Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Sept. 30, 1919)
This Issue of the Toveritar contalru nn articles such as requlre an affirmed translatlon aecordlna to Act of Ocfc 15th 1917 TO VER 1TAR AMERIKAN SUOMALAIS TEN TYÖLÄISNAISTEN XX N E N K ANNATTAJA li No 38 VAPAUTTAKAAM ME HEIDÄT Suuri mailman teollisuus- ja kauppasota (joksi presidentti Wilson on äskettäin sanonut suurta mailman sotaa) on nyt päättynyt mutta sen ajalla yli maailman valtavaksi puhjennut luokkasota ei ole päättynyt ' Se on vain kärjistynyt useissa mais sa loppuratkaisua kohden Niin pä tässäkin maas"sa on luokka taistelu käynyt ennen aavista mattoman avoimeksi voimain- koetukseksi - Sodan ajalla laa didtim ja presidentti YVilsunin allckirjottaman vakoilulain no jalla on vangittu yhteensä tu- ' hansia sosialisteja ja muita jär jestyneitä työläisiä joiden ainoa "rikos" on se että he ovat us kaltaneet lausua arvostelunsa sodasta ja lausua samaa' mitä presidenttimme nim että siuiri mailman sota ei ollut poliittinen vaan teollisuus- ja kauppasota ja että sodan siemeniä ovat ny kyisessä mailmassa teollisuus- ia kauppakilpailu Siis nämä_ ja ne jotka eivät halunneet näiden asiain tähden uhrata henkeänsä ovat saaneet virua vankiloissa toiset heistä vuoden toiset kak si ja satoja tovereitamme odot taa tai jo suorittaa viiden kym menen tai kahdenkymmenen vuoden vankilatuomiota Kuten kokemus on osottanut ei sanottua vakoilualakia ole laa dittukaan muussa tarkotuksessa kuin tarkotuksella vaientaa työ väenluokan keskuudessa vallit seva kapinallinen mieliala tuo mitsemalla sen nojalla rohkeim mat tieistä eli johtajat pitkiksi ajoiksi vankiloihin Ja eihän so dan päätyttyä olisi syytä pitää ' vireillä mitään tuollaista vakoi lulakia ellei sen tarkotus olisi muu kuin miksi sitä nimitetään Tuon mille maalle hyvänsä — saatikka sitten vapaalle Ameri kalle — häpeällisen lain lisäksi on vielä useissa valtioissa laa dittu toinen työväen kiristys laki nim "rikollisen syndikalis min" hiki Sen nojalla voidaan vangita kaikki lakonjohtajat ja muut työväefijohtajat joita vas taan ei- voida käyttää vakoilula kia Sen avulla voidaan tuomi ta kaikki lakot laittomiksi ja sulkea johtajat "yleiselle turval lisuudelle vaarallisina'' ihmisinä vousikausiksi vankiloihin Siis työmies tai työläisnainen ryh tyessään vaatimaan palkkaa mi kä osapuilleemkaan vastaisi ny kyajan elinkustannuksia on vaa rallinen rikollinen ja häntä saat- taa tuollaisen "rikoksen" johdos ta odottaa useiden vuosien van kilatuomio Amerikan työläiset eivät läheskään kaikki vielä ym märrä että heillä ei ole enään vapautta vaatia enemmän leipää ja lausua ajatuksensa tämiän "va paan tasavallan" asioista kuten sen perustuslaki oikeuttaa Ei vät läheskään kaikki heistä näe kuinka amerikalaisen kapitalis min rantakokko on laskemaisil laan musertavan painonsa kaik kien heidän ihmisoikeuksiensa (Jatkoa toisella sivulla ORGAN OF THE FINNISH VVORKING VVOMEN IN AMERICA Tiist Syysk 29— Tuesday Sept 29 ju nummi imu imiiiimm iimimmimiimim l uinu 'imi l nimin n miiimimniiimiiimii mg Kate 0'IIare: vaimo ja äiti J lulliini m im n in mini iiiiniimiiimiiliiilin n'ininiiniiuiininniin iimmimmliiilmiiimiiimiii mmi niimininn ni Kirj Meta Lilienthal myksiin ja sikäli kuin hänen mie Kun naiset viime vuosisadan lensä kehittyi ja hänen ikänsä li lopppuoliskolla alkoivat suoritta- sääntyi