Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, October 21, 1919, Image 1

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    Thls issue of the Toveritar contalns nn artlcles such as requlre an afflrmed translatlon ascordlng to Act cf Oet 15th 1917
TOVERIT J-Z
Painos 7993
AMERIKAN SUOMALAIS
TEN TYÖLÄISNAISTEN
t
XX N E N K ANNATTAJA
ORGAN OF THE FINNISH VVORKING VVOMEy _ERICA
No 41
Tiistaina Lokak 21 — Tuesday Oct 21
1919— Yhdeksäs Vuosik
LÄK K 0 II 0 N !
(Tcräslyöläisten lakon johdosta)
Jyskää tehtahien rattaat
kumahtavin äänin lyö
jättiläis-iskut moukarien
kaikkialla ryskää työ
Raataa orja eteen elon
mutta hiik' on palkka tää?
Kärsimystä pettymystä
nälkää huolta jäytävää
Mietti orja raataessaan:
Miks' mä osan tämän saan?
Kun mä vaadin parempata
m u a aina uhataan !
Vastaa ääni — tunnon ääni:
Siks' kun vaadit yksin vain
Miks'et kera tovereitten
vaatimaan käy joukottain?
Joukkovoima! Aatos suuri
kulon lailla levisi
tehtahissa kaikkialla
orjain mielet tenhosi
Yhteisvoimin parannusta
käydään joukoin vaatimaan
Jos ei sana tuossa auta
pannaan pyörät seisomaan
Pannaan kurjat sortajamme
yhteisvoimin pakkohon
Tulistamme riisti paikat
kaikkialla LAKKOHON!
Sekä niinkuin yksi miesi
horjumatta seisomme
väistymättä nöyrtymättä
silloin silloin voitamme !
Mit' on tullut tapahtunut?
Miks' on kaikki hiljaista?
Miks' on laannut jymy jyske
kaikkialla tehtaista?
Miksi kulkee työläisiä
kadut täynnä tulvillaan
kuin ois suuri juhlapäivä
akaa ilme kasvoillaan?
Lakko! lakko tehtahissa
siksi nyt ei inoukar' lyö
Siksi orjat vapahana
sillä vaatinrass' on työ
oikeuttaan mikä siltä
väkivalloin ryöstetään f
huojennusta parannusta
orjain kurjaan elämään
Eemeli Rautiainen
KUUDEN TUNNIN
TYÖPÄIVÄ
Puhe kuuden tunnin työpäi
västä oli vielä muutamia vuosia
sitten perin utopistinen ajatus
työväestönkin enemmistön mie
lestä Nyt se on melkein kaik
kien työväenjärjestöjen vaati
muksena Vaikka porvarit tie
tenkin huutavat sellaisen vaati
muksen hulluudesta ei se ole
vielä läheskään niin "kohtuu
ton" kuin se voisi olla jos työ
läiset joskus oäättäisivät suorit
taa ainoastaan senverran työtä
kuin he saavat palkkaa On las
kettu että työläinen joka työs
kentelee kahdeksan tuntia päi
vässä saa palkan ainoastaan sii
tä työstä minkä hän yhdessä ja
kolnie-neljäiinestuiinissa tuottaa
Siis hän lahjottaa 6 J4 tunnin
työn työnantajalle Myöskin on
tehty laskelmia tilastotietojen
perusteella että kuuden tunnin
työpäiväkin on liian pitkä jos
tuotanto-olot järjestetään aino
astaan kansan tarpeitten eikä
kaupan mukaan Jo toistakym
mentä vuotta sitten tekivät muu
tamat tilastoja tuntevat profes
sorit laskelmia silloin vallitsevan
tuotannon kehityksen perusteel
la että ihminen on siihen mää
rään luonnon herra että hänen
eT tarvitse työskennellä muuta
kuin neljä ja puoli tuntia päiväs
sä ja sittekin olisi jokaisen per
heen elämis-standartti noin vii
si tuhatta dollaria vuodessa jota
ei ole tänäpäivänä muilla kuin
joillakin korkeapalkkaisilla vir
kamiehillä ja kansan riitäjillä
Näiden professorien laskujen
mukaan ei tarvittaisi naistyötä
ollenkaan tuottamaan yhteiskun
nan tarvikkeita ja lapset eivät
luonnollisestikaan tarvitsisi teh
dä työtä
Tietenkään nämä professorit
eivät ottaneet laskuissaan huo
mioon suurta seisovaa armeijaa
ei miljoneerien suuria Iakeijalau
moja ei minkäänlaisten tarpeet
tomien esineiden kuten esim
