1
Tiistaina Joulukuun 2 p — Tuesday Dee 2
No 47
ORVON OSA
On syksy-illat synkät tummat
korvaan kuiskii aaveet kummat
Arkana astuu orpo tietään
tuska repii raastaa mieltään
Ei iloita voi orpo polo
häll' osattoman raskas olo
Samaa tietä monen monta -astuu
orpoa onnetonta
EBEN JNT MICH
Haloo kaikki-pienet ja suuret
Toverittaren lukijat!
Ajattelin kirjotaa pitkästä ai
kaa Toverittareen kun ei näy
enään yhtään kirjeitä Lasten o-
sastossa Talvi ilmaa täällä nn in
mukana olevan kullan ja rikkau- lännissä ie aapuu meren rantaan ja ollut pitkän aikaa ja aina näyt-
Eastin (©saata
('en illoin kappaleita siitä katkeaa irti tää 'pallemmiaksi tulevan Ollilan"
Kaiken yötä valvoi herra ja Nämä ovat uiskentelevia jäävuoria se hyvä halko kämppien "run
mietti ja suunnitteli "millä tavoin Nämä jäävuoret ovat muodostuneet näreille" muitta ei se ole lapsille
hän voisi saada orjansa varmasti siitä samasta vedestä joka alkuaan oikein hauskaa kun on niin pit
viemään hänen rikkautensa vai- on kohonnut ilmaan troopillisen il- kät matkat kouluun Minullakin
molleen- ja pojalleen Vihdoin maston vesistä ja nyt ne uiskennel- on toista mailia Sitte vielä pa
han keksi viekkaan juonen ja lessaan meressä sulavat lämpimissä ""ta on se että kiiri pääsemme
senjalkeen hän nukkui heti Aa- merivirroissa vyöryen ympäri) kun- kouluun veljeni kanssa niin lap
mulla han käski orjansa kutsua „es ne vihdoin kokonaan häviävät set ovat niin kovin olevinaan
luoksensa lakimiehen joka vai- lämpimään valtamereen mistä ovat he saavat vaan lyödä meitä siksi
misti herran omaisuutta koske- lähteneet Sveitsissä eivät jäät voi että me olemme sosialisteja Mi
vat asiakirjat ja kun herra oli iuitaa uoraan mereeni mutla ne nä ' olon monta kertaa ajatellut
ne allekirjottanut han kuoli ]uitavat ala laakn„n k i_ että mitä jos minä menisin lyö-
Ktin orja naki että herra oli vat temDimgSn !„„„„ mään niitä mitähän niiden van-
määrännyt hänelle kaiken rik- iaHvir„„f„ „„„ ' hemmat sanoisivat
veiauune ju Kuien ayvin monet kautensa oli hän hyv n onnelli- ™ '""'u Tämä on ollut tähän saakka
muutkin venäläiset kertomukset nen Herra määräsi että kaik- ™ I""1? Jf m°nr" J°et nimeä kvlnSa 1
kerrotaan sima herrasta ja ha- k hänen talonsa maansa kul- 7
Oispa orvoll' koti oma
siell' ois olo lämtain soma
pelko ahdistais ei mieltä
levon rauhan löytäis sieltä
Mary North
KERTOMUS ORJASTA JA
HERRASTA
I —
Tämä kertomus on alkuaan
perustettiin sosialistiosasto niin
J" 11 " " „i ' ' IB nÄmä IOt- virnvn nsVAAH I _ 1
ci u dmddb pioici tansa jalokivensä silkkinsä kai- ' ' " — „„- lk - Mj_
vetävät on-a p n o nitL-S QtL-n ' ' pisaramme siten taas övtäen l äntä Ju vnnc icinuui J''ii 111
„ lm mausiimensa — KaiKKi mi ta
kun venäläiset' tvö äiset olivat ua 1 i:„„4 — n_ takaisin kotiinsa
niilläkin 011 toiveita että tänne
