Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Nov. 4, 1919)
Tiistaina Marrask 4 — Tuesday Nov 4 No 43 4 TOVERITAR Amerikan suomalaisten työläisnaisten ää enUannattaja ilmestyy Astonassa Ore jo "lii tiistai The Western Workmen'a Pubi Society'n kustantamana Tilaushinnat Viidysvaltoihin i vuosikerta $150 Puoli vuotta 90c s Canadaan ja Suomeen 1 vuosikerta $175 Puoli vuotta $100 TOVERITAR JIok 99 Astoria Ore Entered as second-class matter July 18th 4911 at the Post Office at Astoria Oregon -tiiuler the Act of March 3rd 1879 TOVERITAR (THE VVOMAN COMRADE) SII1ISCRH'TI0N KATICS IX TIU-: lNITIin STATKS: One year $150 6 months 90c IN CANADA: One year SI 75 S raonths $100 Advertising rates 70c per inch per insertton Ilmotushinta 70 senttiä tuumalta kerran Naimailmotukststa $1-00 ensimäiseltä tuu--mil'2 ja 70 ' :senttiä jokaiselta seuraavalta lim ' TOIMITUS: MAIJU NURMI Bon 99 Astoria Ore TOVERITTAREN TILAAJAMÄÄRÄ OSOTTAA: UUSlA 132 UUDISTUKSIA 30 KATKENNUT 103 TOVERITTAREN LUKIJOIL LE JA ASIAMIEHILLE Katsellessa Toverittaren tilaa jamäärää eli miten muuta nut ia uudistusta ja katkennutta on Imukin Toverittaren numerossa numeroilla merkitty niin täy tynee hieman ajatella mistä ne numerot ovat sen ja sen laatuisia? Esim jokaisessa Toverittaren numerossa on merkittynä kym meniä jopa yli säilänkin uusia Toverittaren tilauksia saapuneen funkin viikon ajalla konttooriin Uudistuksia "ii saapunut hyvin vähärien määrä mutta katkennut 011 useastikin enemmän kuin on uusia ja uudistuksia yhteensä saapunut konttoriin Siis mik si nämä numerot usottavat niin epä-miikavaa cli toisin sanoen päinvastaista suuntaa johon tie tysti Toverittaren Toimitus ha luaisi pyrkiä Tämän kirjottaja tahtoo tässä kosketella muutamalla Jsanalla edelläolevaan numerojärjestyk seen' onko ajatukseni oikea tai väärä toivoisin toimituksen sa nomaan sanottavansa Jos nyt todellisuudessa aivan katkeaisi niin ja niin monta To verittaren tilausta kuin numerot osottavat ja taasen myöskin saa puisi niin ja niin 'paljon uusia tilauksia kuin näyttää ja siis otaksuttaisiin että nuo uudet ti laajat eivät ole ennen olleet To verittaren lukijoita niin var masti monikin ajattelee että To veritar on lehti jota ei 'kannata tilata uudelleen eli uudistaa ja uudet tilaajat ovat tilanneet vaan kannatuksen vuoksi Toveritarta j n e Edelläolevaan tapaan voivat monetkin ajatella Eikä ole ihmekään joskin si ten tulee ajatelleeksi jos vaan katsoo numeroja vakavammin a jattelematta Jos nyt todellisuudessa joka viikko katkeaisi niin monta To verittaren tilausta kuin numerot näyttävät ja myöskin tulisi sa massa määrässä uusia niin ti kuluisi kauan kuin -Toverittarella olisi aivan uusi lukijakunta Tuo edelläoleva ci kuitenkaan pidä paikkaansa vaikka numerot niinpäin viittaavatkin sillä nuo katkenneet tilaukset ovat muut tuneet uusiksi Mutta pitäisikö niin olla asianlaita? — Ei suin kaan! Jokaisen Toverittaren a siamiehen pitäisi pitää parempi huoli tilausten uudistamisesta ja siten katkenneitten kohdalta numerot vähentyisivät Jokaisen