tykinkuulien viinan y m hyö
dyttömien tuotteiden valmista
jia ei kauppamailmassa tarvitta
vien välikäsien konttoristien ja
velkojen karhuajien suurta lau
maa ei ketään niistä tyhjäntoi
mittajista joita kapitalistinen
järjestelmä on täynnä Ile las
kivat sen ajan mitä työläiset ku
luttivat vuodessa toistakymmen
tä vuotta sitten käytännössäole
vien tuotantolaitosten avulla
tuottamaan kaikkia niitä tarvik
keita joita tämän maan kansa
tarvitsi elääkseen Lyhyesti sa
noen heidän laskelmansa perus
tuivat ajatukseen että kaikkia
tarvikkeita tuotetaan tai kasva
tetaan ainoastaan kansan tarvet
ta varten eikä kauppakilpailua ja
voittoilua varten kuten nykyään
tehdään Ja kummallisin puoli
heidän laskuissaan oli se että
tuolla neljän ja puolen tunnin
ajalla suoritetusta työmäärästä
voitaisiin maksaa perhettä koh
den ¥5000 vuodessa
Professorit eivät väittäneet ih
misluonnetta tarvittavan muut
taa jotta tällainen työ- ja palk
kajärjestelmä saataisiin aikaan
Tarvittaisiin ainoastaan syrjäyt
tää tuontannon johdosta omis
tuksesta ja jaosta se luokka jo
ka rosvoaa juonnon rikkaudet ja
riistää työn tulokset ja muuttaa
heidän tilalleen yhteiskunnan
ohjaksiin kansa
KATKELMA KIRJA
VASTA ELÄMÄSTÄ
Kirj Kataja
Hän oli juuri laittanut lap
sensa levolle ja istahti väsynee
nä keinutuoliin otti pöydällä o
levan viimeisen sanomalehden
lukeakseen sitä vaan ei voinut
keskittää ajatuksiansa sen sisäl
töön tänä iltana Ei vaikka
hän olisi kuinka yrittänyt kar
kottaa sen mielikarvauden
minkä vastoinkäymiset ja huo
let olivat taas niin viivoitta
vaksi luoneet ei hän voinut va
pautua oman persoonallisen e
lämänsä vaikutelmista ja syven
tyä lukemaan päivän tärkeistä
tapahtumista — Oh miksi elä
mä nyt taas tuntuukin niin syn
kältä Miksi minä kapinoin
kohtaloani vastaan ja kaipaan
enemmän kuin työläisvaimolle
on' mahdollista elämältä toivoa
Eihän minun asemani ole huo
nompi kuin toistenkaan työ
miesten vaimojen joista monet
ovat mm tyytyväisiä Mun en
hän minä niin erikoisesti kai
paa persoonallisia mukavuuk
sia milläpä niitä köyhä työläi
nen voisi saariakaan vaan nii
nä tahtoisin että elämälläni oli
si enemmän henkistä sisältöä
syvempää toveruutta Tahtoisin
tietiiä elämän suurista kysy
myksistä enemmän ettei kaikki
tuntuisi niin hämärältä ja epä
selvältä tahtoisin olla tietojen
ja kehityksen jalostama ettei
ainainen elämän jokapäiväinen
nurjiin s niin kokonaan saisi mi
nua valtaansa — Kyyneleet
tunkeutuivat hänen silmiinsä
vaikka hän koetti niitä estää ei
kä hän- olisi mitenkään sallinut
miehensä niitä näkevän sillä ne
olisivat häntä loukanneet
Niin hänen miehensä — mitä
miettii hän työnorja? Pää kä
sien varaan vaipuneena alaku
loisena vaiteliaana hän taaskin
istuu kuten niin monta kertaa
ennenkin Niin hän on aamuin
kotoa lähtiessä ja niin hän on
illoin kotiin palattua Ei hän
lue paljoa ei haastele asioista
eikä hän erikoisesti osota hil
lua henkisen kehityksen harras
tuksiin Raskas vuosien pitkä
raadanta maan uumenissa on
hänet vaientanut se on tykyt
tänyt kerran pirteän hehkuvan
mielen
Harvoin he puhuvat toisil
leen Ilmakin tuntuu raskaalta
ja tukahuttavalta 'Molemmat
lie kärsivät mies sekä vaimo
lie ovat myyneet sielunsa pää
omalle sen palkkaorjuus on
kahlehtinut heidän henkensä ja
ruumiinsa ja laittanut juovan
heidän persooniensa välille Mie
hen sielu on hävinnyt kaivok
sen komeroon yksitoikkoisen
koneen jyskeeseen — hän on
