Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Sept. 23, 1919)
No 37 Hänen odotuksensa loppu' (Kuluttajani 'Lehden suomennos) "Jane Barlowin päivätyö oli päättynyt ja hän oli siirtänyt kehruurukkinsa eteiskatokseen jota kiersivät viiniköynnökset ja alkanut kehrätä laskevan au ringon viimeisten lämipiniien sä teiden valaistuksessa Kaikki ky län asukkaat tunsivat Janen tä män tavan ja monta vuotta sit ten olivat he lakanneet ihmette lemästä miksi hän valitsi keh ruulleen tämän omituisen het ken tai yleensä miksi hän piti pyöränsä liikkeesä vielä kauan sen jälkeen kun kaikki muut oli vat vieneet rukkinsa 'pimerhin hämähäkinverkkojen verhoamiin ullakonkonttoreihin Ei kukaan tiennyt miten mie luisia olivat ne muistot mitkä tuo onnellinen vanha neiti niin elävinä palautti silloin mieleen sä Koko päivän toimittaessaan talousaskareitaan ajatteli hän i loiten sitä onnellista hetkeä jo ka aina päätti hänen päivänsä Olipa kesä tai talvi niin aina oli se hänen ainoa suuri huvinsa vaihtuen vain paikkaan nähden Talvella istui hän akkunansa ää ressä kesällä kuistilla Alutta sää sai olla millainen tahansa: tuon vanhan kuluneen rukinpyö rän ympärillä leijui aina ensi mäisten kesäkuunpäivien leppeä tuntu ja ruusujen suloinen läm pöinen tuoksu Aika oli 411ut säästäväinen Ja ne JJarlovviin nähden Hänen tyt töpäiviensä helakka ruusuinen ihoväri oli vaihtunut vienom paan heikompaan värisävyyn ja tukka oli vain vähän menettänyt entisestä uhkeudestaan vaikka siihen oli kutoutunut siinä mää rin harmaata että oli vaikea e rottaa sen oikeata väriä Hänen silmänsä eivät enää kilpailleet aikaisempien orvokkien kanssa 'Xiiden lauha väri muistutti nyt orvokkia jota olivat huuhdelleet monet sadekuurot Mutta ku kaan ei olisi saattanut sanoa et tä hän olisi sanottavasti yli kol menkymmenen Kuitenkin hän itse asiassa oli muutamia viik koja vaille puolen vuosisataa Juurin tämän lähestyvän syn tymäpäivän ympärillä risteilivät hänen ajatuksensa hänen istues saan kuistilla Mutta kun hän a jatteli sitä vaipui hänen katseen sa rakkaasti pyörään ja muis toissaan riensi hän nopeasti erää seen lempeään kesäkuiseen hä myhetkeen kolmekymmentä vuota sitten Pieni hymy väl kehti hänen huulillaan ja hiipi hänen silmiinsä kun hän oli kuullut Alan Faradayn — aivan kuin ennen — kerran mielistellen pyytävän häntä jättämään keh ruunsa ja lähtemään hänen mu kanaan pienelle kävelylle ruo hokentälle Sitten seurasi muis to siitä mitä Alan oli sanonut hänelle sinä iltana portin luona Harvojen viikkojen lyhyen onnen jälkeen oli matkustanut pois suurkaupunkiin hankkiakseen it selleen omaisuutta kuten hän sa noi Janelle j asitten ah — sit ten oli tuo pitkä pitkä odottami nen alkanut " Meille syntyi Terve Poika elokuun 18 päivänä 1919 jolle annoimme nimien ARVO ELMER JOHANNES Otiila ja John Reinikka Box 155 Cannvoe Alta Can Tiist Syysk - Alan oli sanonut että lian tu lisi takaisin niin pian kuin olisi valmistanut hänelle kodin : siis hän odotti 'Niin — kolmekym mentä vuotta eikä hän ollut vie läkään tullut Mutta mitäpä se sitten merkitsi? Jane oli varma siitä että Alan oli hänelle uskol linen aivan varmaan tulisi hän jonakin päivänä 'Silloin herätti hänet mietteistään pienen puu