kasvoi myöskin hänen maan tehtäviä kotinsa ulkopuo- halunsa palvella ihmiskunnan lella oli novellien ja kertomus- parhaita pyrkimyksiä Kun hiin ten kirjottajien lemlpiaiheena ku- kohtasi rakastajansa Frank O' vailla naisen taistelua hänen va- 1 laren miehen joka on yhäkin litsemansa elämiän uran ja naisel- häne nrakastajansa oli Kate jo le pyhitetvn vaimon äidin ja ko- valinnut elämänsä tehtävän sei dinhaltijan tehtävien välillä Täi- laisen josta kannatti ylpeillä laisessa kirjallisuudessa tavaili- Huolimatta nuoruudestaan ja ko sesti tapahtui niin että oikea hy- kemattomuudestaan julkisessa e veellinen nainen aina luopui va- lämässä hän oli jo silloin laajalti litsemastaanelämäntehtävästäto- tunnettu kirjottajana puhujana sin usein raskain mielin vaimon järjestäjänä ja pelkäämättömänä ja äidin tehtävien tähden Ne ihmisyysaatteen ajajana Mutta harvat jotka kieltäytyivät hiopu- Katen ei käsketty valita elämän tilasta toimestaan tai taiteestaan työnsä ja naisen ikuisen tehtävän kodin nlkomiolella tavallisesti väliltä Hänen Frankinsa oli esitettiin jostakin syystä epäon nistuneiksi ja onnettomiksi Yksi aikamme huomattu kir jottuja ja feministi Charlotte Perkins Gilman käsittelee samaa kysymystä mutta aivan eri ta valla kuin novellien kirjottajat Hän käsittelee sita nykyajan nai- sen näkökannalta Kun eraan nanen KeriomuKseusa saimaiuai ol]eet jhi-ään kotiin niin ter käsketaän valitsemaan elamanu- vctlnejta kuin ne olivat tähän ran ia perhe-elämän välillä jota ifin ines„ vati:rsi keskinäinen rakastaiansa hänelle tariosi ei hän tee itsestään marttyyriä vaan vastaan iloisesti: "Minä va litsen molemmat kiitos!" Kate Richards OTIare nyky aikaisen naisen perikuva joutui tekemään samanlaisen valinnan noin 18 vuotta sitten Hän oli jo valinnut itselleen elämänuran Jo korkeakoulutyttönä hiin oli innostunut aikansa yleisiin kysy- jiih milliin iiimii iiii niiimniinnin iimnininininniniinnninininiinnnininm iinininuinninil iniilininmi iiiiiiiiuiiiijj VAATIKAAMME ! Riehuu sodat verileikit tuliaseet laukeaa -saaden aikaan miljoonille hävitystä — kuolemaa Riistäin veren hengen ko din säälimättä vähääkään jääpi jälkeen lesket orvot vailla turvaa kärsimään Kaikkialla kansa kärsii sorrettuna orjuuttaan riistäjien riemuitessa kokoomistaan voitoistaan Sortuu kansaa siellä täällä konnain kurjain ryöstäessä kasat kultaa kokohon Kova ompi rahavallan mahti joka kiristää ihmisiltä tulon työstä elon tiimat lyhentää Tehtahien komeroissa kaikkialla päällä maan kullan himon hallitessa orjat nääntyy raataissaanl Täällä missä kesän luonto syksyn lailla lakastuu missä orja raataessaan nuorena jo vanhentuu Missä grotten sankka sauhu peittää valon auringon myrkyttäen ihmiselon lyöden leiman Iuontohon gimmiin iiinniiiiiiiininimiiii niiiimmlmmmi iinci timimimainm m iiiiiniiiimiii mmi nn m i ylpeä hänen teräväpäisyydestuiir ja loistavista kyvyistään ylpeä siitä nimestä jonka Kate oli it selleen luonut Ja niin jo liit tonsa alusta olivat Kate ja Erank työkumlppanit ja toverukset niin yleisessä elämässä kuin kotielä mässäänkin Sitten tulivat heidän lapsensa annoinkaan civät ole pienokaiset rakkaus ja toveruus onnellinen perhe-eläma ja suuren asian harrastus Kate halusf lapsia kuten ainakin voimakas hyödyl linen ja todella naisellinen nainen niitä aina haluaa Ja niin 'kaikki neljä pientä 0'Hare'ä otettiin