This Issue of ihe Toveritar contaln no artlcles auch aa require an afflrmed translatlon accordlng to Act of Oct 1Sth 1917
TOVERITAR
Painos 805 1
ERIKAN SUOMALAIS-
TYÖLÄISNAISTEN
E N K ANNATTAJA
ORGAN OF THE FINNISH VVORKING VVOMEN IN
No 42
Tiistaina Lokak 28 — Tuesday Oct 28
1919— Yhdeksäs Vuosik
"EIKÖ PÄIVÄ KOS
KAAN KOITA?"
Eräs tunnettu Englannin Osuustoi
minnallisen Naisliiton jäsen julkai
si äskettäin sikäläisessä Co-operative
News'issä seuraavan kirjotulisen:
Nykyään "kääntää katseensa
pois päivälehdistä täynnä inhoa
Nekin meistä jotka tajusivat et
tä sota oli väärä eivät voineet
tukahduttaa sitä heikkoa toivoa
että siitä sittenkin voisi syntyä
jotain hyvää Nyt tätiläkin heik
ko toivo ori rauennut
Sota jatkuu yhä miehet jotka
luottamuksellisesti ottivat 'pes
tin "sodan jatkamiseksi" ovat
vielä armeijan riveissä 'kaiken
laatuisten mitä kauheampien so
tataiteiden valmistus jatkuu ja
edesvastuuttomat "pääkirjotuk
set" puhuvat ääntään värähdyt
tämättä "seuraavasta sodasta"
Eipä ihme siis jos meidän nais
ten sydämet särkyvät ja silmäm
me täyttyvät kyynelillä kun me
murheellisina kysymme toisil
tamme: "eikö päivä koskaan ole
koittava?"
Hallitus on äskettäin ilniotta
nu t että retkemme Venäjälle
on tullut maksamaan 69285000
puntaa (noin 5 miljaardia mk)
ja siihen ei vielä ole' luettu huk
kaanmenneitä ihmishenkiä ja
särkyneitä sydämiä!
Meidän valtiomiehemme selit
tävät1 että olemme vararikon
partaalla ja kuitenkaan emme
näe mitään vakavaa yritystä me
nojen supistammiseksi Luon
nollinen tie siihen olisi sotilai
demme merimiestemme laivo
jemtne jä sotavoimiemme pois
kutsuminen maasta jossa me to
distettavasti aina olemme koetta
neet sammuttaa jokaisen valon
välähdyksen ja asettaa tilalle
mustan terrorin ja tsaarismin
typerän raakuuden
Me odotamme nyt miehiämme
takaisin ja toivomme heidän pa
laavan koteihinsa perheittensä
keskuuteen siviilielämään ja
työhön jöka iheitä kipeästi kai
paa : Me emme tahdo että lai
vamme enää kulottavat sotajouk
koja ja ampumatarpeita vaan e
lintarpeita Mutta miten me
voimme toivoa 'pääsevämme tä
hän kun me tiedämme että mi
nisteristö arvelematta hyväksyi
tämän Venäjän-retken ilman
parlamentin suostumusta ilman
mitään keskusteluja?
Olen synkkänä lukenut uudes
ta pikatykistä joka voi ampua
480 laukausta minuutissa Mer
killisiä tulee' niiden miesten olla
jotka keksivät tällaisia paholai
sen koneita täysin tietoisina sii
tä ettei tällaisilla apuneuvoilla
mailmaa paranneta tai rakenne
ta parempaa -yhteiskuntaa vaan
että niitä käytetään heikkoluisia
ja hentoja kanssaihmisiä vas
taan 'Yksi suurimmista kansainväli
syyttä uhkaavista 'vaaroista on
Yhdysvaltain kongressillle esi
tettävä lakiehdotus joka tulee
tekemään Amerikan armeijan
kuusi kertaa suuremmaksi kuin
mitä se oli ennen sotaa ja pakot
taa kaikki yhdeksäntoista vuotta
täyttäneet nuorukaiset riveihin
Kun parhaimpia aivoja voi
daan käyttää keksimään niin in
hottavia asioita kuin mitä on e-
dellämainittu pikatykki 'kun va
paamielinen lehti antaa siitä
melkein palstan pituisen kuva
uksen kun suuri kansa jonka
johtava mies on kerran lausu
nut että "Amerikka on liian yl
peä ryhtyäkseen sotimaan'' en
simmäisenä kiiruhtaa suunnitte
lemaan armeijan suurentamista
kun maanmiehemme- ja naisem
me valitsevat johtaviin asemiin