herra omisti kiiiilivt nrioll Oilini ' „„w„t- ti rLi
sh LTneekeri ÄvTlÄa IJ Mutta ku" - " '"alla yhtyy saataisiin haali Kyllä lapset
''sisahkä ÄSr' -ereihinsa 'joista on ' oZ 1
johtuu että venäläiset äidit ja ' Oria siis lähti Takasin koti- U 'h tnkn ' n T" Z m°X
paikkakunnalla ja kuulevat sa-
isät vaarit ia mnnimnt 'kertnvtt ' nu i taana J -kirkkaana kuin te oh läh
„ - j - — maanaliset nau iUciKaceil SUliribia
Jäävuorista se todella tu-
1 _ _ i_ _ _ 1 tiessään f
a ™ ' °™ ™?UKsa orjista ja nkkauksstaan Orja ajatteli et- ' T „" ~ ~ „ moja vahoja loruia Me lan-
set kun tulemme olemaan tule
vaisuuden yhteiskunnan jäseniä
niin meidän 'pitää tietää mihinkä
luokkaan kuulumme
No nyt kiui 011 niin pitkät talvi-illat
niin ottakaapas lapset ky-
nerroista lama kerrninns inka „„ t„„ „:i
on yksi venäläisten lasten kerto- poikansa määrättäväksi ei mah- k™ Knsullseerautum-
11H1S kuvaa mvöskin kuinka ka- „ „ll„ „„„ 1„ i„i„ volm " "ekoita nuhin mitaan epä-
' " uaiic ulia auuicaia aiuiLd tvuätd lj j i
vala tämä herra oh ja kuinka herra ei sitä edes maininnut Ja Puihdasta- " ede8 8UOaa' Ja k8ta't
1 1 41 ii _ t : 1 " f IllnVflt Uklsin mAT-An klo„
ueipuMi iiduauava on -lianen lau palasi kotiin riemuisella
ymmärtämätön orja parkansa mielellä
"Oli kerran herra jolla oli Kun orja saapui takasin kau-
noyra ja kuuliainen orja Her- kaiselta maalta ja toi mukanaan
ralla oli useita muitakin orjia herransa määräykset omaisuu-
jotka kaikki tekivät ahkerasti den suhteen olivat herran leski
tyota jonka tuloksista herra ja poika kovasti suuttuneita
rikastui (Tietenkin kaikki lao- "finim c „iwiji'ctn hj
setkin tietävät että ainbastaan ki omaisuutemme kuuluisi or- laheskaan P"htaat ku'" n oi- kfta tahea kaikil]e
&vuuGHoaii liinaan 111
sulavat takaisin mereen puhtaana ve
tenä Ja kuitenkin jääharkotkin ot
k i i nään kiinni ja kirjottakaa Tove-
ten laidoista jäätyneenä harkkojen
alapuolelle ja siten ne kulettavat me
reen mutaa
rittareen Vaikka ette osaakaan
hyvin kirjottaa suomea niin kyl
lä äitinne auttavat Olisi haus-
Mutta vesipisarat joessa eivät ole kaa l)alj011 kiriei{ä TTT0ve-
iuuiieu aasien osastossa naus-
lilv
työn kautta saadaan kaik-ki rik- iaii!" i1P nikPrnivni- "K-nnini
kaus ja hyvinvointi mailmassa) sik0 halvalle orjalle kaikki mei- fa tulemme näkemään kuinka ne ku-
Tämä orja josta ensin mainit-' A in rilv'U-nntpmnip vVitä ninnitn lettavat ei ainoastaan mutaa ja san-
tiili oli herran läheisin palvelija pcinertä lnkunnottnmattp I Tn taa' mua myöskin kiinteitä aineita
: i a — "
Kiiju stuiiisi neiiua 'Kiuip])aniat- mikä on
koille kaukaisiin maihin lOlSSa närin m
Aili Huhtaluoma
COBURNtOWN MICH
" U„tr „1„„ lili "i mma olen Katsellut Lasten osaston
l sp psinp nka knnlini p- kuten uolaa- kalkkia ja piikivea su-
1 Se esine JOKa KUUiuu e- „„_ „ ' f 1 kirjeistä sanooko kukaan niissä mi-
