Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Nov. 25, 1919)
No 46 TIISTAINA MARRASKUUN 25 P TUESDAY NOV 25 5 Ihomen Luostari Mukaillen suomentanut Ha M S Sanotaan että jotkut kreivit ja valtiomiehet tiesivät suuresta maail mansodasta ennenkuin sen kauhea kaameus tuli maailmaan joka oli me nossa eteenpäin tavallisen kohteliaal la ja sivistyneellä tavalla Saattaa niin olla kuitenkaan eivät nämä valtiomiehet antaneet tietojaan pie nemmille suuruuksille Ja niin hei dän elämänsä kului entiseen tapaan sa vieraillessa ja mässäillessä aivan siihen asti kunnes armeijat saatiin sotakuntoon Ja vaikka kaikki ku ninkaat jotka ovat sukulaisia keske nään alkoivat lähetellä toisilleen pa heksumislauseita pysyivät vähemmät serkkusuhteet entisellään ilman suu rempaa pahansuopaisuutta kummalta kaan puolen ' Tästä johtui että kun englantilai- nen Basil Hope löysi serkkunsa itä valtalaisen kreivin Maxin Devonin vankileiriltä ei Basil pitänyt häntä vihollisena Max ei myöskään koetta nut tukahduttaa sukulaisuustunteitaan — Hello Max! Sinut napattiin kiinni eikö niin? ' - Max virnisteli ja vastasi toivovan sa Basilin joutuvan kiinni kun hän' seuraavan kerran menee Ranskaan Basil tarjosi serkulleen paperossia ja he alkoivat tuttavallisen keskustelun He saivat tietää että heidän äitinsä jotka olivat sisarukset olivat kumpi kin terveitä ja toimivat ahkerasti pu nasenristin hyväksi Kun Lady Hope Basilin äiti sai tietää Maxin olevan vankina sanoi hän kovin huolissaan — Ada parka varmaan suree it sensä kuoliaaksi hänen tähtensä Olen varma että Maxilla ei ole riittävästi lämmin vuode Max aina tarvitsi pal jon peitettä nukkuissaan Tiedätkö Basil jos hänellä on untuvapeite) — Kaksi äitini ja komentava up seeri peittelee hänet hyvin ennenkuin suutelee häntä Basil vakuutti totisena — Nyt sinä kiusottelet minua vas tasi äiti hyvillään Mutta en voi en kä tule sietämään että Adan poika o ntuolla inhottavalla leirillä Jotakin täytyy tehdä Lady Hope oli mahti maassa ja hä nen vaikutuksesta pääsi Max ehdolli seen vapauteen hänen huvilaansat Maxille oli tämä muutos taivaalli nen Suuri vanha talo oli saman näköinen kuin kuusi vuotta sitten hä nen täällä käydessä Useita viikkoja hän vaan nautti pehmoisista vuoteis ta hyvästä seurasta ja vapaudesta Ja yli kaiken tunsi hän huojennusta ollessaan pois sodan piiristä Hän tahtoi unhoittaa sodan Sotiminen ei ole kenenkään nyky aikaisen nuorukaisen luonnollista toi mintaa ei edes militaarisen kasvatuk sen' saaneen itävaltalaisen Taistel lessa hän ei ollut itä huomannut ja hän oli urhoollisesti siihen mukautu nut Hän oli muutettu omasta itä valtalaisesta rykmentistään saksalai seen osastoon ja oli ollut mukana ryntäyksessä Ranskan rajoja kohden sillä aikaa kun se poikar jonka paikan hän oli ottanut opetti saksalaisia ta poja hänen rykmentilleen Maxin tunteet preussilaisia kohtaan eivät ol leet sellaisia että niitä olisi voinut ilmaista englantilaisille vangitsijoille He olisivat olleet niistä liian hyvil lään Ei taistelemisesta hän oli kyl lä pitänyk Mutta oli asioita — epä miellyttäviä asioita joita hän koet ti piilottaa muiden asiain alle Hän antoi elämänmukavuuden ja maaelämän hiljaisuuden tuudittaa het ken jännitettyjä hermojaan ja väsy nyttä ruumistaan kuin rauhaisan unen Mutta vähitellen sodan tunto tuli hiipien Maxin mieleen täälläkin Oli aukkoja muistuttamassa siitä hänelle Basil meni takasin rykmenttinä luo L ASTEN JOULU 1919 o N V A L M I S I on jo valmis tilattavaksi Tämänvuotinen Lasten Joulu on sanan täydessä merkityksessä Amerikan suomalaisten sosialistilasten oma julkaisu Siinä on enemmän pikku tove riemme kuvia kuin useammassa edellisessä lasten julkaisussa yhteensä' Kaikkiaan siinä on 1 2 ihanneliittolaisten ryhmäkuvaa Paitsi