Toverittaren lukijan velvollisuus on myöskin nyhjästä "laiskaa a siamiestä" kylkeen ja sanoa et tä "Uudista minun Toverittareni ennen kuin se kätkee" Eiköhän jokaisen Toverittaren lukijan ja asiamiehen suu menisi kaunii seen hymyyn jos saataisiin T:n numerot : Uusia 100 Uudistuk sia 200 Katkennut 0 Mahdol lisesti ei Toverittaren toimitus kaan edelläolevanlaisia numeroi ta lehteen tpainattaessaan suu tansa irviin vetäisi? — U L Jos jollekin karttuu kalanruoto kurkkuun pitää hänen heti syödä kappale sitruunaa Sitruunamehu ir rottaa ruodon kurkkuliman mukana Koltshakin verityöt Si periassa (Tm e translation filctl with the Postmaster at Amoria Ore Nov 4 lyly as n-uircrl by sectiou 19 of Ihe Act of Oct 6th 1917) Amerikalaisen naisen huulilta jo ka oli pakotettu karkaamaan Siperi asta pelastuakseen tulemasta tape tuksi kostoksi Romanoffen kukistu misesta tulee elävä kuvaus oloista sellaisenaan kuin ne todellisuudessa ovat aasialaisella Venäjällä tänäpäi vänä sanoo New York Globe Se on kertomus armottomasta mies ten naisten ja lasten murhaamisesta bolshevikivastaisessa terroristisessa taistelussa jonka kertoi tänään Ma rie S Yarros — kertomus mikä tu lee sensuroimattomana Siperiasta juttu mikä pulppuaa traagillisesta mielenkiintoisuudesta Mrs Yarros lähti miehensä mat kassa joka kuului eversti Raymond Robinsin johtamaan punasen ristin komissioniin v 1917 Vladivostokin kautta Venäjälle Mrs Yarros jäi kuitenkin lapsensa kanjsa Siperiaan miehensä matkustaessa Pietariin Täl lavälin katkesi yhteys europalaisen ja aasialaisen Venäjän välillä ja hän oli pakotettu elättämään itseään kou lun opettajana ja odottamaan tilai suutta milloin pääsee takasin kotiin sa New Yorkiin Alkaessaan kertomaan sitä mitä hän oli nähnyt kahden vuoden ajal la Siperiassa tuli kauhun ilmeet hä nen kasvoilleen "Se on tappamis ta paljasta tappamista kostoksi tsaa rin kukistumisesta" sanoi hän "Kolt shakin sotilaat murhaavat aseettomia ihmisia miehiä ja naisia syyttäen heitä että he ovat 'epäiltyjä bolshe vikejä' Heillä on valta tehdä näin sentähden että heillä on Japanin Ranskan Canadan ja Amerikan so tilaat tukenaan Ilman näitä tulisi Koltshakin hallitus pyyhkäistyä pois "Japanilaiset ovat Venäjän pahim mat viholliset Kaikkiin yhtäläisesti kohdistetussa terroristityÖssä ovat he yhtä pahoja kuin armeijassa olevat venäläisetkin jotka edustavat tsdarin aikaista upseeristoa ja tsaarin aikai sia virkamiehiä ja porvaristoa Ja panilaiset myövät aseita bolshevi keille ja sitten taistelevat heitä vas taan He kiihottavat tappelua eri venäläisryhmien välillä milloin vaan ja missä vaan he suinkin voivat toi voen etla he siten tekemällä voivat halpaannuttaa Siperian kansan ja si ten saavat tilaisuuden ottaa Siperia Japanille Pitää Siperia kaikkine mineraali- ja metsärikkauksineen ja sen suuri hedelmällinen viljelysmaa on Japanin suurena toiveena Elintarpeet kalliita "Japanilaiset ostavat kaiken mitä he saavat Siperiassa ja pakottavat si ten maan velkaantumaan Ei min käänlaisia tehtaita ole käynnissä Si periassa sillä