miehiä jotka puhuvat tulevaa
sotaa silmälläpitäen kun tämän
nykyisen sodan kaikki kaameat
seuraukset ovat vielä näkyvissä
kaikkialla minne vain käännäm
me katseemme me tuskin roh
kenemme ajatellakaan kansain
välisyyttä Mutta juuri pimeim
pänä aikana me tarvitsemme
kaiken uskomme ja luottamuk
semme oikeuden voittoon Jo
kaisen meistä tulee olla sellai
sen: "joka taakseen ci katsonut kos
kaan vaan
aina uljaana eespäin astui
ei epäillyt pilvien väistyvän pois
ja oikeutta kuinka jos "loukattu
ois
sen vihdoinkin voittavan tiei"
Tässä puhuu meille esitaisteli
jain henki Ja- mehän olemme
todellisia rauhan esitaistelijoita
Tämän hengen innoittamina me
tulemme voittamaan Mutta
meidän on omaksuttava Croni
w el Iin tunnuslause: "Luota ju
malaan mutta pidä ruutisi kui
vana'1 On kehnoa olla toivori
kas ja luottavainen ellei sa
malla koeta tehdä jotakin olojen
parantamiseksi ""
Mitä tekevät meidän osuus
toimintaa harrastavat naisem
me? v
MiddIeshrough'n kongressi)
osotti että Naisliiton jäsenten
suuri enemmistö koko sydämes
tään tahtoo toimia kansainväli-'
svvden hyväksi Mutta mitä otiN
tehty?
Aseena tämäntalvisessa taiste
lussa olisi käytettävä joko Liiton
tai jonkun muun kansainvälisyy
den puolesta esiintyvän naisjär-
jestön joukkokokousta 'Elleivät
sotilaamme ole saapuneet taKai
sin (on luvattu että he tulevat
olemaan kotona marraskuussa)
on saatava aikaan mitä jyrkin
vastalause ja kokous osoittakoon
selvästi kansalle että tuhannet
parhaimmista naisistamme vaa
tivat rauhaa kansainvälisten ys
tävyyssuhteitten solmiamista ja
kaikkien kansain todellista liit
toa Mitä muuta me voimine tehdä
kansainvälisyyden hyväksi? En
nenkuin valitsemme yhtään
miestä tai naista kunnallisiin
luottamustoimiin ja ""etenkin par
lamenttiin tulee meidän olla sel
villä siitä että nämä ovat todel
lisia internationalisteja Tämä
tehtävä on niin yksinkertainen
että jokainen voi olla mukana
sen täyttämisessä
Me 'voimme pysyä rohkeina
työssämme kansainvälisyyden
TUOKIOKUVIA m' on el° raataialle?
P I V HAT V O T V 't' on c'° i''m'sil'e
Hl A {VI A N I A — ''-'"e joka raataa
LLilllllJ In päivät pitkät uuvuksissa
syvällä maan uumenissa
"VELJET JA SISARET" ' sekä päällä maan kamaran?
Tämänpäiväiset työväen taistelut
eivät ole enää yksinomaan miesten Kärsimystä ! Sitä elo nykyajan
taisteluja ne ovat työläismiesten ja onnettoman palkkaorjan
-naisten yhteisiä taisteluja Sellaisen "joka raataa tltlttenvsti
piirteen näkee kaikkialla teräslakko- päivät pitkät yöhön asti
alueella jossa riehuu nykyään hirvit- eteen niukan toimeentulon
tävä luokkasota aseettomain lakko
laisten ia kuularuiskuilla varustettu- Kärsimystä! Kärsimystä
jen työnantajien välillä Kukaan ei
voi olla huomaamatta ja tunnusta
matta sitä lämmintä osanottoa jo
ta naiset lakkoalueella osottavat mies-
tovereiden taistelua kohtaan kertovat
asiantuntijat Siellä ei kutsuta lak- N?lkil- ata- ko ISSa
kolaisia kokouksiin ainoastaan yhdellä
sanalla: Veljet kuten ennen vaan
kahdella sanalla Veljet ja sisaret
Lakkolaisten joukossa on paljon
teräs- ja rautateollisuudessa työsken
televiä naisia Garyssäkin on lähes
kaksisataa rautaruuvitehtaassa työs- + W1„ i U '
kentelevää naista lakossa jotka täyt- n„ "irH „ r:utäiiiisa
suita kaikki toivon heelmät
surua ja "suurta huolta
taistelua eteen elon !