lasten ryhmäkuvia on julkaisussa toista kymmentä kertomuksiin ja runoihin soveltuvaa kuvaa Lasten Joulu sisältää seuraavat kertomukset: PAINAJAINEN kirj Selma-täti LYHYT ONNEN AIKA kirj Maiju-täti ONNELLINEN JOULU kirj Svea-täti ja PE SUKARHU kirj Aino Julkaisu sisältää seuraavat runot: JUHLARUNO Ashtabulan s s-o Ihanneliiton juhliin kirj Mikael Rutanen ÄIDILLE kirj Felix Hyrske MIE ROLA1NEN kirj A F J SUOMEN SOTAORPO kirj W M Mattson TYTTÖSELLE kirj Jenny Trast sekä Eomdi Rautiaisen kirjottamat kolme runoa: NUORTEN NOUSU MUMMO ja TULEVA SANKARI Myöskin on selostuksia Ihanneliittojen toiminnasta LASTEN JOULU MAKSAA 25 SENTTIÄ - Kukaan pikku tovereista ei saa jäädä ilman tätä sisältörikasta lasten julkaisua jon ka kautta he tutustuvat satoihin nuoriin tovereihinsa Siis jokaiselle lapselle LASTEN JOULU Ihanneliittolaiset kiireesti ottamaan tilauksia Tilausten saanti on nyt helppoa kun tiedetään että julkaisu on valmis lähetettäväksi heti kun tilauksia saapuu Asiamiehillä myönnetään 20 prosentin alennus 10 kplt tai isommista tilauksista Tehkää tilauksenne alla olevalla tilauslipulla - TOVERI Box 99 Astoria Ora Allekirjottanut tilaa kpl Lasten Joulua 1919 Rahaa seuraa mukana $ NIMI OSOTE " Tom oli isänsä kanssa idässä ja 14 vuotias Kalle oli ainoa pojista kotona ja pikku Eleanore tytöistä Katheri ne ja Vivie olivat sairaanhoitajatta rina Oli ikävään Lapset kyllä oli vat hauskoja leikkitovereita ja Maxin täti Lady Hope — harvoin kyllä kotona -— muisti hänet vaan Adan poikana eikä sotavankina Mutta muissa — vanhoissa palvelijoissa — alkoi hän pian huomata syrjäyttävää tunnelmaa Se painosti yhä enem män ja enemmän Sotapäivinään oli voimakas kiiho tus sotajoukkojen hypnotismi pitä nyt hänen mieltään jännityksissä! Vankileirillä oli tovereita mutta tääl lä alkoi elämä tuntua toivottoman yk sitoikkoiselta Vanhat palvelijat vail linaisesti hoitaen taloutta lapset sa laa silmäillen häntä ja kohteliaasti keskeyttäen itsensä aina kun olivat lausumaisillaan dikean mielipiteensä vihollisesta sotavalmistukset hänen ympärillään — se kaikki tukahdutti häntä Hän alkoi viettää enemmän aikaan sa ulkona Siellä ei ollut mitään muistuttamassa hänelle muukalaisuut taan Eläimet joita hän tapasi ei vät kohdelleet häntä vastenmielisellä kohteliaisuudella Hän ei koskaan enää tahtoisi kuulla sodasta ja täällä hän oli turvassa siltä Maxin erityinen oleskelupaikka oli kotimetsä tavallista pitempi kaistale metsää vihreä ja leppeä kuin aino astaan Englannin metsä vöi olla jos sa asuu pieniä kesyttämättömiä met aäeläviä Se sisälsi ainoastaan haus koja muistoja kuinka hän ja Basil kerran olivat kehottaneet Vjvien kii peämään suureen tammeen ja kävel leet pois jättäen hänet yksin tule maan alas kuinka hän ja Daisy Mer riton ja heidän koiransa olivat ku luttaneet yhden jännittävän iltapäi vän vahtimalla jäniksen" reikää josta jänis oli jo aikoja poistunut toisen oven kautta ja kuinka Katherine oli juossut kilpaa hänen kanssaan pyök- kipuun luo ja voittanut ollen van hempi ja kuinka hän oli aina voit tanut Cyril Merritonin Nämä olivat miellyttäviä asioita muistella Tuntui kuin olisi lukenut jotain vanhaa kertomusta jonka jo oli unhottanut — kertomusta joka ei ollut yhdistettynä sodan kanssa Vaikka Max ei pitänyt yksinäisyydes tä oli hänelle miellyttävää harhailla metsässä ja muistella entisiä leikki-aikojaan Eräänä ihmeellisenä huhtikuun päi- Sinä et tiedä kuinka yksinäinen olen vänä hän kulki kauemmas kuin en- Ja jos minä silloin annoin sinulle sei nen harhaillen ulkopuolelle Hope'n laisen paperikäärön pitäisi sinun nyt maatilan Kulkiessaan kahden puu- jäädä puhelemaan kanssani Ainoas ryhmän välissä olevan nurmikon poik- taan älä puhu sodasta hän päätti ki näki hän tytön jota ei tuntenut melkein