sen uhrannut vaimonsa ja las
tensa leivän tähden Vaimon
sielu on kuihtunut kodin ahtaas
sa orjuudessa elämän huolissa
ainaisessa yksinäisessä äänettö
myydessä Hän on kuin lukit
tu muuri jonka kolkossa suo
jassa hänen pieni sieluparkan
sa värjöttelee Niin} kapitalis
min kirous on hävittänyt tästä
kodista syväir yhteisymmärryk
sen ja toveruuden
Ateriansa he syövät äänettö
minä lapset vain lepertelevät
keskenään Mies polttaa piip
puansa äänettömänä menee le
volle sanomatta hyvää yötä e
dcs lapsilleen samoin vaimo
hän sentään hellii lapsiansa
koettaa olla heille toveri Aamulla-
seuraa sama äänetön a
terioiminen ja kaivosorja lähtee
hyvästiä sanomatta kaivokselle
painautuaksensa sen synkkiin
komeroihin -- 'Ehkä viimeisen
kerran tulee vaimon mielee kun
ovi painautuu jälestä kiinni ja
hän hyrähtää itkuun Mitä jos
se olisi viimeinen kerta kun hän
seisoi kodin kynnyksellä sillä
niin monta uhria vaatii kaivan
to! Hänen rinnassaan läikäh
tää hellyyden tunne xja hätäinen
(Jatkoa toisella sivulla)
Todellinen naisten lehti
— Luehan tuota artikkelia
mitä sanot siitä?
— Niin tuota minä sen
kylläjo luin
— Niinkö! No luehan sitten
tuo kertomus
— Älähän nyt eihän se lie
ne niin mielenkiintoinen Ar
vaan hyvin mitä ne naisten ker
tomukset sisältävät
— v-na sen ymmärrät siis vain
arvaamalla Mutta hieppa tuos
ta Kodin osastosta tuo paisti-
ohje ja entäs sitten tuo kakku
ohje ne ovat molemmat niitä
joiden jälkeen valmistin tämän
päiväisen illallisen ja joista niin
kovin pidit
No saattaahan ruuasta pitää
mutta ei se tarvitseisi olla sen
tään lehdissä se pilaa lehden
arvoa
— Jassoo! Mutta mitäs sanot
siitä kotitekoisesta yskälääk
keestä jonka avulla paranit sen
jälkeen kun ei lääkärin antamat
lääkkeet auttaneet?
— Mene jo- tuosta ja jätä mi
nut rauhaan Mitäs se poju
meinaa tänään kun nukkuu ko
ko päivän ja kun pelkäsin val
lan että se taas pilaa koko py
häpäiväni? — Niin rakkaani näes minä
sen kylvetin sen ohjeen mukaan
mikä myöskin naisten lehdessä
julaistrin joku aika sitten 'Nyt
kun sinulla on niin hyvää aikaa
niin lucppa tuo romaani tuosta
Mies asettuu sohvalle pitkäl
leen ja lukee Luettuaan hän
sanoo! Kyllä sen sanoa täytyy
että siinä hyvä aihe on mutia
selvästi sen voi nähdä että se
on naisen kirjottaina sillä siinä
puhutaan niin paljon sellaista
mitä miesten kirjottamissa ro
maaneissa ei näe
— Mitä sitten?
— No padat pannut kupit
pyykkituvat lapsennickot par
illiset ja paikkaamiset vaimon
kotikahleisiin tyytymättömyys
y m s Ja loppujen lopuksi
lapsivuode
— Lakkaa jo! Minä ihmette
len että pidät minusta sentään
vaikka kaikki nuo - seikat ovat
minun kanssani yhteydessä ja
minä alati niistä olen pakotet
tu puhumaan ja valittamaan
Siitä syystä minä pidänkin juu
ri naisten lehde-tä kun se kä
sittelee kaikkea mikä on lähei
sessä yhteydessä naisen kanssa
— Niin mutta ajattele" nyt
romaanissakin — rakkausromaa
nissa — Mutta kultani kuulehan
rakastipa nainen enemmän tai
vähemmän työläisnainen nimit
täin niin ci hän pääse irti nois
ta padoista ja pcsuammeista ne
seuraavat häntä uskollisesti ai
van kuolemaan saakka Aivan
samalla lailla kuin miestä seu
raa kirves saha tai mikä muu
työkalu hyvänsä ja niistä kirjo
tellaan välistä erikoisella pai
nolla oikein Minä en pitäisi sel
laisesta romaanista joka on läh
tenyt naisen elämää käsittele
mään eikä ole yhtään maininiriit
häntä lakkaamatta seuraavista
(Jatkoa toisella sivulla)