This Issue of the Toveritar contalru nn articles such as requlre an affirmed translatlon aecordlna to Act of Ocfc 15th 1917
TO VER
1TAR
AMERIKAN SUOMALAIS
TEN TYÖLÄISNAISTEN
XX N E N K ANNATTAJA
li
No 38
VAPAUTTAKAAM
ME HEIDÄT
Suuri mailman teollisuus- ja
kauppasota (joksi presidentti
Wilson on äskettäin sanonut
suurta mailman sotaa) on nyt
päättynyt mutta sen ajalla yli
maailman valtavaksi puhjennut
luokkasota ei ole päättynyt ' Se
on vain kärjistynyt useissa mais
sa loppuratkaisua kohden Niin
pä tässäkin maas"sa on luokka
taistelu käynyt ennen aavista
mattoman avoimeksi voimain-
koetukseksi - Sodan ajalla laa
didtim ja presidentti YVilsunin
allckirjottaman vakoilulain no
jalla on vangittu yhteensä tu-
' hansia sosialisteja ja muita jär
jestyneitä työläisiä joiden ainoa
"rikos" on se että he ovat us
kaltaneet lausua arvostelunsa
sodasta ja lausua samaa' mitä
presidenttimme nim että siuiri
mailman sota ei ollut poliittinen
vaan teollisuus- ja kauppasota
ja että sodan siemeniä ovat ny
kyisessä mailmassa teollisuus- ia
kauppakilpailu Siis nämä_ ja
ne jotka eivät halunneet näiden
asiain tähden uhrata henkeänsä
ovat saaneet virua vankiloissa
toiset heistä vuoden toiset kak
si ja satoja tovereitamme odot
taa tai jo suorittaa viiden kym
menen tai kahdenkymmenen
vuoden vankilatuomiota
Kuten kokemus on osottanut
ei sanottua vakoilualakia ole laa
dittukaan muussa tarkotuksessa
kuin tarkotuksella vaientaa työ
väenluokan keskuudessa vallit
seva kapinallinen mieliala tuo
mitsemalla sen nojalla rohkeim
mat tieistä eli johtajat pitkiksi
ajoiksi vankiloihin Ja eihän so
dan päätyttyä olisi syytä pitää
' vireillä mitään tuollaista vakoi
lulakia ellei sen tarkotus olisi
muu kuin miksi sitä nimitetään
Tuon mille maalle hyvänsä —
saatikka sitten vapaalle Ameri
kalle — häpeällisen lain lisäksi
on vielä useissa valtioissa laa
dittu toinen työväen kiristys
laki nim "rikollisen syndikalis
min" hiki Sen nojalla voidaan
vangita kaikki lakonjohtajat ja
muut työväefijohtajat joita vas
taan ei- voida käyttää vakoilula
kia Sen avulla voidaan tuomi
ta kaikki lakot laittomiksi ja
sulkea johtajat "yleiselle turval
lisuudelle vaarallisina'' ihmisinä
vousikausiksi vankiloihin Siis
työmies tai työläisnainen ryh
tyessään vaatimaan palkkaa mi
kä osapuilleemkaan vastaisi ny
kyajan elinkustannuksia on vaa
rallinen rikollinen ja häntä saat-
taa tuollaisen "rikoksen" johdos
ta odottaa useiden vuosien van
kilatuomio Amerikan työläiset
eivät läheskään kaikki vielä ym
märrä että heillä ei ole enään
vapautta vaatia enemmän leipää
ja lausua ajatuksensa tämiän "va
paan tasavallan" asioista kuten
sen perustuslaki oikeuttaa Ei
vät läheskään kaikki heistä näe
kuinka amerikalaisen kapitalis
min rantakokko on laskemaisil
laan musertavan painonsa kaik
kien heidän ihmisoikeuksiensa
(Jatkoa toisella sivulla
ORGAN OF THE FINNISH VVORKING VVOMEN IN AMERICA
Tiist Syysk 29— Tuesday Sept 29
ju nummi imu imiiiimm iimimmimiimim l uinu 'imi l nimin n miiimimniiimiiimii mg
Kate 0'IIare: vaimo ja äiti J
lulliini m im n in mini iiiiniimiiimiiliiilin n'ininiiniiuiininniin iimmimmliiilmiiimiiimiii mmi niimininn ni
Kirj Meta Lilienthal myksiin ja sikäli kuin hänen mie
Kun naiset viime vuosisadan lensä kehittyi ja hänen ikänsä li
lopppuoliskolla alkoivat suoritta- sääntyi kasvoi myöskin hänen
maan tehtäviä kotinsa ulkopuo- halunsa palvella ihmiskunnan
lella oli novellien ja kertomus- parhaita pyrkimyksiä Kun hiin
ten kirjottajien lemlpiaiheena ku- kohtasi rakastajansa Frank O'
