Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Dec. 2, 1919)
1 Tiistaina Joulukuun 2 p — Tuesday Dee 2 No 47 ORVON OSA On syksy-illat synkät tummat korvaan kuiskii aaveet kummat Arkana astuu orpo tietään tuska repii raastaa mieltään Ei iloita voi orpo polo häll' osattoman raskas olo Samaa tietä monen monta -astuu orpoa onnetonta EBEN JNT MICH Haloo kaikki-pienet ja suuret Toverittaren lukijat! Ajattelin kirjotaa pitkästä ai kaa Toverittareen kun ei näy enään yhtään kirjeitä Lasten o- sastossa Talvi ilmaa täällä nn in mukana olevan kullan ja rikkau- lännissä ie aapuu meren rantaan ja ollut pitkän aikaa ja aina näyt- Eastin (©saata ('en illoin kappaleita siitä katkeaa irti tää 'pallemmiaksi tulevan Ollilan" Kaiken yötä valvoi herra ja Nämä ovat uiskentelevia jäävuoria se hyvä halko kämppien "run mietti ja suunnitteli "millä tavoin Nämä jäävuoret ovat muodostuneet näreille" muitta ei se ole lapsille hän voisi saada orjansa varmasti siitä samasta vedestä joka alkuaan oikein hauskaa kun on niin pit viemään hänen rikkautensa vai- on kohonnut ilmaan troopillisen il- kät matkat kouluun Minullakin molleen- ja pojalleen Vihdoin maston vesistä ja nyt ne uiskennel- on toista mailia Sitte vielä pa han keksi viekkaan juonen ja lessaan meressä sulavat lämpimissä ""ta on se että kiiri pääsemme senjalkeen hän nukkui heti Aa- merivirroissa vyöryen ympäri) kun- kouluun veljeni kanssa niin lap mulla han käski orjansa kutsua „es ne vihdoin kokonaan häviävät set ovat niin kovin olevinaan luoksensa lakimiehen joka vai- lämpimään valtamereen mistä ovat he saavat vaan lyödä meitä siksi misti herran omaisuutta koske- lähteneet Sveitsissä eivät jäät voi että me olemme sosialisteja Mi vat asiakirjat ja kun herra oli iuitaa uoraan mereeni mutla ne nä ' olon monta kertaa ajatellut ne allekirjottanut han kuoli ]uitavat ala laakn„n k i_ että mitä jos minä menisin lyö- Ktin orja naki että herra oli vat temDimgSn !„„„„ mään niitä mitähän niiden van- määrännyt hänelle kaiken rik- iaHvir„„f„ „„„ ' hemmat sanoisivat veiauune ju Kuien ayvin monet kautensa oli hän hyv n onnelli- ™ '""'u Tämä on ollut tähän saakka muutkin venäläiset kertomukset nen Herra määräsi että kaik- ™ I""1? Jf m°nr" J°et nimeä kvlnSa 1 kerrotaan sima herrasta ja ha- k hänen talonsa maansa kul- 7 Oispa orvoll' koti oma siell' ois olo lämtain soma pelko ahdistais ei mieltä levon rauhan löytäis sieltä Mary North KERTOMUS ORJASTA JA HERRASTA I — Tämä kertomus on alkuaan perustettiin sosialistiosasto niin J" 11 " " „i ' ' IB nÄmä IOt- virnvn nsVAAH I _ 1 ci u dmddb pioici tansa jalokivensä silkkinsä kai- ' ' " — „„- lk - Mj_ vetävät on-a p n o nitL-S QtL-n ' ' pisaramme siten taas övtäen l äntä Ju vnnc icinuui J''ii 111 „ lm mausiimensa — KaiKKi mi ta kun venäläiset' tvö äiset olivat ua 1 i:„„4 — n_ takaisin kotiinsa