vastaan rakkaudella synnytettiin ilolla ja kasvatettiin viisaasti ja (Jatkoa toisella sivulla) Missä kuumuus tukahduttaa niinkuin lieska helvetin Ääni riistomahdin uhkaa: Raada raada lujemmin I Taikka sorru nääntyneenä Ja kun sorrut tulee toinen jolla eess' on sama työ Oisko meillä vaatimista — ) Toki hiukan kumminkin Eikö orja raadannasta kätes lyö jo hiljemmin — ? Levähdystä sitä kaipaa nuori vanha nainen mies joita painaa raskahasti riistovallan raskas ies Siksi orjat vaatikaamme ehto uusi elämään mikä antaa huojennusta köyhän kansan kärsintään Vaatikaamme I Vaatikaamme I vaikk' ois eessä synkin syys Sillä kerta voittaa täytyy mailmassa ihmisyys ! Vaatikaamme kunnes täyttyy köyhän kansan toivomus kunnes sortuu riistovalta poistuu orjain orjuutus Yhteisvoimin tosi-innoin — siinä meillä mahti on mikä johtaa vapauteen yöstä päivän valoon Eemeli Rautiainen 1919— Yhdeksäs Vuosik MEIDÄN GENE Me sosialistit emme ole per soonien jumaloitsijoita Meillä ei ole etuoikeutettuja suuruuk sia vaan tovereita Ne meistä jotka kykenevät palvelemaan asiaamme paremmin kuin toiset saavt nueidän tunnustuksemme ja rakkautemmje "Meidän -"Ge-nc" — vanha puoluevteraanim- me joka nykyään kituu Atlan tan Ga kuritus-vankilassa on yksi sellainen toveri joka on saavuttanut meidän rakkautem me ja luottamuksemme Hän on asiamme elävä symbooli: suuri ja jalo Ihmisenä häntä kunnioittavat vihollisensakiu ne jotka luo'k'kaetujensa vuoksi muuten häntä vainoavat Eugene Debsin vankilassa olo on saatta--utit häpeän ipunau nousemaan monen ihmisellisen porvarinkin kasvoille ja monet ovat ne pro testit joita mm porvarilliset in tellektuaalitkin ovat hänen van gitsemisensa johdosta julista neet Eräs etelän senaattori kertoo tuttavuudestaan Debsin kanssa seuraavaa "Kaksi vuotta sitten vietin kaksi kuukautta eräässä Colora don vuoriston kylpylaitoksessa Tupakoiminen huoneissa oli kiel lettyä joten siellä oloni ensi päivänä kävelin huvila-alueen ulkopuolelle siellä tupakoidakse ni Eräs' pitkä laiha mjies oli siellä myöskin tupakoimassa Tervehdin häntä ja me keskus telimme neljä tuntia- Se oli miellyttävin keskustelu mitä" mi nulla on koskaan kenenkään mie hen kanssa ollut Keskusteluni' me lopussa sanoin tuolle tunte mattomalle miehelle että olin nauttinut suuresti keskustelus tani hänen kanssaan ja kysyin hänen nimeänsä " 'Minun nimeni on Debs' hän vastasi " 'Ette suinkaan ole 'Eugene Debs?" " " 'Kyllä — se niitä hänestä oli enään jälellä' " "Weil jos joku olisi minulle jolloinkin sanonut että minä tn Ien keskustelemaan Eugene Debsin kanssa kokonaista neljä tuntia en minä olisi häntä us konut" sanoin " 'No en minä niin paha mies ole kuten te ehkä ajattelitte mi nun olevan vai olenko?' hän vastasi nauraen "Hän oli kerrassaan erinomai nen mies Yksi suurimpia ja loimpia luonteita kuin olen kos kaan tavannut Kahden kuukau den ajan seurustelin hänen kans ' sansa useita tunteja ja minä olin iloinen ja suuresti kunnioitettu hänen tuttavuudestaan "Eräänä päivänä kulki ohit semme kaksi työläistä kanta?n raskasta rautapalkkia kompas tellen sen ylen raskaan painon alla He kantoivat sitä jyrkkää rinnettä ylös Kun lie tulivat Helisin kohdalle meni hän hei dän avukseen 'Kuka te olette?' kysyi toinen työmiehistä 'Ob en kukaan ainoastaan vanha te rästyöläinen' vastasi Debs 'Weil mutta jos et sinä ' vain (Jatkoa toisella sivulla) i