokalaji oii musta soppa: seas
'haalittua lihaa sianrasvaa etikkaa
ja suolaa 6:11a vuosisadalla e Kr
tultiin jo vaativaiseminiksi Eri ruo
kalajit olivat liromatulla sijalla Oli
jo myös erinäisiä keittiö- ja pöytä
kaluja: tunnettiin kattila- ja pais-
lä sosialisteilla toiminnassamme
ilmeneviltä virheistä ja -puutteellisuuksista
huolimatta on kui-
tenkin terve aatteellinen pohja
jolle rakentaa Ale tiedämme
että yhteiskunnallinen vallanku
mous' täytyy alkaa jokaista aja
tusta myöten minkä me työläi
set olemme perineet porvarilli
selta yhteiskunnalta Aleille ei
riitä joku pieni työmaa-vallankumous
vaan perinpohjainen
kumous kaikissa suhteissa ja
katsomuksissa jotka ihmiselä
mää orjuuttavat ja rumentavat"1'
tinpaunu veitsi lusikka ja juoma
lasi Mutia -h-aiukka ja lautasliina
olivat vielä tuntemattomat syötiin
soimin ja ae kuivattiin leipäyalaan
Kaiken mitä ei kulutettu pöydässä
veivät vieiaat mukanaan
Kcomalaiset olivat myös tunnetut
ylellbyydeFtiiän ja horkuttehihaius
taan Sianliha eli kunniapaikalla
heidän juhlapöydiissiiiin Tämän li
han etevin valmistustapa oli seuraa
va: puhdistettu Ja varovasti keitet
ty sika- täytettiin rastailla ulstereil
la ja harvinaisilla linnuilla jotka
valeltiin viinillä ja valikoidulla me-
Imlo TsirrUliiii ' vi n! I U u vvulf i f 1 1
eli k iistäkseen Uinäu valmistusta
van joka (aatto! vararikkoon yk
äinpä rikkaat pitojen järjestäjät
Uc aamiaisilta en saatu kuuluisa sa
valitettu lihamakkara mettvvurstl
sekä opittu valiiiisftamaan lintujen
sisälmyksistä nakkelusta hienonnet
tujen pSCasinuitten tai ka'stau joitten
kera Etanat jotka olivat rooma
laisten nileliiierkkiia valmistettiin
keitetyn viinin ja jauhojen kera
Keisari Doaiiliauukson aikana otet
tiin käytäntöön pöytäkalusto pöytä
liina ja lautasliina Veitsen apuneu
vona käytettiin pientä iOUkku"-ni-inistä
kapinetta josta kehkeytyi sit
ten haarukka
Easimäisten frankkilaisten kunin
kaitten aikana nousi liharavinto
huippuunsa Eräillä päivällisillä jot
ka annettiin Ludwig Pyhälle St Jo
hanin luosiarissa tarjosivat munkit
hauelle neljätoista paistia jotka oli
jäljestetty gyramitdfu tapaan samal
le vadille Riikinkukko muodisti
sen aikaisen juhia-aterian huippu
kohdan 1300-IuvuIIh alettiin viinis
tä valmistaa alkoholia Arnold de
Villeneuve sanoa siitä: "Se ylläpitää
terveyttä karkottaa huolet iishnt
taa mieltä parantaa yhdessä" jonkun
muun lääkkeen kera ähkyä ve3i
pi&iiä kuumetta jne" 14:nnen vuo
sisadan juhlapHojen ruokalistat oli
vat ylenmääräiset Jokaiseen ruo
kalajiin kuului roin 4—6 eri lajia
joten yhteen ruokalistaan saattoi si
sältyä jopa 24 ruokalajia ja useam
piakin Haarukka puuttui kuitenkin
yhä vielä ja mvös lusikka ja veitsi
kuuluivat harviuah-uuksiiii Kukin
vieras toi varovaisuussyistä veitsen
mukanaan Liemruoan ohessa mais
teltiin maljaa Usein oli pöytään
asetettu vain yksi malja kahta vie
rasta kohti niin että nämä ryyppä
sivät siitä vuorotellen Vasta jälkeen
vuoden 1400 alkoi siellä täällä nä
kyä haarukoita vasta paljoa myö
hemmin tuli niiden käyttö yleiseksi
Todellinen keittotaito on peräisin
kuitenkin vasta Ranskan Ludvig
XlV:nnen ajoilta - Batel ja Becha
riict ovat sen luojat 17:nnen vuosi
sadan kuuluisiin keittiöihin kuuluu
myös Lulli oopperan perustaja ja
suuri musiiitkcri Myös runoilija
Regnard oli mostari keittotaidon a
lalla Suklaan käyttö tuli Ranskas
sa muotiin kardinaali Iliclielieun
kautta ja vasta 170 paikkeilla alet
tiin kahvissa käyttää maitoa Sa
moihin aikoihin tuli myös alkoholi
yleiseksi Raiskan ensimäinen kah
vila perustettiin v 1654 Marseilleen
Yllä selostettu keittotaito ja sen
luomat nautinnot palvelivat luonnol
lisesti vain omistavia luokkia
Pyytäkää VAPAA f
LAAKEKIRJA — No O
SiliiJi on rlt -T nacslvn In unisten tnnlla neli
ti'U1iii Kuin luyii-:!:in tiivtMlinen luettelo Knc
inaliiisistil liijllliiiikkeisiii Miutii jeUilineil voi
Itse valita silpiviin liUi-en tmulilleen samiiten
invöslln Uiii l koi tti-il liiimitt y ni
iiiilli-'t ei vii t ole (inLinUilaiikkeilii vran tos:
HiiDiiKiInisiii vnlmistaiii jiUn Suumessu 'on jo
liiiyt tly nionii kyiiimeuiil vnnsln g
Tiimiiii kirjan snatte Yiipiuisfi jn fiifiisl spa
olla jokaisessa siimnnlaisrMsu kmlissn sj: iiii eltö
ti'-'lii koka sitii tnrvilseUe vni-okaa liunlbuiikl
litikkeilil ja lniniiTiiiiki-toiitorcita
— f iirueirin -ite''y on s ti n r 1 n —
— Suom Apteekkiliike yiktj-svniloissa —
P A LIGiMELL CO Superlor Wis