tarhaportin terävä vingahdus Hän nousi ja katsoi levotonna harvinaisen tutunnäköistä olen toa joka nousi reippaasti pitkin polkua Hullutuksia minun ei ole hyö dyllistä uneksia ajatteli Jane ja vei käden silmilleen katsoi taa sen ja entistä tarkkaavammin Se ei voinut ihan varmaan olla mikään harhanäky 'Mies oli nyt aivan hänen edessään "Hyvää iltaa rouvani ! Asuu ko miss Jane Barlow vielä tääl lä?" Kuullessaan tämän äänen jo ta hän niin kauan oli ajatuksis saan kuunnellut hypähti Janen sydän myrskyisen ilon vallassa ja oli sitten aivan hiljaa Hetki sen oli hänen mielenliikutuksensa niin voimakas ettei hän voinut vastata Vihdoin sanoi hän hei kolla äänellä jota hän turhaan koetti saada varmaksi: "Kyllä — ja tämä on Alan Faraday!" Teidän tulonne yl lätti minut Minä saan niin hel posti hieman sydämentykytystä joskus Mutta tulkaa sisälle A lan Ja lempeä ääni viivähti hel lästi lausuessaan rakastetun ni men Mies nauroi iloisesti ja sanoi seuratessaan Janea omituiseen vanhanaikaseen eteishuoneeseen : "Te siis tunnette minut jäl leen" "Minä olisi ntuntenut teidät jälleen missä hyvänsä Istukaa niin minä sytytän lampun" Miss Jane puhui- tyynesti hä nen pieni sydän raukkansa löi niin että hän oli vähällä pakah tua villistä ilosta "Se johtuu epäilemättä siitä että olen niin suuresti isän nä köinen Kaikki ihmiset huomaa vat sen'' vastasi iloinen ääni Räiskisi Lampunvarjostin jonka Jane oli asettamaisillaan lampun päälle putosi ja meni sirpaleiksi Jane Barlow vaipui raskaasti lähimpään tuoliin "Alanin poika! Ei Alan vaan hänen poikansa Alan oli ollut naimisissa kaikki nämä vuodet" mutisi hän särkyneellä äänellä koettaessaan saada päänsä ym märtämään mikä niin nopeasti oli murtanut hänen sydämensä Hän näytti äkkiä luhistuvan kokoon ja tulevan vanhaksi siinä hämärässä Toivo pii kuollut ja nuorekkuus jota toivo oli säi lyttänyt oli kadonnut "Oi antakaa minun auttaa tei tä! Mutta se on auttamattomis sa pelkään Se on murskautu nut kappaleiksi" Jane katsahti porsliinikappa leihin näkemättä mitään samas sa kuin hänen pienet kätensä heikosti painelivat sydäntä vas tasi hän: "Kyllä minä pelkään että se on murskautunut" LIIAN MYÖHÄÄN (Jatkoa kahdeksannelta sivulta) Minkätähden? Synkkä aavistus lensi mieleen Lamaantuneena hän tuijotti tyhjään sänkyyn — Mutta ei! Äiti on vain siirretty toiseen huoneeseen Viljo etsi tuskaisena sairaan hoitajattaren — Minkätähden äitini vuode on tyhjä? Vastatkaa pian! On- 23— Tuesday Sept 23 ko hän siirretty johonkin muual le? Oi vastatkaa! — Te tulitte liian myöhään Noin yhdentoista aikaan aamulla kuoli äitinne — Kuollut! Oh! Se on mah dotonta! Te olette erehtynyt henkilöstä! Olen Viljo Väärä nen — Rouva Vääräsen ruumis on tällä hetkellä ruumishuoneessa Tulkaa! Puolittain tiedotonna seurasi Viljo sairaanhoitajatarta Sairaanhoitajatar ankasi oven antae nViljon astua sisään — Äiti! Kuollut! Anna anteek si Viljo syöksyi polvilleen ruu miin ääreen Siinä makasi hänen äitinsä la kanoissa kylmällä sementtilatti alla Levollisena kauniina ikään kuin kirkastettuna huulillaan rauhallinen hymy mutta kylmäjj nä liikkumattomana ruumiina Viljo painoi päänsä käsiinsä ja nyyhkytti kyynelettömin silmin Kurkkua kuristi silmiä kirveli mutta