niilläkin 011 toiveita että tänne herra omisti kiiiilivt nrioll Oilini ' „„w„t- ti rLi sh LTneekeri ÄvTlÄa IJ Mutta ku" - " '"alla yhtyy saataisiin haali Kyllä lapset ''sisahkä ÄSr' -ereihinsa 'joista on ' oZ 1 johtuu että venäläiset äidit ja ' Oria siis lähti Takasin koti- U 'h tnkn ' n T" Z m°X paikkakunnalla ja kuulevat sa- isät vaarit ia mnnimnt 'kertnvtt ' nu i taana J -kirkkaana kuin te oh läh „ - j - — maanaliset nau iUciKaceil SUliribia Jäävuorista se todella tu- 1 _ _ i_ _ _ 1 tiessään f a ™ ' °™ ™?UKsa orjista ja nkkauksstaan Orja ajatteli et- ' T „" ~ ~ „ moja vahoja loruia Me lan- set kun tulemme olemaan tule vaisuuden yhteiskunnan jäseniä niin meidän 'pitää tietää mihinkä luokkaan kuulumme No nyt kiui 011 niin pitkät talvi-illat niin ottakaapas lapset ky- nerroista lama kerrninns inka „„ t„„ „:i on yksi venäläisten lasten kerto- poikansa määrättäväksi ei mah- k™ Knsullseerautum- 11H1S kuvaa mvöskin kuinka ka- „ „ll„ „„„ 1„ i„i„ volm " "ekoita nuhin mitaan epä- ' " uaiic ulia auuicaia aiuiLd tvuätd lj j i vala tämä herra oh ja kuinka herra ei sitä edes maininnut Ja Puihdasta- " ede8 8UOaa' Ja k8ta't 1 1 41 ii _ t : 1 " f IllnVflt Uklsin mAT-An klo„ ueipuMi iiduauava on -lianen lau palasi kotiin riemuisella ymmärtämätön orja parkansa mielellä "Oli kerran herra jolla oli Kun orja saapui takasin kau- noyra ja kuuliainen orja Her- kaiselta maalta ja toi mukanaan ralla oli useita muitakin orjia herransa määräykset omaisuu- jotka kaikki tekivät ahkerasti den suhteen olivat herran leski tyota jonka tuloksista herra ja poika kovasti suuttuneita rikastui (Tietenkin kaikki lao- "finim c „iwiji'ctn hj setkin tietävät että ainbastaan ki omaisuutemme kuuluisi or- laheskaan P"htaat ku'" n oi- kfta tahea kaikil]e &vuuGHoaii liinaan 111 sulavat takaisin mereen puhtaana ve tenä Ja kuitenkin jääharkotkin ot k i i nään kiinni ja kirjottakaa Tove- ten laidoista jäätyneenä harkkojen alapuolelle ja siten ne kulettavat me reen mutaa rittareen Vaikka ette osaakaan hyvin kirjottaa suomea niin kyl lä äitinne auttavat Olisi haus- Mutta vesipisarat joessa eivät ole kaa l)alj011 kiriei{ä TTT0ve- iuuiieu aasien osastossa naus- lilv työn kautta saadaan kaik-ki rik- iaii!" i1P nikPrnivni- "K-nnini kaus ja hyvinvointi mailmassa) sik0 halvalle orjalle kaikki mei- fa tulemme näkemään kuinka ne ku- Tämä orja josta ensin mainit-' A in rilv'U-nntpmnip vVitä ninnitn lettavat ei ainoastaan mutaa ja san- tiili oli herran läheisin palvelija pcinertä lnkunnottnmattp I Tn taa' mua myöskin kiinteitä aineita : i a — " Kiiju stuiiisi neiiua 'Kiuip])aniat- mikä on koille kaukaisiin maihin lOlSSa närin m Aili Huhtaluoma COBURNtOWN MICH " U„tr „1„„ lili "i mma olen Katsellut Lasten osaston l sp psinp nka knnlini p- kuten uolaa- kalkkia ja piikivea su- 1 Se esine JOKa KUUiuu e- „„_ „ ' f 1 