vailla naisen taistelua hänen va- 1 laren miehen joka on yhäkin
litsemansa elämiän uran ja naisel- häne nrakastajansa oli Kate jo
le pyhitetvn vaimon äidin ja ko- valinnut elämänsä tehtävän sei
dinhaltijan tehtävien välillä Täi- laisen josta kannatti ylpeillä
laisessa kirjallisuudessa tavaili- Huolimatta nuoruudestaan ja ko
sesti tapahtui niin että oikea hy- kemattomuudestaan julkisessa e
veellinen nainen aina luopui va- lämässä hän oli jo silloin laajalti
litsemastaanelämäntehtävästäto- tunnettu kirjottajana puhujana
sin usein raskain mielin vaimon järjestäjänä ja pelkäämättömänä
ja äidin tehtävien tähden Ne ihmisyysaatteen ajajana Mutta
harvat jotka kieltäytyivät hiopu- Katen ei käsketty valita elämän
tilasta toimestaan tai taiteestaan työnsä ja naisen ikuisen tehtävän
kodin nlkomiolella tavallisesti väliltä Hänen Frankinsa oli
esitettiin jostakin syystä epäon
nistuneiksi ja onnettomiksi
Yksi aikamme huomattu kir
jottuja ja feministi Charlotte
Perkins Gilman käsittelee samaa
kysymystä mutta aivan eri ta
valla kuin novellien kirjottajat
Hän käsittelee sita nykyajan nai-
sen näkökannalta Kun eraan
nanen KeriomuKseusa saimaiuai ol]eet jhi-ään kotiin niin ter
käsketaän valitsemaan elamanu- vctlnejta kuin ne olivat tähän
ran ia perhe-elämän välillä jota ifin ines„ vati:rsi keskinäinen
rakastaiansa hänelle tariosi ei
hän tee itsestään marttyyriä
vaan vastaan iloisesti: "Minä va
litsen molemmat kiitos!"
Kate Richards OTIare nyky
aikaisen naisen perikuva joutui
tekemään samanlaisen valinnan
noin 18 vuotta sitten Hän oli
jo valinnut itselleen elämänuran
Jo korkeakoulutyttönä hiin oli
innostunut aikansa yleisiin kysy-
jiih milliin iiimii iiii niiimniinnin iimnininininniniinnninininiinnnininm iinininuinninil iniilininmi iiiiiiiiuiiiijj
VAATIKAAMME !
Riehuu sodat verileikit
tuliaseet laukeaa -saaden
aikaan miljoonille
hävitystä — kuolemaa
Riistäin veren hengen ko
din säälimättä vähääkään
jääpi jälkeen lesket orvot
vailla turvaa kärsimään
Kaikkialla kansa kärsii
sorrettuna orjuuttaan
riistäjien riemuitessa
kokoomistaan voitoistaan
Sortuu kansaa siellä täällä
konnain kurjain ryöstäessä
kasat kultaa kokohon
Kova ompi rahavallan
mahti joka kiristää
ihmisiltä tulon työstä
elon tiimat lyhentää
Tehtahien komeroissa
kaikkialla päällä maan
kullan himon hallitessa
orjat nääntyy raataissaanl
Täällä missä kesän luonto
syksyn lailla lakastuu
missä orja raataessaan
nuorena jo vanhentuu
Missä grotten sankka sauhu
peittää valon auringon
myrkyttäen ihmiselon
lyöden leiman Iuontohon
gimmiin iiinniiiiiiiininimiiii niiiimmlmmmi iinci timimimainm m iiiiiniiiimiii mmi nn m i
ylpeä hänen teräväpäisyydestuiir
ja loistavista kyvyistään ylpeä
siitä nimestä jonka Kate oli it
selleen luonut Ja niin jo liit
tonsa alusta olivat Kate ja Erank
työkumlppanit ja toverukset niin
yleisessä elämässä kuin kotielä
mässäänkin Sitten tulivat heidän lapsensa
annoinkaan civät ole pienokaiset
rakkaus ja toveruus onnellinen
perhe-eläma ja suuren asian
harrastus Kate halusf lapsia
kuten ainakin voimakas hyödyl
linen ja todella naisellinen nainen
niitä aina haluaa Ja niin 'kaikki
neljä pientä 0'Hare'ä otettiin
vastaan rakkaudella synnytettiin
ilolla ja kasvatettiin viisaasti ja
(Jatkoa toisella sivulla)
Missä kuumuus tukahduttaa
niinkuin lieska helvetin
Ääni riistomahdin uhkaa:
Raada raada lujemmin I
Taikka sorru nääntyneenä
Ja kun sorrut tulee toinen
jolla eess' on sama työ
Oisko meillä vaatimista — )
Toki hiukan kumminkin
Eikö orja raadannasta
kätes lyö jo hiljemmin — ?