siellä ei ole miehiä nii tä käyttämään Talonpojilla joilla on maata on kaikki raha sillä ha hallitsevat ruokavarastoja ja vaativat tavattomia hintoja kaikesta Heidän täytyy maksaa se vuorostaan japa nilaisille teollisuustuotteista kengistä kankaasta ja vaatteista "Minä maksoin 500 ruplaa omas ta kenkäparistani — puolen kuun palkkani — ja 250 ruplaa pikku tyttöni kengistä Jaardi tavallista pumpulikangasta maksaa 50— 60 ruplaa Miesten puku maksaa tu hannen ruplaa ja limppu mustaa lei pää maksaa 3 ruplaa Palkka kes kinkertaiselle koulunopettajalle on puolet siitä mitä minä sain Kont toriapulaiset tavallisesti ansaitsevat 250 ruplaa Kuten näette menee henkilöltä kahden kuun palkka os taakseen japanilaisilla hinnoilla hal vinta lajia pitovaatteet Seurauksena on että kansa käy ilman kenkiä He pitävät sandaaleja ja rääsyjä "Japanin hallituksella on oma eri koinen Siperian rahansa jota se le vittää Venäjällä eikä sitä voi vaih taa Japanissa Japanilaiset sotilaat pakottavat talonpojat ottamaan vas taan tätä rahaa maksuksi ruokava roista ja silti japanilaiset kauppiaat kieltäytyvät ona~t itä vastaan sillä se ei ole vaihtokelpoista "Jos siperialainen kieltäytyy anta masta jauhojaan ma itua tai munia japanilaiselle aimeijalle tätä arvoton ta jeniä vastaan tulee hän vangi tuksi tekastulla "bolshevikimielisyys" syytöksellä joutuu vankilaan odotta maan pilkallista oikeuden käyntiä ja mestausta Mrs Yarros peitti kasvonsa käsil lään hetkeksi ja puristi vaistomaises ti lastaan rintaansa vasten kun tä mä nousi hänen tuolilleen "Minä en_ milloinkaan voi unhot taa" jatkoi hän "Junan akkunasta kun me matkustimme Katiasta — se mHniimuimminiinimnu!nniii!Miiit iiiiiiinniuimiitniitiiu!iniinnniunnm fiiiiniiiiiiininiiiiii:iiiiiimin:ifiiiiiiimi iiuiiiHiiimimimunnimmiiiiiHiiniiiii KATSAUKSIA SUOMALAISEN SOS-JÄRJESTÖN YLIMÄÄRÄINEN EDUSTAJA KOKOUS Ikot Chicagossa t k 25 päivänä job-ia koetetaan löytää yhtenäinen tie keskuudessamme vallitseville suunta erimeliayyksille ja säilyttää järjes tömme eheänä ja kokonaisena Mail luan sodan vaikutus Amerikan sosia liiripuoluecssakin loihti esiin erinäisiä uud:tussuuntia Siitä luonnollisena seurauksena on myön meikäläistenkin keskuudsssa vallitseva t mielipide -eroavaisuudet Saapunet kokoustiedot luUenkin onot tavat että erimielisyy k-ath huoli matta periaatteellista sovittamatonta rlsi riitaa ei kokouksessa ole Kokous antaa yksimielisen tunnustuksen kol mannen internationalen perusajatuk siin ja tätä kirjottaessa on siellä juuri parhaillaan keskustelun alaisena kysymys Amerikan sosialtstipuoluees--tM - luopumisesta ja su o ma 1 sas-järjes-Vm itsenäiseksi jäämisestä Kokous työjärjestystään seuraten cii arvostellut järjestömme eri orgaa nien toimintaa mutta ponsia kokouk selta ei ole vielä tähän mennessä saapunut Toivomme kokouksen työn hedel möittävän yhteistyötämme Lujitta koon se myöskin toveruussiteitä asi amme eduksi TOVERITAR MENEE JO ESTEETTÖ MÄSTI CANADAAN Harvoin tulee enää valituksia Ca nadasta Toverittaren epäsäännöllises tä saapumisesta Tietysti