eine kaikesta meiuan rik-
sulaa veteen niin että emme voi sitä
tään miten he ovat viettäneet "Hal-
lmrra llrm ilk-kilnnkniln tnlnL-i- i
viä ja maustimia joita niissä Kaiken vötä he valvoivat ia nahda- Se veai myöskin mikä vajoaa" „ en lllan' oka °" melle ap8Ile
: : : = : _n ti ° J a L vciivuivot ja sellainen meni vallattomuuden ia
risten temppujen ilta Usein
kyllä tehdään sinä iltana kaikenlaista
maissa ei itsessään ollut Iler- miettivät mikä oli se esine mikä maanani kulettaa mukanaan paljon
ra möi näitä kalliista hinnasta heille kuului ia ionka heidän -tu- ainek'a' Tiedätte että kaivo- eli asun
i _ i ' J _ J _ _ _ kvllä ten
puijo suurenemasta lunnasta ijsi määrätä Mutta vaikka he ttlllltv™ on e makuista kum sadi
kuin nritä ne olivat hänelle mak- kuinka asiaa olisivat miettineet vesi- ia uaein näette että siitä kiin- Panaa''n vallattomuuden nimessä jo
saneet ia jokaisen matkan iäl- ivät u„ v:„a eia„ „o! teä kerrostuma voi muodostu vi ka el oI! olke'n ja joka saattaa
fw „ J Vitai 1 1 K nrvaill V-Vl r ClT itv -
keen oli hän entistä rik kaanini u J ~~~ ' nannun noKilU ir ir- aut"aa varsinkin joitakin aikuisia
Orja kuormitti kamelin kantoi vaivaamaan ajatuksiaan vaikeil- taantuu vedestä kiehutettaissa Maan Mella ul a'kalailla hauskaa tuona
tavarat ostajille teki kauppoja la kysymyksillä sillä muut ihmi- n vajonnut vesi muuttuu "ko- 'ltana' mutta kyllä metä ä'ky'"n-
ruokki kamelin ja palveli isän- set tavallisesti ratkaisivat ne vaki" en yyn tähden että e ko- kn "™ Paikaa Eräästä talo-
taansa Orja auttoi herraa -pu- heidän ipuolestaan koo matkallaan kalkkihiiltä aivan sa- a lahtl meldan Periian °keln Pitkä
kelltumisessa laittoi hänen TUO- Viinnä h lr„t0iTvat- lnntraBncn moin kuin vesi tulisi makeat! io mlea- Hiin oli Porailla vahdissa pa-
kansa ja piti huolta hänen muka- kuuluisan viisaan joka tunnettiin antaisitte sen valua täysinäisen oke- nanekiiöi'ä ja kun hän näki meidät
vuuucsuian _rja teKi KaiKKi kaukaisissakin
vaikeimmat tehtävät naula pit
killä kauppamatkoilla mutta hän
oli aina yhtä köyhä
Kerran herra joka oli jo hy
vin vanha sairastui maikalla ja
hän tunsi kuoleman lähestyvän
Hän oli kaukana kotoaan eikä
hänellä ollut muita matkatove-
i m ann iiiniraTnafln nman a Kmia
maissa suuresta pussin lapi uiette myöskin kuulleet ' ~"
viisaudestaan Hän OSasi aina puhuttavan rautalähteistä tulikiviläh- valla aanella- yks! meistä jo huusi
neuvoa ihmisiä oikealla tavalla teistä ja suolalähteistä jotka pulp- surkea8" tlä Ja minullakin sydän
ratkaisemaan -asioitaan Kun tä- puavat ylös maasta Kaikkien näiden sykkl nlm' että tufttui nousevan ylös
mä viisas mies kuuli lesken ja lähteiden vesi myös löytää tiensä jäi- kurkusta -Kun pääsimme kotiin ja
pojan kertomuksen herran mää- leen mereen takaisin kerroimme äidille takaa-ajosta nau-
