Thls Issue of the Toveritar contalns no artlcles such as require an afflrmed translatlon accordlng to Act of Oct 15th 1917
TOVERITAR
ORGAN OF THE FINNISH VVORKING VVOMEN IN AMERICA
Painos 7093
AMERIKAN SUOMALAIS
TEN TYÖLÄISNAISTEN
XX N E N K ANNATTAJA
No 40
Tiistai Lokak 14 pj — Tuesday Oct 14
1919— Yhdeksäs Vuosik
rrt i S t 1
terrorismin kannuja
terästeollisuus-lak
koalueella
"Aikoivatko teräskorporatsionit
sodan meitä vastaan Ampui vat
ko he meitä?" huudahti terästyö
läisiä järjestävän komit puheen
johtaja John Fitzpatrick senaatin
tutkijakomitean1 edessä "Katso
kaa tätä kuvaa ja päättäkää itse
Tuollaisena me löysimime organi
seerajamme Mrs Fannie Sel
linsin senjälkeen kun yhtiön pys
syhurtat olivat lopettaneet am
puniisen "Tahdotteko tietää miten se
tapahtui? Tämä nainen seisoi lä"
hellä missä 60-vuotias vanhus
seisoi lakkovahdissa"' Mrs Sel
lius näki yhtiön pyssyhurttien
ainjiuvan tuon vanhuksen kuoli
aaksi Hän näki myöskin joukon
lapsia juoksevan ampumalinjalle
eräästä pihasta ja hän juoksi hei
tä kohden kokosi heidät syliinsä
ja kuljetti heidät suojaan hurt
tien luotisateelta Kuului käs
ky : 'Tappakaa tuo nainen myös
kin!' Ja pyssyhurtat ampuivat
hänet kuoliaaksi Kaupungin ma
juri joka on koko kaupungin
esivalta pidätti murhaajan $2500
takausta vastaan mutta hän pi
dätti myöskin yhden meidän mie
histämme $3000 takausta vas
taan sen tähden että hän yritti
pitää puhetta terästyöläisille"
Porvarillisten päivälehtien re
portterit jotka olivat seuraamas
sa tutkijakomitean kuulustelua
eivät ole puhuneet tästä raaka
maisesta naisen murhasta mi
tään eivätkä he ole tiedottaneet
lehtiensä lukijoille myöskään
Fitzpatrickin kertomusta neljän
lakkolaisen kylmäverisestä mur
hasta jonka Standard Steel Car
yhtiön hurtat suorittivat Por
varilliset päivälehdet eivät puhu
mitään niistä raakuuksista joita
yhtiöiden hurtat ja Pennsylva
nian valtion kasakat harjottavat
rauhallisia aseettomia lakkolai
sia vastaan Ne eivät kerro että
Pennsylvanian teräslakkoalueilla
riehuu julma sota jossa hyök
kääjät ovat asestettu kaikilla
mahdollisilla ' murha-aseilla ja
työläiset — ne joita vastaan te
rästrusti kaikkine voimakeinoi
lleen hyökkää — ovat rauhallisia
aseettomia lainkuuliaisia ihmi
siä Tuskin koskaan ennen on ka
pitalismin ahneus-mennyt niin
pitkälle kuin tässä lakossa tu
kahduttaakseen työläisten kaikki
inhimilliset ja perustuslailliset oi
keudet Eräs silminnäkijä ker
too että kaikkia tehtaita 15 mai
lin matkalla Pittsburgista Clair
toniin (alue jossa on useita
maan suurimpia terästehtaita)
ympäröitsee suuret joukot depu
teiksi vannotettuja pyssyhttrttia
varustettuina raskailla pyssyillä
kuulavöillä revolvereilla ja pam
puilla Jokaiseen tehtaaseen joh
tavan portin luona seisoo yksi
tai upeampia konetykkejä joiden
ympärillä tavallisesti on puoli
tusinaa miehiä useat niistä po
liisin pukimissa toiset ilman var
sinaista poliisin virkapukua
mutta kaikilla heili äön deputi-
(Jatkoa toisella sivulla)
'
Terästrustin pyssyhurttien uhri Mrs Fannie Sellins
ri+ 1 1 M 1 4 1 1 1 r i i J i i 1 1 J l i i 1 1 1 c 1 1 1 : i f m i ii r 1 1 j i r i: m 1 1 1 1 1 1 1 m i u 1 1 1 1 1 1 1 1 r 1 1 l 1 1 1 1 1 1 1 1 r t m 1 1 i i 1 1 1 1 ii m i 1 1 n I ii 1 1 1 1 1 j 1 1 1 1 j i f n 1 1 1 1 J j 1 1 j 1 1 1 i 1 1 i i r 1 1 1 1 1 : t m i idiihiiiiiiiiiip
I ' NYKYISYYDEN LAULU
( Katkelma Keski-Karjalan Osuusliikkeen kesäjuhlille 1 0-8-1 9 1
1 omistetusta juhlarunosta) 1
1 Kirj Pietari Salmenoja'
1 Jo vihdoin alkoi nousta öinen kansa §
ja silmät aukoi kauan nukkuneet §
I He jotka pitkään nukkui luolissansa §
1 ja joilta viljan vuoti kyyneleet
lie tajusivat: niit' ci yksin jaksa '
1 se sadan voimilla ei paljon maksa
f sen satain kerta niinkuin leikein teet
1 Nyt auki ukset poissa raskas huoli §
I tuo joka syöntä kalvavana söi §
tuo luihu pelkuruus niin myrkkynuoli §
