Thls Issue of the Toveritar contalns no artlcles such as require an afflrmed translatlon accordlng to Act of Oct 15th 1917 TOVERITAR ORGAN OF THE FINNISH VVORKING VVOMEN IN AMERICA Painos 7093 AMERIKAN SUOMALAIS TEN TYÖLÄISNAISTEN XX N E N K ANNATTAJA No 40 Tiistai Lokak 14 pj — Tuesday Oct 14 1919— Yhdeksäs Vuosik rrt i S t 1 terrorismin kannuja terästeollisuus-lak koalueella "Aikoivatko teräskorporatsionit sodan meitä vastaan Ampui vat ko he meitä?" huudahti terästyö läisiä järjestävän komit puheen johtaja John Fitzpatrick senaatin tutkijakomitean1 edessä "Katso kaa tätä kuvaa ja päättäkää itse Tuollaisena me löysimime organi seerajamme Mrs Fannie Sel linsin senjälkeen kun yhtiön pys syhurtat olivat lopettaneet am puniisen "Tahdotteko tietää miten se tapahtui? Tämä nainen seisoi lä" hellä missä 60-vuotias vanhus seisoi lakkovahdissa"' Mrs Sel lius näki yhtiön pyssyhurttien ainjiuvan tuon vanhuksen kuoli aaksi Hän näki myöskin joukon lapsia juoksevan ampumalinjalle eräästä pihasta ja hän juoksi hei tä kohden kokosi heidät syliinsä ja kuljetti heidät suojaan hurt tien luotisateelta Kuului käs ky : 'Tappakaa tuo nainen myös kin!' Ja pyssyhurtat ampuivat hänet kuoliaaksi Kaupungin ma juri joka on koko kaupungin esivalta pidätti murhaajan $2500 takausta vastaan mutta hän pi dätti myöskin yhden meidän mie histämme $3000 takausta vas taan sen tähden että hän yritti pitää puhetta terästyöläisille" Porvarillisten päivälehtien re portterit jotka olivat seuraamas sa tutkijakomitean kuulustelua eivät ole puhuneet tästä raaka maisesta naisen murhasta mi tään eivätkä he ole tiedottaneet lehtiensä lukijoille myöskään Fitzpatrickin kertomusta neljän lakkolaisen kylmäverisestä mur hasta jonka Standard Steel Car yhtiön hurtat suorittivat Por varilliset päivälehdet eivät puhu mitään niistä raakuuksista joita yhtiöiden hurtat ja Pennsylva nian valtion kasakat harjottavat rauhallisia aseettomia lakkolai sia vastaan Ne eivät kerro että Pennsylvanian teräslakkoalueilla riehuu julma sota jossa hyök kääjät ovat asestettu kaikilla mahdollisilla ' murha-aseilla ja työläiset — ne joita vastaan te rästrusti kaikkine voimakeinoi lleen hyökkää — ovat rauhallisia aseettomia lainkuuliaisia ihmi siä Tuskin koskaan ennen on ka pitalismin ahneus-mennyt niin pitkälle kuin tässä lakossa tu kahduttaakseen työläisten kaikki inhimilliset ja perustuslailliset oi keudet Eräs silminnäkijä ker too että kaikkia tehtaita 15 mai lin matkalla Pittsburgista Clair toniin (alue jossa on useita maan suurimpia terästehtaita) ympäröitsee suuret joukot depu teiksi vannotettuja pyssyhttrttia varustettuina raskailla pyssyillä kuulavöillä revolvereilla ja pam puilla Jokaiseen tehtaaseen joh tavan portin luona seisoo yksi tai upeampia konetykkejä joiden ympärillä tavallisesti on puoli tusinaa miehiä useat niistä po liisin pukimissa toiset ilman var sinaista poliisin virkapukua mutta kaikilla heili äön deputi- (Jatkoa toisella sivulla) ' Terästrustin pyssyhurttien uhri Mrs Fannie Sellins ri+ 1 1 M 1 4 1 1 1 r i i J i i 1 1 J l i i 1 1 1 c 1 1 1 : i f m i ii r 1 1 j i r i: m 1 1 1 1 1 1 1 m i u 1 1 1 1 1 1 1 1 r 1 1 l 1 1 1 1 1 1 1 1 r t m 1 1 i i 1 1 1 1 ii m i 1 1 n I ii 1 1 1 1 1 j 1 1 1 1 j i f n 1 1 1 1 J j 1 1 j 1 1 1 i 1 1 i i r 1 1 1 1 1 : t m i idiihiiiiiiiiiip I ' NYKYISYYDEN LAULU ( Katkelma Keski-Karjalan Osuusliikkeen kesäjuhlille 1 0-8-1 9 1 1 omistetusta juhlarunosta) 1 1 Kirj Pietari Salmenoja' 1 Jo vihdoin alkoi nousta öinen kansa § ja silmät aukoi kauan nukkuneet § I He jotka pitkään nukkui luolissansa § 1 ja joilta viljan vuoti kyyneleet lie tajusivat: niit' ci yksin jaksa ' 1 se sadan voimilla ei paljon maksa f sen satain kerta niinkuin leikein teet 1 Nyt auki ukset poissa raskas huoli § I tuo joka syöntä kalvavana söi § tuo luihu pelkuruus niin myrkkynuoli § jokaiseen jaloon rintaan haavan löi f nähdessä kuinka riutuvi noin tuhat § I kun sitä pistää pilkka iskee uhat 1 I ja murheen musta vilja heilimöi I Niin kiitos sulle yhteistoimen henki kun pienet pirstoumat yhteen loit I ja näytit että halpa ihminenki I on ihminen kun tahdon sille loit § I kun herätit sen oman arvon tuntoon ja itsetuntohou ja työnsä kuntoon — ' 1 Nc paraat lahjat mitkä hiille soit f Ne paraat lahjat ja ne kallehinta § 1 ne sisimpääsi kätke ymmärtäin = Nyt tiedämme jo mik' on onnen hinta I nyt jaksamme jo seistä myrskysäin _ I 1 yks' kaikkein ja kaikki yhden tähden — I ~~ — vaikk' viime päivän edessämme nähden — rohkein otsin suonia pystypäin ! 1 [ Oi kallis yhteistyö sä luoma meri I miljoonain mitättömäni pisarten ! maa kansa olkoon eri heimo eri l sun valtakuntasi on yhteinen I sä kerran suljet kaikki pyhään piiriin l sun lippus nousee ylimpähän viiriin — pian pian jos muusimme paivau sen = Sen päivän riemullisen suuren annaan f niin ihanan kuin suvi-aamun tään f kuin syleilystä sumuharson harmaan f ikuinen aurinko käy välkkyinään sen päiviin jolloin pois on sorto voima on murtuinaton veljeyden voima ja usko yhteistyöhön ylevään Työn arvo ja oikeus yh teiskunnallisena voimatekijänä Kysymykseen': mitä on työ? olisi oikeutettua vastata : elä mää! Ilman työtä ei ihniiselii nijilkään kauan voisi jatkua O tettakoon pois kaikki niitä työ on ihmiskunnalle' tuottanut — henkiset ja taloudelliset rikkau det ja ihmiskunta olisi alkuperäi sellä eläinasteclla ilman vaattei ta ilman kutltuuiia ! - Työ on elämän perustus kai ken rikkauden luoja sen alku syy ja siis sellaisena arvokas ih miskunnalle Porvarilliset talousteiteilijät o vat aikoinansa väittäneet et lii kapitaali — pääoma luo arvoji samoin kuin työkin Se on kui tenkin narrin väite Koottakoon kaiken mailnvm pääoma yhteen ja eristettäköön se työstä 'iii se ci kasva penniäkään lisää — sen arvo vain alenee Työ on pääoman äiti — Työ on synnyttänyt pääoman ja il man työtä ei pääomalla myös kään ole mitään arvoa Hi voida puhun mitään yksilöl lisestä työstä Kunkin yksilön työ on pieni murto-osa joka liit tyy yhteistyöhön ja sen tulokse na ovat ihmiskunnan ne rikkiu det joita (katseemme jokaisella askeleella kohtaa — Yhteisen — siis yhteiskunnallisen työn tulok sena on ihmiskunnan kulttuuri! Työ on luonteeltaan konnun nistista — yhteiskunnallista Työn tuloksien pitäisi olla si moin Niin ei kuitenkaan nyky ään ole Työn tulokset — sen luomat rikkaudet ovat väärään järjestelmään perustuen yksiköl listä omaisuutta Siinä on työn luonteen vastainen ristiriita joi ta ristiriidasta johtuu työn vää rä arvostelu ( hihan yleisesti ollut vallalla Ikäsite työn häpeällisyydestä — etenkin kovan ruumiillisen työn Työtä halveksitaan siksi — et!i sen tulokset eivät voi väärän o mistusjärjestelniän vuoksi hyö dyttää työn tekijää — vaan ko konaan sellaista joka ei tee i1cc työtä — usein halveksii sitä Vanhaan aikaan tekivät orjat työn orjien omistajat omistivat työn tulokset Keskiaikana maa orjuuden vallitesa oli asianlaita samoin Noiden orjatuotml kausien äpärä nykyinen kapita listinen tuotantokausi peri van hemmiltaan saman Juonteen vää fän omistusoikeuden työn tulok siin Se sitoi palklkatyöjärjestel mällä omistamattoman luokan (työntekijät) omistavan luokan (pääoman omaajain) orjiksi Marxin kuuluisa yhteiskunta teoria jakaa yhteiskuntaraken teen kolmeen osaan: pohjaker roksen muodostavat taloudelliset olot Tämän pohjakerrokset kannattamana lepäävät poliitti nen ja juriidinen yhteisfcuntakf r ros Kun siis työ on taloudelli sen elämän lähde on työ valta vin kannattaja koko yhteiskunta rakennuksessa Yhteiskuntata loudelliset olot perustuvat nykyi sessä kapitalistisessa yhteiskun- (Jatkoa toisella sivulla) TiiiijMmummmnMimiiimnNmimHiiiriMiNNiiiihiiiMnmiiiiniiiimmmHmniiimimuiitiiimmimHiiimH