kirjeistä sanooko kukaan niissä mi- eine kaikesta meiuan rik- sulaa veteen niin että emme voi sitä tään miten he ovat viettäneet "Hal- lmrra llrm ilk-kilnnkniln tnlnL-i- i viä ja maustimia joita niissä Kaiken vötä he valvoivat ia nahda- Se veai myöskin mikä vajoaa" „ en lllan' oka °" melle ap8Ile : : : = : _n ti ° J a L vciivuivot ja sellainen meni vallattomuuden ia risten temppujen ilta Usein kyllä tehdään sinä iltana kaikenlaista maissa ei itsessään ollut Iler- miettivät mikä oli se esine mikä maanani kulettaa mukanaan paljon ra möi näitä kalliista hinnasta heille kuului ia ionka heidän -tu- ainek'a' Tiedätte että kaivo- eli asun i _ i ' J _ J _ _ _ kvllä ten puijo suurenemasta lunnasta ijsi määrätä Mutta vaikka he ttlllltv™ on e makuista kum sadi kuin nritä ne olivat hänelle mak- kuinka asiaa olisivat miettineet vesi- ia uaein näette että siitä kiin- Panaa''n vallattomuuden nimessä jo saneet ia jokaisen matkan iäl- ivät u„ v:„a eia„ „o! teä kerrostuma voi muodostu vi ka el oI! olke'n ja joka saattaa fw „ J Vitai 1 1 K nrvaill V-Vl r ClT itv - keen oli hän entistä rik kaanini u J ~~~ ' nannun noKilU ir ir- aut"aa varsinkin joitakin aikuisia Orja kuormitti kamelin kantoi vaivaamaan ajatuksiaan vaikeil- taantuu vedestä kiehutettaissa Maan Mella ul a'kalailla hauskaa tuona tavarat ostajille teki kauppoja la kysymyksillä sillä muut ihmi- n vajonnut vesi muuttuu "ko- 'ltana' mutta kyllä metä ä'ky'"n- ruokki kamelin ja palveli isän- set tavallisesti ratkaisivat ne vaki" en yyn tähden että e ko- kn "™ Paikaa Eräästä talo- taansa Orja auttoi herraa -pu- heidän ipuolestaan koo matkallaan kalkkihiiltä aivan sa- a lahtl meldan Periian °keln Pitkä kelltumisessa laittoi hänen TUO- Viinnä h lr„t0iTvat- lnntraBncn moin kuin vesi tulisi makeat! io mlea- Hiin oli Porailla vahdissa pa- kansa ja piti huolta hänen muka- kuuluisan viisaan joka tunnettiin antaisitte sen valua täysinäisen oke- nanekiiöi'ä ja kun hän näki meidät vuuucsuian _rja teKi KaiKKi kaukaisissakin vaikeimmat tehtävät naula pit killä kauppamatkoilla mutta hän oli aina yhtä köyhä Kerran herra joka oli jo hy vin vanha sairastui maikalla ja hän tunsi kuoleman lähestyvän Hän oli kaukana kotoaan eikä hänellä ollut muita matkatove- i m ann iiiniraTnafln nman a Kmia maissa suuresta pussin lapi uiette myöskin kuulleet ' ~" viisaudestaan Hän OSasi aina puhuttavan rautalähteistä tulikiviläh- valla aanella- yks! meistä jo huusi neuvoa ihmisiä oikealla tavalla teistä ja suolalähteistä jotka pulp- surkea8" tlä Ja minullakin sydän ratkaisemaan -asioitaan Kun tä- puavat ylös maasta Kaikkien näiden sykkl nlm' että tufttui nousevan ylös mä viisas mies kuuli lesken ja lähteiden vesi myös löytää tiensä jäi- kurkusta -Kun pääsimme kotiin ja pojan kertomuksen herran mää- leen mereen takaisin kerroimme äidille takaa-ajosta