räyksistä mietti hän hetkisen ja Ja nyt voitteko ymmärtää miksikä ro nan vain'
sanoi: merivesi maistuu suolaiselta ja kar- ra811a ei oIe 8oma'aiilla miri-
" Asiahan 011 hvvill vksmker- vaaita? lokainen vesioisara mikä käänlaisia yhteispyrinnöitä Täällä
see maasta mereen vie jotain mu-
Väällä
käänlaisia
on synodan haali jossa ei ole kos-
reita kuin uskollinen orjansa täinen ja selvä Teidän tävtvv iuok
J tanen vaimonsa ja poikansa o- valita vain yksi ainoa esine ja kanaan Yleensä on vedessä niin ko- kaan rnitaan hauskoja iltamia Tääl-
Ilanta kOtllll suurten seiljälkeeil te Saatte itsellenne vin hävän näitä aineita että ette voi la o1' "nssihaali mutta e paloi
rikkauksien kanssa "Jos millä kaiken muun rikkauden Teidän maistaa niitä ja me kutsumme itä Tervehdän kaikkia pieniä toverei-
nvt kuolen nain kaukana kotoa" valittavana on ainoastaan orja puhtaaksi vedeksi mutta puhtainkin a- ~ Toveruudella
ajatteli vanha herra "kuinkahan itse joka kuului herralle ja jota lähde- ja jokivesi isältää jonkun Maiju Junttila
minä voin lähettää suuret aar- hän ei ole lahjottanut kenenkään määrän siihen ulanneita kiinteitä ai- :
teen kotiin perheelleni Han maisuudeksi ' „eita Ja taas kun auringon säteet
v w v„Ui wra omisti siis Ka Ken -muun in vt ottm=n „a r„-rt!i „►
kua Hän epäili ettei hän voisi herransa rikkauden vaan ei o-
ne ota muuta k
1 j - ne J muuta nuui uuiudou- VCUCII i
luottaa orjaansa niin paljo etta maa itseään Hän oli edelleen- joten kaikUi suoU ja hiiIi ja muut maara kymmeneen tU-
v- oiiLii vurtvu- Kin osa nerransa ja nanen per
seen hfensii ntnnicnntfi Ta il m n n
vede
Toverittaren' tilaaja-
Ja niin hän kutsui orjansa vapauttaan hän ei voinut naut-
luoksensa ja orja kutsui herran tia rikkaudestaan
luokse lääkärin joka sanoi että
herran kuoleman hetki oli tullut — —
Lääkäri kehotti herraa kirjotta-
maan määräyksensä kenelle hän
tahtoo antaa kultansa ja tiluk
sensa hänen kuolemansa jälkeen
Orja tämän kuultuaan ajatteli
kiinteät ainekset jäävät mereen joten hanteen!
merivedessä voimme ne helposti maistaa
(Jatk)
Tieteen Keijukaismaa
i 1 1 i i f n i iiiiun mii n h
Ja j)
SUOSITTELEMME AJURI
! LIIKETTXMMEI
) Uiskentelevassa jäävuoressa täy-
tyy olla veden alla kahdeksan ker- + Olemme aina valmiit palve- +
taa niin paljon painoa kuin on veden lemaan teitä kaikenlaisella +
(Jatkoa)
Ja täten muodostuvat n k "glai- päällä ja siis kun alaosa sulaa no- + ajurlliikkeen alaan kuuluvalla +
että koska herralla ei ole muka- sierit" suunnattoman suuret iäähar- Deammin menettää vunri tasanainon- tyolla
naali ketään omaisistaan hän saa kot eli juokseva jäävirta joka luis- sa ja kääntyy ympäri saadakseen ta
Varmasti periä kaiken herran taa alas vuoren laitaa kunnes Crön- apainonsa takailin
4- SEABORQ TRANSFER CO 4
4- Puhelin 466 Astorla Ore +
n 1 1 1 1 1 1 h h utu u n i i n i