Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Sept. 30, 1919)
TOVERITAR Amerikan auomalaiaten työläisnaisten ! enkannattaja ilmestyy Astanaan Ore Jo ka tiistai The W estern VVorkmen a Pub 'snaThdysvaltoihin 1 vuosikerta $150 Puoli mutta 90c ' C A N A D AA N JA SUOMEEN I vuosikerta $175 Puoli uutta $100 TOVERITAR BOX 99 ASTORIA ORE Entered aa secondclass roatter Jul-f t8th 1911 at the Post Office at Aatoria Oregon der the Act of March 3rd 1879 TOVERITAR (THE WOMAN COMRADE) r IN THE UNITED STATES i One year $150 6 montha IN CANADA: One year $175 6 monthJ IN FOREIGN COUNTRIESs One year $175 6 monin 0o 1100 $100 Advertising rate 50c per inch per ltisertion Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane ka linen kulmassa Puhelin 365 IlmotuAinta 50 senttiä tuumalta kerran Naimailinotuksista $100 ensiraäisetta duu malta ja 50 senttiä jokaiselta seuraavalta lisää TOIMITl8: Maiju Nurmi Box 99 Astoria Oregon TOVERITTAREN TILAAJAMÄÄRÄ OSOTTAA: UUSIA Hl UUDISTUKSIA 52 KATKENNUT 97 MIKÄ ON TEIDÄN MIELI- PITEENNE TOVERIT TARET? Suomalaisen Sosialistijärjestön edustajakokous kokoontuu pian jossa tullaan m m arvostele maan kaikkien järjestöjemme lehtien kannat ja toimitustavat Nämä arvostelut tulevat eväs tyksinä osastoista kokoukseen valittujen edustajien kautta Toivottavasti myöskin toveritta ret kaikissa osastoissa ovat lau Mincct arvostelunsa Toveritta ren suhteen ettei edustajien tar vitse sanoa kuten viimeisessä Toverin yhtiökokouksessa ettei heillä ole mitään evästyksiä To verittaren arvostelun suhteen eivätkä he ole sitä itse lukeneet Arvostelu lehdestä on välttämä töntä sekä lukijoille että lehden tnimtitajal!e Jos järjestömme a-doita pohtimaan kokoontuneet toverit tietävät yhtä vähän To verittaren sisällöstä kuin liinsi pliriläiset tavallisesti tietävät jo kavuotisissa yhtiökokouksissa niin livistä toimittaja tietää mi tä lehdeltä vaaditaan ja mitä sellaiselta arvostelun alapuolella olevalta orgaanilta (joksi lehte ämme sellaisessa tapauksessa voisi kutsua) voidaan vaatia ja odottaa Kn tiedä onko se "ri tarillisuutta" vai mitä että To verittaren arvostelu on Työmie hen ja Raivaajan yhtiökokouk sissakin aina sivuutettu muuta man minuutin keskustelulla pa rin kolmen puhevuoron jälestä vai johtuuko se aina evästyksien puutteesta vaiko siitä - että nai-ten lehteä pidetään myöskin kuten yleensä naisiakin vähiin i "': sona lapsena jonka heikkoudet sivuutetaan arvostelematta vain hiukan hymähtäen ylimielisesti -- Syynä on tietenkin se ettei vät naiset ole vielä ottaneet To veritarta kokonaan niin omkik seen että olisivat evästäneet miehiä sen arvosteluilla Mikäli Heiuine huomanneet eivät itä miset tai keskipiiriläisct toverit ta ret ole vielä koskaan keskus tvllcct Toverittaren suhteen ku t' n länsipiirin joissakin osastois-!