Jäytäessä mieltä pelon:
mitä tuopi huomispäivä?
sekä itku pikkulasten
Äidin valjun kyyneleitä
suru isän syntyneitä
kohtaan orjan eldon kurjaan
Pettymystä orja raukka
pettymistä joka hetki
— Mutta miksi aina samaa
kärsimystä pettymystä ?
kysyt usein tuskissasi
Vastaa ääni povessasi
— tunnon ääni sanoin suorii
Siks' kun vielä moni orja
maassa ryömii raukan lailla
suutelevi sitä kättä
joka iski säälimättä
verihaavoin orjain rinnat
tävät osaltaan kaikki lakon synnyttä
mät velvollisuudet Varhain aamulla
satoi tai paistoi nähdään nämä nai
set ensimäisinä lakkovahtilinjalla Nä
mä uljaat naiset ovat onnistuneet
käännyttämään paljon enemmän rik
kureita takasin tehtaiden porteilta
kuin- miestoverit Kurjan rikkurinkin
mielessä täytyy syntyä ajatus että hä
nen tekonsa on väärä kun sen hänel
le sanoo nainen sillä rikkurillekin e
dustaa nainen äitiä ja kotia Hen
kensä uhalla tunkeilevat naiset teh
taisiin käännyttämään rikkureita lak
kolaisten puolelle Nuoret 16- 17- Siks' kun vielä- ihmisiltä
vuotiaat neitoset marssivat miestove- tieto punttUU yhteisyöhön
reiden rinnalla lakkovahtilinjalle Niin puuttuu sopu veljestllllto
innokkaita he ovat niin luokkavel- joukkovoiman tarmo kunto
vollisuutensa tuntevia että he ovat vaatiakseen oikeutta
kuin soihdunkantajia lakkorintamal
la Garyn lakkokomiteakin ylpeilee
17-vuotiaasta tyttösestä joka roh
kean ja innostavan toimintansa vuok
si lakkolaisten keskuudessa on saa
nut heiltä hyväilynimen Garyn "Joan
de Arc"
Lakkolaisten kokoukset ovat muo
dostuneet heidän perhejuhlikseen
Lakkolaisten vaimot ja lapsetv ovat
niissä mukana sillä naiset tahtovat
tietää mitä heidän miehensä ajatte
levat ja päättävät he tahtovat seisoa Mjks £t myiin mmse
heidän rinnallaan sensijaan kun olisi- nykyajan palkkaorja
vat kotona ja valittaisivat puutteesta yhteistyöhön velievteen?
Siina tie on väkevyyteen
Vaatiakseen mitä siltä
ryöstänyt on vuosisadat
väkevämmän voima valta
mik' on vienyt kaikkialta
elämäsi — vapautesi
Väkevämpi ! Siinä mahti
joka johtaa elon juoksun
Joka määrää heikompansa
toimimahan tahtoansa
jonka eessä kaikki taipuu
sma
vaikeuksista
"Minä
ja
on raadanta teräsmyllyissä"
eräs lakkolaisnainen "Minä
tiedän mitä
isä" sanoo
olen
työskennellyt teräsmyllyssä ruuvien
mittaajana ja vaikka kuinka olisin
raatanut en voinut ansaita $300
enempää päivältä Tämä taistelu onv
voitettava ja meidän naisten on siinä
oltava mukana"
-puolesta Osuustukkukaunpain
me käy jo kauppaa Venäjän
1anssa ja on pian kuten toi
vomme käyvä sitä muidenkin
maiden kanssa
Aina ja kaikkialla on osuus
toimintanaisten pidettävä kiinni
siitä tosiasiasta että osuustoi
minta on rajaton liike että
osmistoimintaviiki kuulukoonpa „„„ii
joukkovoiman luovaan voimaan
Eemeli Rautiainen
Milvvaukeen piirissä ovat lakkolais
ten vaimot järjestäneet tehtävänsä
lakkolaisten avustamiseksi niin että
osa heistä on aina miesten paikalla
lakkovahtilinjalla jolla aikaa miehet
saavat käydä lepäämässä ja toffiet nai
set tuovat lakkovahdeille vuorollansa
kahvia ja voileipää "En osaa kertca
kuinka suloiselta ja innostuttavalta
tuntui kun vaimoni hämmästytti mi
nua tuomalla kuumaa kahvia ja lei
pää minulle ja tovereilleni lakkovah
disaa eräänä sateisena yönä" sanoin
eräs lakkolainen sanomalehden baas-
"Sellainen menettely vai
mojen puolelta innostaa uhraamaan
'') Englannin Osuustoiminnal
lisen Naisliiton kongressi viime
heinäkuussa
se sitten mihinkä kansallisuuteen
uniansa a a muuoMaa taikkena Bitelu"
ainoan perheen joka tekee tyoti
samau päämäärän hyväksi —
mailinanluton hyväksi
(Jatkoa toisella sivulla)