nau- räyksistä mietti hän hetkisen ja Ja nyt voitteko ymmärtää miksikä ro nan vain' sanoi: merivesi maistuu suolaiselta ja kar- ra811a ei oIe 8oma'aiilla miri- " Asiahan 011 hvvill vksmker- vaaita? lokainen vesioisara mikä käänlaisia yhteispyrinnöitä Täällä see maasta mereen vie jotain mu- Väällä käänlaisia on synodan haali jossa ei ole kos- reita kuin uskollinen orjansa täinen ja selvä Teidän tävtvv iuok J tanen vaimonsa ja poikansa o- valita vain yksi ainoa esine ja kanaan Yleensä on vedessä niin ko- kaan rnitaan hauskoja iltamia Tääl- Ilanta kOtllll suurten seiljälkeeil te Saatte itsellenne vin hävän näitä aineita että ette voi la o1' "nssihaali mutta e paloi rikkauksien kanssa "Jos millä kaiken muun rikkauden Teidän maistaa niitä ja me kutsumme itä Tervehdän kaikkia pieniä toverei- nvt kuolen nain kaukana kotoa" valittavana on ainoastaan orja puhtaaksi vedeksi mutta puhtainkin a- ~ Toveruudella ajatteli vanha herra "kuinkahan itse joka kuului herralle ja jota lähde- ja jokivesi isältää jonkun Maiju Junttila minä voin lähettää suuret aar- hän ei ole lahjottanut kenenkään määrän siihen ulanneita kiinteitä ai- : teen kotiin perheelleni Han maisuudeksi ' „eita Ja taas kun auringon säteet v w v„Ui wra omisti siis Ka Ken -muun in vt ottm=n „a r„-rt!i „► kua Hän epäili ettei hän voisi herransa rikkauden vaan ei o- ne ota muuta k 1 j - ne J muuta nuui uuiudou- VCUCII i luottaa orjaansa niin paljo etta maa itseään Hän oli edelleen- joten kaikUi suoU ja hiiIi ja muut maara kymmeneen tU- v- oiiLii vurtvu- Kin osa nerransa ja nanen per seen hfensii ntnnicnntfi Ta il m n n vede Toverittaren' tilaaja- Ja niin hän kutsui orjansa vapauttaan hän ei voinut naut- luoksensa ja orja kutsui herran tia rikkaudestaan luokse lääkärin joka sanoi että herran kuoleman hetki oli tullut — — Lääkäri kehotti herraa kirjotta- maan määräyksensä kenelle hän tahtoo antaa kultansa ja tiluk sensa hänen kuolemansa jälkeen Orja tämän kuultuaan ajatteli kiinteät ainekset jäävät mereen joten hanteen! merivedessä voimme ne helposti maistaa (Jatk) Tieteen Keijukaismaa i 1 1 i i f n i iiiiun mii n h Ja j) SUOSITTELEMME AJURI ! LIIKETTXMMEI ) Uiskentelevassa jäävuoressa täy- tyy olla veden alla kahdeksan ker- + Olemme aina valmiit palve- + taa niin paljon painoa kuin on veden lemaan teitä kaikenlaisella + (Jatkoa) Ja täten muodostuvat n k "glai- päällä ja siis kun alaosa sulaa no- + ajurlliikkeen alaan kuuluvalla + että koska herralla ei ole muka- sierit" suunnattoman suuret iäähar- Deammin menettää vunri tasanainon- tyolla naali ketään omaisistaan hän saa kot eli juokseva jäävirta joka luis- sa ja kääntyy ympäri saadakseen ta Varmasti periä kaiken herran taa alas vuoren laitaa kunnes Crön- apainonsa takailin 4- SEABORQ TRANSFER CO 4 4- Puhelin 466 Astorla Ore + n 1 1 1 1 1 1 h h utu u n i i n i