-a jo on tapana Heidän mieli piteensä lehtemme suhteen tie detään vain yksityisistä tai paik Jakuntakirjeistä tai siitä ettei vät he tilaa sitä Mikään ei oli fi ainakaan Toverittaren toimit Tiist Svvsk 29— Tuesday Sspt 29 taian mielestä enemmän suota- palvelijattaret He eivät tur- vati säätäminen palvelijattarien va-i kuin että naiset kaikissa o- vautuneet unio nperustamiseen raskaan taakan lievittämiseksi sastoissa- sanoisivat arkailemat- olojensa parantamiseksi ennen- kohtaisi vastustusta lainlaatijal ta mielipiteensä Toverittaren kuin heidän yrityksensä työpäi- kunnassa suhteen Silloin kun toveritta- vänsä lyhentämiseksi lainlaadin- "Kuitenkin kaikesta huolimat ret kaikkialla niin tekevät tie- nallista tietä osottautui turhak- ta Mrs Hlackison kirjotti sano tää toimittajakin mitä lehdeltä si tun 10-tuntisen työpäivälain eh vaaditaan onko hänen työnsä oi- "Vuonna 1916 laittoivat San dotuksen ja lainlaatijäkunnan jä lut suunnillekaan kelvollista i)jPlon perhepalvelijattaret ano- sen Grace Dorris Kern kaun vaiko aivan ' mitätöntä ja mitä muksen kuvernööri Stephensille tista lupasi sen esittää lainlaa- korjauksia olisi tehtävä jne johon he keräsivät 5000 -alle tijalkunnalle Kun asia tuli siel Arvostelkaa siis naiset Toveri- inr„qtn" iossa he ovvsivät hä- lä ratkaistavaksi puuttui -sen tarta ' „ Arvostellessa voisi ottaa kyllä huomioon että kaikkia työväen- työpäivälain säätämisessä Ku lehtiä eritoten meidän puolue- vernooriu vastaus oli kyllä roh lehtiä on jouduttu toimittamaan haiseva mutta hänen toimintan viimeisen kahden vuoden ajalla g o)e osottanut että hän olisi melkein keskiaikaisten kiristys- ' rest: vaivannut itseänsä laki- WKien a a sena r ~ 1 T? -1at- puoiueiencet joista iun on aina saanui suurimman sisältönsä apua ovat olleet lak kautettuja ja ulkomaalaisia leh tiä on saapunut joitakin aivan ihmeeksi Suomen Iehtiakin on vasta hiljakkoin alkanut tänne pääsemjään Toveritartakin on A timlthi nnriii vai keissa oloissa Talla ei lunten- nepaiveujaiiarei komsivh idas- uijmot ""u"" vv c kaaii tahdota sanoa sitä että si- kin voimansa He olivatkin täi- Päätettiin että koska perhepal tä arvosteltaessa lievennettäisiin lä kertaa parenimm varustautu- velijattaret olivat sellaista lakia sen arvostelua näiden seikkojen neet toimimaan kuin ennen vaatineet lainlaatijakunnalta perusteella Hallituksen työtoimiston nais- niin jos' se sellaisen laatii unio Myöskin pitäisi toverittarien ten osaston johtajatar Mrs Eli- tulee sen hyväksymään Umossa kaikissa piireisä lausua mielipi- zabeth lilackiston oli hyvin in- oli vallalla voimakas mielipide 8 teensä Toverittaren muuttaini- nostunut perhepalvelijattarien o- tuntisen työpäivälain puolesta sesta itään tai kesikivaltioihin lojen parannukseen Hänen mo- 'Se oli ijunioittenkm periaatteen joissa sen luonnollinen paikka nivuotinen kokeiluksensa työ- mukainen Kymmentuntinen tyo oikeastäan olisi Jos se olisi jo- olojen tutkijana oli saattanut hä- päivä oli enemmän työnantajain ko Chicagossa tai New Yorkissa net palvelijattarien yhteyteen kuin palvelijattarien eduksi U voisi se täyttää tahkotuksensa ja hän oli huomannut palvelijat- nio lähetti kirjeitä senaattori kymmenen kertaa paremmin tarien ammatin monet vaikeudet Samplelle pyytäen häneltä kanna kuin täällä länsirannikon kau- ja välttämättömän korjausten tusta McDonaldin 