Levähdystä sitä kaipaa
nuori vanha nainen mies
joita painaa raskahasti
riistovallan raskas ies
Siksi orjat vaatikaamme
ehto uusi elämään
mikä antaa huojennusta
köyhän kansan kärsintään
Vaatikaamme I Vaatikaamme I
vaikk' ois eessä synkin syys
Sillä kerta voittaa täytyy
mailmassa ihmisyys !
Vaatikaamme kunnes täyttyy
köyhän kansan toivomus
kunnes sortuu riistovalta
poistuu orjain orjuutus
Yhteisvoimin tosi-innoin —
siinä meillä mahti on
mikä johtaa vapauteen
yöstä päivän valoon
Eemeli Rautiainen
1919— Yhdeksäs Vuosik
MEIDÄN GENE
Me sosialistit emme ole per
soonien jumaloitsijoita Meillä
ei ole etuoikeutettuja suuruuk
sia vaan tovereita Ne meistä
jotka kykenevät palvelemaan
asiaamme paremmin kuin toiset
saavt nueidän tunnustuksemme
ja rakkautemmje "Meidän -"Ge-nc"
— vanha puoluevteraanim-
me joka nykyään kituu Atlan
tan Ga kuritus-vankilassa on
yksi sellainen toveri joka on
saavuttanut meidän rakkautem
me ja luottamuksemme Hän
on asiamme elävä symbooli:
suuri ja jalo Ihmisenä häntä
kunnioittavat vihollisensakiu ne
jotka luo'k'kaetujensa vuoksi
muuten häntä vainoavat Eugene
Debsin vankilassa olo on saatta--utit
häpeän ipunau nousemaan
monen ihmisellisen porvarinkin
kasvoille ja monet ovat ne pro
testit joita mm porvarilliset in
tellektuaalitkin ovat hänen van
gitsemisensa johdosta julista
neet Eräs etelän senaattori kertoo
tuttavuudestaan Debsin kanssa
seuraavaa
"Kaksi vuotta sitten vietin
kaksi kuukautta eräässä Colora
don vuoriston kylpylaitoksessa
Tupakoiminen huoneissa oli kiel
lettyä joten siellä oloni ensi
päivänä kävelin huvila-alueen
ulkopuolelle siellä tupakoidakse
ni Eräs' pitkä laiha mjies oli
siellä myöskin tupakoimassa
Tervehdin häntä ja me keskus
telimme neljä tuntia- Se oli
miellyttävin keskustelu mitä" mi
nulla on koskaan kenenkään mie
hen kanssa ollut Keskusteluni'
me lopussa sanoin tuolle tunte
mattomalle miehelle että olin
nauttinut suuresti keskustelus
tani hänen kanssaan ja kysyin
hänen nimeänsä
" 'Minun nimeni on Debs'
hän vastasi
" 'Ette suinkaan ole 'Eugene
Debs?" "
" 'Kyllä — se niitä hänestä oli
enään jälellä' "
"Weil jos joku olisi minulle
jolloinkin sanonut että minä tn
Ien keskustelemaan Eugene
Debsin kanssa kokonaista neljä
tuntia en minä olisi häntä us
konut" sanoin
" 'No en minä niin paha mies
ole kuten te ehkä ajattelitte mi
nun olevan vai olenko?' hän
vastasi nauraen
"Hän oli kerrassaan erinomai
nen mies Yksi suurimpia ja
loimpia luonteita kuin olen kos
kaan tavannut Kahden kuukau
den ajan seurustelin hänen kans '
sansa useita tunteja ja minä olin
iloinen ja suuresti kunnioitettu
hänen tuttavuudestaan
"Eräänä päivänä kulki ohit
semme kaksi työläistä kanta?n
raskasta rautapalkkia kompas
tellen sen ylen raskaan painon
alla He kantoivat sitä jyrkkää
rinnettä ylös Kun lie tulivat
Helisin kohdalle meni hän hei
dän avukseen 'Kuka te olette?'
kysyi toinen työmiehistä 'Ob
en kukaan ainoastaan vanha te
rästyöläinen' vastasi Debs
'Weil mutta jos et sinä ' vain
(Jatkoa toisella sivulla)
i