jokaiseen jaloon rintaan haavan löi
f nähdessä kuinka riutuvi noin tuhat §
I kun sitä pistää pilkka iskee uhat 1
I ja murheen musta vilja heilimöi
I Niin kiitos sulle yhteistoimen henki
kun pienet pirstoumat yhteen loit
I ja näytit että halpa ihminenki
I on ihminen kun tahdon sille loit §
I kun herätit sen oman arvon tuntoon
ja itsetuntohou ja työnsä kuntoon — ' 1
Nc paraat lahjat mitkä hiille soit
f Ne paraat lahjat ja ne kallehinta §
1 ne sisimpääsi kätke ymmärtäin
= Nyt tiedämme jo mik' on onnen hinta
I nyt jaksamme jo seistä myrskysäin _ I
1 yks' kaikkein ja kaikki yhden tähden —
I ~~ — vaikk' viime päivän edessämme nähden —
rohkein otsin suonia pystypäin ! 1
[ Oi kallis yhteistyö sä luoma meri
I miljoonain mitättömäni pisarten
! maa kansa olkoon eri heimo eri
l sun valtakuntasi on yhteinen
I sä kerran suljet kaikki pyhään piiriin
l sun lippus nousee ylimpähän viiriin —
pian pian jos muusimme paivau
sen =
Sen päivän riemullisen suuren annaan f
niin ihanan kuin suvi-aamun tään f
kuin syleilystä sumuharson harmaan f
ikuinen aurinko käy välkkyinään
sen päiviin jolloin pois on sorto voima
on murtuinaton veljeyden voima
ja usko yhteistyöhön ylevään
Työn arvo ja oikeus yh
teiskunnallisena voimatekijänä
Kysymykseen': mitä on työ?
olisi oikeutettua vastata : elä
mää! Ilman työtä ei ihniiselii
nijilkään kauan voisi jatkua O
tettakoon pois kaikki niitä työ
on ihmiskunnalle' tuottanut —
henkiset ja taloudelliset rikkau
det ja ihmiskunta olisi alkuperäi
sellä eläinasteclla ilman vaattei
ta ilman kutltuuiia !
- Työ on elämän perustus kai
ken rikkauden luoja sen alku
syy ja siis sellaisena arvokas ih
miskunnalle Porvarilliset talousteiteilijät o
vat aikoinansa väittäneet et lii
kapitaali — pääoma luo arvoji
samoin kuin työkin Se on kui
tenkin narrin väite Koottakoon
kaiken mailnvm pääoma yhteen
ja eristettäköön se työstä 'iii
se ci kasva penniäkään lisää —
sen arvo vain alenee
Työ on pääoman äiti — Työ
on synnyttänyt pääoman ja il
man työtä ei pääomalla myös
kään ole mitään arvoa
Hi voida puhun mitään yksilöl
lisestä työstä Kunkin yksilön
työ on pieni murto-osa joka liit
tyy yhteistyöhön ja sen tulokse
na ovat ihmiskunnan ne rikkiu
det joita (katseemme jokaisella
askeleella kohtaa — Yhteisen —
siis yhteiskunnallisen työn tulok
sena on ihmiskunnan kulttuuri!
Työ on luonteeltaan konnun
nistista — yhteiskunnallista
Työn tuloksien pitäisi olla si
moin Niin ei kuitenkaan nyky
ään ole Työn tulokset — sen
luomat rikkaudet ovat väärään
järjestelmään perustuen yksiköl
listä omaisuutta Siinä on työn
luonteen vastainen ristiriita joi
ta ristiriidasta johtuu työn vää
rä arvostelu
( hihan yleisesti ollut vallalla
Ikäsite työn häpeällisyydestä —
etenkin kovan ruumiillisen työn
Työtä halveksitaan siksi — et!i
sen tulokset eivät voi väärän o
mistusjärjestelniän vuoksi hyö
dyttää työn tekijää — vaan ko
konaan sellaista joka ei tee i1cc
työtä — usein halveksii sitä
Vanhaan aikaan tekivät orjat
työn orjien omistajat omistivat
työn tulokset Keskiaikana maa
orjuuden vallitesa oli asianlaita
samoin Noiden orjatuotml
kausien äpärä nykyinen kapita
listinen tuotantokausi peri van
hemmiltaan saman Juonteen vää
fän omistusoikeuden työn tulok
siin Se sitoi palklkatyöjärjestel
mällä omistamattoman luokan
(työntekijät) omistavan luokan
(pääoman omaajain) orjiksi
Marxin kuuluisa yhteiskunta
teoria jakaa yhteiskuntaraken
teen kolmeen osaan: pohjaker
roksen muodostavat taloudelliset
olot Tämän pohjakerrokset
kannattamana lepäävät poliitti
nen ja juriidinen yhteisfcuntakf r
ros Kun siis työ on taloudelli
sen elämän lähde on työ valta
vin kannattaja koko yhteiskunta
rakennuksessa Yhteiskuntata
loudelliset olot perustuvat nykyi
sessä kapitalistisessa yhteiskun-
(Jatkoa toisella sivulla)
TiiiijMmummmnMimiiimnNmimHiiiriMiNNiiiihiiiMnmiiiiniiiimmmHmniiimimuiitiiimmimHiiimH