10-tuntise le kaisessa sopukassa ja sen tilaaja- tarpeen erittäinkin työpäi vär työpäivälaille jotta se mienisi la määräkin voisi kohota helposti suhteen' jolle annettiinkin huo- pi senaatissa Lakiehdotus sai kaksinkertaiseksi kun se olisi „iio etupäässä Päätettiin tehdä kin täjlä kertaa suuren aanten e kyllin lähellä suuria naisteyöläis- yritys 10-tuntisen työpäivän ai- nemmiston Alutta oh syytä ar ten ' pesäpaikkoja ja voisi siis kaansaamiseksi joka olisi parem- vella että vissit edut joille 1U pohtia heidän " asioistaan silloin vi kuin aivan määräämätön työ- tuntinen työpäivä oh yastenmie kun asiat ovat päivänkysymyk- päivä Se kuitenkin olisi yritys linen työskentelisivät sita vastaan : - sina piitä vnnhoia kuten nvt '„it„ tarWnetn in ta- loudellista etua silmällä pitäen sen paikka olisi keskemmällä maata la ios lanestomme a- senet jolloinkin vapautuvat ku kin oman piirin karsina-ajatuksesta niin paljon että saadaan kaikki järjestön lehtiliikkect yh distetyksi niin sitenpähän aina kin lienee ensimäinen työ siirtää Toveritar lähemlmäksi sen luki' jakunnan suurinta osaa Jos naiset ovat olleet niin le väperäisiä etteivät ole vielä tä hän asti lausuneet mielipiteitään näistä asioista niin toivottavasti he sen nyt tekevät 'Kun pide tään hieman kiirettä niin ehti vät evästykset vielä edustajille Cdiforman perhepal telijattarkn järjes tymisestä perhcpalvclijatta- Californian ricn kokemukset yrittäessään saada työpäivän lyhennystä ja parannuksia oloihinsa lainlaadin nallista tietä porvarillisten lain lnatiiain kautta ovat omiaan o- sottaniaan kuinka turhaa touhua sellainen ollenkaan on työläisil tä ellei heillä ole niitä lakiehdo tuksia ajamassa omia edustaji aan ja niiden hyväksytyksi tu lemiseksi painostamassa talou dellisten ja poliittisten järjcstö iensä solidaarinen voima Lile and Laiior tuin iilcnn 1-11' jeenvaihtaja Californiasta kirjot- taa lehdelleen palvelijattarien jär estymisestä mm seuraavaa: tyisten etujen mui-aan aina mut '"J''-'-- -T "„ aivan tim "San Diegon Perhetviiläisten puolelle jossa palvelijatar ei kos- orjamaisuutta joka on aivan tun Unio No 16475 ci' ole' seuraus kaan mitään hyödy 'Niin edel- tematon momssa imussa amma irfistään kuumleisesta innostuk- lämainit tapaus oli omiaan osot- teissä Heta punataan persoo scn puuskasta: järjestää perhe- tamaan että 10-tuntisen työpäi- nalhsella peraankatsannolla ja nen apuansa lainlaatijakunnassa „e-heualveliattarien 10-tunnin m ehdotuksen hyväksymiseksi la- paukset oaottivat etta perhepal- latijakunnassa Heidän sallit tiin edelleenkin työskennellä 12 — 14 — 16 tuntia päivässä kuten ennenkjn "iLainlaatijaikuunan seuraava itsiintn oli" V 1918 ia 1919 Per- 1 1_ 1 : i a Inmipntfia na ve Hattarien vaikei- o ennttniai pil-nm 4jian jyrkkää häiriötä nykyisissä perhetälousta voissa Rouvat itse- i-in ph k tn isivat uiomaamaan että 10 tuntinen työpäivä on kohtuullinen vaatimus ia että se on u lUMJiuiiusna muiftii ani- sen kehitvksen kanssa Toivot- tiin että kokoontuva lainlaatija- 'raassa poliittisessa icokouk- sessa juuri ennen vaaleja pyysi i Mrs Tllackison kokouksen puhu jaa Mr Dorania joka oli ehdok kaana lainlaatiiakuntaan lausu mnrin miplinitpensä nerheoalveli- :irr-ini mtnnnin tvönäivälain suhteen Mr Doran luonnolli sesti otaksui puhuvansa yleisöl le jossa oli etupäässä tyonanta- jaluokkaan kuuluvia klupi-naisia ättä hän piti silmä- ja epailem maaranaan äänten kalastusta IilfplpväQH'!