joku hen kilö on saanut lehtensä epäsäännölli sesti mutta yleensä on Toverittaren Canadaan pääsy ollut jonkun aikaa varmaa Toverittarien Canadssa hoj pii ottaa tämä seikka huomioonsa ja alkaa Toverittaren levityspuuhim Viime syksyn vainon jälkeen on To verittaren Canadan tilaukset katken neet hyvin vähiin Jos canadalaiset toverittaret nyt ottaisivat oikein asi akseen Toverittaren levittämisen niin eipä kuluisi kauan aikaa ennenkuin sen tilaajamäärä olisi kymmenessä tu hannessa Pankaahan nyt Canadan toverittaret toimeen ne viime syksy nä joissakin osastoissa aijotut Tove rittaren levity skilpailut Nostakaam me vihdoinkin lehtemme tilaajamää rä edes 10000 Tov U L kirjottaa lehtemme täs sä numerossa Toverittaren tilausnu meroista Hän on aivan oikeassa päätelmässään että tilauksia ei muis teta aikanaan uudistaa ja muutaman viikon kuluttua ne ovat taas uusien tilausten joukossa Vaikka järjestös sämme on lehtien asiamiestoimet hy vin järjestetty niin sittenkin on vie lä paljon asiamiehiä jotka antavat paikkakuntansa lehtitilausten päästä katkeamaan Tilaajat taas eivät itse useinkaan uudista lehtitilausta ennen kuin vasta sitten kun huomaavat ettei sitä kuulu kahteen kolmeen viikkoon ja sillä välin heistä on tul lut taas lehden uusia tilaajia Tämän epäkohdan joksi sitä voisi sanoa pi täisi tulla korjatuksi salliset vaelit samana päivänä kuin miehetkin äänestävät ja jos heidän edustajiltaan kielletään edustajaoikeu det parlamentissa niin he muodosta vat oman parlamenttinsa — Siis Ranskan työväenluokan tehtäväksi jääpi naistenkin ihmisoikeuksiinsa saattaminen Kunpa Ranskan naiset tämän ymmärtäisivät ja liittäisivät voimansa työväenluokan taistelurintamaan RANSKAN NAISET KAPINA PÄÄLLÄ Ranskan senaatti ei ole vahvistanut naisten äänioikeuslakiehdotusta vaik ka edustajahuone hyväksyi sen 344 äänellä 97 vastaan Edustajahuoneen suuren kannatuksen vuoksi on Rans kan naisilla olleet hyvät toiveet ääni oikeuden saamisesta He ovat usko neet että senaatti vahvistaisi lakieh dotuksen mutta kuten näkyy toivo oli turfia Kaikkien niiden raskaiden sota-ajan uhrausten ja kieltäytymys ten jälkeen heille on sanottu tuolla senaatin päätöksellä että he eivät ole ansainneet ihmisoikeuksia Ranskan suffragetit ovat päättä neet protesteerata tuon päätöksen johdosta ja aikovat toimittaa kan- SOSIALISTINAISTEN KANSAINVÄ LISEEN KONGRESSIIN kutsuu kaikkien maiden naisia van ha Saksan sosialistiliikkeen esitaiste lija ja sosialistisen naisten lehden mo nivuotinen toimittaja toveritar Clara Zetkin "The London Socialist Call in" Geneven Sveitsin kirjeenvaihta ja tiedottaa lehdelleen seuraavaa : "Olen saanut tietää ystäviltäni et tä urhea toverimme Clara Zetkinf vaikkakin sodan rasitusten vanhenta mana ja kaikenlaisten painostusten ra sittamana tyÖsLeiiteke edelleenkin yh tä rohkeasti asiamme puolesta Hän kutsuu koolle sosiaiistinaisten kan sainvälisen kongressin Geneveenf Sveitsiin ensi joulukuulla" Jos sellainen kongressi tulee pidet täväksi niin olisipa Amerikan sosia listinaistenkin oltava edustettuina