ankarasti Se saattaa minut solakka lapsellinen vartalo verhottu raivoon mustalla vyötettyyn valkoiseen ' Hä- — En voisi vastasi Daisy — nen ensimäinen häiritty ajatuksensa Minä — tuletko viipymään kauan ? oli että täällä oli joku Vivien puna- En minäkään voisi puhua siitä — — senristin ystävättäriä tullut lomalle Maxista tuntui kun han el olisi Ne aina tekivät Maxin mielestä pi- koskaan nähnyt arempaa olentoa rullisia yrityksiä kohdella häntä luon- Tyttö vaivoin sai puhutuksi : Hän nollisesti ja hän piiloutui heiltä aina oli liian : ujo ikäisekseen — ' mutta kun voi Mutta kun tyttö nosti pään- hän oli ainoa entisistä tovereista jon sä ja katsoi kainosti häneen huoma- ka kanssa Max voi luonnollisesti seu si hän että tyttö ei ollut sairaanhoita- rustella Siksi tahtoi hän pidättää jatar tytön I Hän ei voinut olla kuin seitsemän- — Viivyn ainoastaan kuukauden toista vuotias ja näytti avuttomalta vastasi hän kevyesti (Silloin sodan Hänellä oli suuret surulliset siniset alussa useat luulivat sen äkkiä loppu silmät puhtaasti englantilaisissa kas- van) Mutta kuukausi on hirveän voissa lyhyt ylähuuli ei varsin peit- pitkä aika lisäsi hän poikamalsesti tänyt pieniä valkosia hampaita joka hymyillen Minä — Daisy leiki teki hänet vieläkin lapsellisemman kanssani Haen yhden lapsista esit näköiseksi Hän näytti surkuteltavan tämään meidät uudelleen jos tahdot pieneltä kestämään vastoinkäymisiä Daisy seisoi hiljaa leikitellen vyöl mutta musta vyö ja surulliset silmät lään kertoijjat tarinansa Sama suuren so- — Se olisi narrimaista 1 Sinä olet dan peto joka oli miljoonilta riistä- aamanlainen kuin ennenkin — mel nyt hengen ja Maxilta vapauden oli kein sanoi hän raadellut tämänkin pienen olennon — Istu sitten tähän puulle Voim Max kohotti hattuaan sillä hän me katsella jäniksiä jos tahdot — näki että tyttö katseli häntä puoli- Max sanoi innoissaan : Muistatko si pelokkaalla odotuksella nä? Ennenkuin Max ehti puhua sanoi Daisy istahti vakavana puulle Hän tyttö yhä tuijottaen häneen: yhä näytti avuttomalta Max muisti — Nämä ovat yksityisen alueita nanen aina olleen aran mutta ei on Olkaa hyvä ja poistukaa nettoman ' Nyt hän näytti onnetto- j Hän keskeytti itsCnsä sillä kun hän malta Max antaantui kaikella voi oli puhunut tunsi Max hänet Hän malaan viehättämään Daisya ja on melkein loikkasi tytön luo ojennetuin n8tui saamaan hänet hetkeksi unoh käsin: tamaan itsensä -— Sinähän olet Daisy lapsi — Kotiin mennessään oli Max onnel sinä olet Sir Francisin pikku Daisy Hsempi kuin koko vankinaoloajallaan sanoi hän yhdessä henkäyksessä — J-[an ajatteli huvitettuna kuinka en Etkö sinä muista minua — Lady Ho- nen" e „] „lut Daisy joka häntä pen sisarenpoika Max? kainosti tavotteli ja hän oli ylimie- Tyttö katsoi häneen tarkkaavasti lisesti suvainnut hänen seuraansa — lapsellisesti rypistäen kulmiaan ja sit- No hän oli aikaihminen nyt eli mel te hymyili vienosti eikä enää näyttä- kein ja asiain täytyi luonnollisesti nyt iltä kuin olisi tahtonut karata olla toisin Mutta hän ihmetteli Dai- — Luulen muistavani hän sanoi 'syn arkuutta Sinä — etkö sinä ole Max joka Hän puhui tädilleen joka oli saa- tapasi tulla tänne loma-ajoiksi? Ja punut kotiin katsomaan lapsia tästä kerran sinä toit minulle pyöreän pa- hänen kohtauksestaan Täti oli iloi peritötterön jossa pii lumimaisema nen un Max oli löytänyt toverin sisällä ja kun sitä ravisti putoili siel- — Pikku Daisy mietti hän ää' tä lunta — Minä — minun tay- neensä Kyllä muistan — tietysti — tyy mennä kotiin pieni rakastettava sielu vaikka mei- Hän pysähtyi äkkiä ja taas näytti dän tytöt olivat liian poikamaisia leik- pelästyneeltä ja pakenemaisillaan — Oi älä mene kiäkseen paljon hänen kanssaan Härt rukoili Max oli niin Kovin pieni mu u™ —