- "ATp voimme huoletta jättää sen asian Lilli Cllil Kimuuiiunii iciiiit j - 1 ' kunta Olisi suopea sellaiselle la- teli ulos koko asuin takaa ja laki kiehdotukselle ja hyväksyisi sen jai laiolleeks kirjaimeksi Mu -valtio nlaiksi Sellainen toimin- ta perhepä vehjattanna oh kui ta ratkaisisi koko kysymyksen tenkin jalella unionsa Sen ensi- i i i muKi-j viral isin ti irmenmteita oli luin luniyiuii-iiiiiiiin"! " i Palvelijattaret olivat ammoisista voittoa ajoista tähän asti aina "jättäneet "Amerikalaissyntyiset naiset sen' asian rouvien oikeudentun- harvoin valitsevat perhepalveh non varaan" ja he olivat jo huo- jattaren ammattia paitsi siinä ta- manneet etta silta taholta ei lipillä nlp m itään odotettavissa Oikeus ei ole koskaan huoman- työtä saatavissa Itse työ ei ole nut palvelijatarta sillä oikeus — alentajaa vaan työjärjestelma kuten se personoidaan — esite- on alentavaa työntekijälle Siinä tään aivan oikein niin" kuin st on vielä se keskiaikainen piirre on: side silmillä ja kädessään jonka mukaan palvelijatar on ih pari vaakaa Meidän joidenkin misenä paljon alempi kuin isan ikeskuudessa on vallalla käsitys tä ja emäntä Kaikilla muilla että mio vaa at ovat epakunnos- sa ja kallistuvat joiueiiKin ' _ _:ii_ No 38 puolesta yksi ääni näyttänyt lupaavalta Voitto ci Tällöin syntyi palvelijattarien keskuudessa ajatus union _ perus tamisesta Tähän -asti ei Cali fornian valtiossa ollut yhtään VlUVVll llliai ClIJJl" oalveliiattarien järjestöä mutta mfk eivät g DieRon palveli ttaret perustaisi sellaista? Ja min vvomens union iauei LeagueV presidentin ja San Diego kauntin uniojen keskus neuvoston avustamana perustet tiin perhepalvelijattarien unio n:o 1 i r r r _ T _ 1- _1 "Umoissa otettiin heti kysy- 1 10 --- i f rrr'i t I fl L'1 ja siksi laneieunu iitu rujc lähetettiin heti vemoon tepliensuic jossa nan- tä pyydettiin sanottu lakiehdotus lieti alk-kirjottaniiaan jotta se tur "si m juhliuhi „ruMr™ Hän vastasi tavallisella kohteli aalla sanatulvalla jossa ei sanot tu untaan Aika kului eika la kia_ allekirjotettu eika kuvernööri sita eitonnutkaan Hän luikcr- - n rircrr} 111 cpnrn i 1 :i n 1 (Ji ii 11 1-1 1 1- orrraniseeraatan laliettammen i a- sadenaan ja Los Angelesiin jär jestämään palvelijattaria siellä "San Diagon palvelijattarien nnion asvammcn on ollut nicias- ta mutta varmaa Erikoisia yri tyksiä jäsenten hankkimiseksi ei ole tehty Palvelijattarille kah deksan tunnin työpäivän suunni- telmat edistyvät nopeasti Kun palvelijattaret muuttavat _ palve- UispaiKkaa vaatvai ie uv- vallisesti oumuseu ipji m Pf™ö$Tn pauksessa etta ne joutuvat 01- suhteisiin iossa ei ole muuta ioaimu on aidaan mo nenlaisia parannuksia Perhepal- ioffoöifn i-nifiitmii sp aisra