kyyneleitä helpotuksen tuottajia ei tullut Hän tunsi kosketuksen olka päällään — Nouskaa jo! Näettehän ett' ei mikään enää voi auttaa Hän kuoli tuskattoniasti ilman kamp pailua Hän antoi anteeksi Nä ettehän miten hän hymyilee Sairaanhoitajattaren ääni oli lempeä mutta hänen katseessaan oli jotain moittivaa syyttävää — Olitteko hänen luonaan sil loi kun se tapahtui? — Olin Koko ajan — Puhuiko hän mitään? Moit tiko hän ? — Ei mutta hän odotti viime hetkeen Mitä Viljo olisi antanutkaan että sairaanhoitajattaren äänes sä väreilevä moite olisi ollut ai heeton ! — Aamupuolesta yötä nousi kuume hänessä ja tajunta katosi Hän oli tiedotonna useita tunte ja sitte kutinie alkoi vähitellen laskea ja tietoisuus palasi Noin puolen tunnin ajan hän oli jäl leen tajullaan ja jaksoi puhella Hän sanoi kaipaavansa teitä Oli pahoillaan kun ette tullut Mut ta sitten hän taas sanoi että ette hän voinut tullakaan kun niin rankasti satoi — Jälleen alkoi kuume lisääntyä ja hänen ajatus juoksunsa sekosi Hän leperteli kuin lapsi Hän sanoi: "Joulu on lähellä Tahtoisin tehdä lap silleni joululahjoja!" — Kuulut syvä levollinen huokaus — ja hän oli kuollut — Äiti! Äiti! Vuolaina tulvivat kyyneleet Viljon silmistä Epätoivoissaan hän heittäysi ruumiin viereen ja itki katkerasti — Äiti kuoli' hän nukkui! Nukkui yöllisen ilonpidon jäl keen Ehkä äiti olisi halunnut hänelle puhua jättää hyvästi Oi jospa hän saisi takaisin tämän päivän! Jospa hän olisi tiennyt ! Mutta ah Liian myöhään — Nouskaa jo! Nyt teidän täytyy lähteä 1' Viljo suuteli vainajan kuihtu neita kasvoja v — Älkää tehkö niin! Aidis- Lapaen suusta Pikku Maija: "Voiko Elna täti sanoa montako voileipää minä olen eyönytr' Täti: "Ei miatä minä en voisin tietää rakaa Ispsi)" Pikku Maija: "Niin äiti anoo että täti laskee joka palan minkä me pistämme suuhumme" sänne oli luultavasti tuberkeleja — Mitä on minun väliä tämän jälkeen! Sairaanhoitajatar veti Viljon väkisin pois ruumishuoneesta — 1 lyvästi äiti ! Ei hän huomannut räntäsa detta joka kasteli hänet läpiko tasin eikä vastaantulijoita jotka kummeksien häntä katselivat Puristaen äitinsä käsilaukkua rin taansa vastaan hän harhaili kuin eksyksissä hokien: — Liian myöhään! Äiti kuoli Ja minä nukuin Liian myöhään Liian myöhään' 1 Arvo Ahma — Kanadan 209 ammattiuni oon kuuluu kaikkiaan 6617 nais jäsentä — Yksi jokaisesta kymmenestä ih misestä New Yorkissa jotka kuole vat haudataan kunnan kustannuk sella köyhien hautaan REUMATISMI Kotiparannue itse sairastaneen antama Keväällä sairastuin li h as reumat is- iniiii Minä karsin kolme vuotta kutti ne ainoastaan tetavät joilla se on ollut Koettelin lääkettä ja Tiiakäria toisensa jälkeen piutta saamani apu oli ainoastani! väliaikaista Vlhiloin löysin lääkkeen j--ka paransi minut täydellisesti ja pysyvä--tii Olen antanut sitii useille aina vuo teen omana olleille reumatismia sairasta ville ja joka tapauksessa on se paranta nut Minä haluan kaikkien reumatismia sai viistävien koettavan tätä ihmeclistä pa rannusta Alkaa lähettäkö senttiäkään lähettäkää vain nimenne ja osotteenne niin lähetän kokeiltavaksenne Kun olit te käyttäneet sitä ja huomanneet sen ole van kauan ikävöidyn lääkkeen reumatis millenne voitte lähettää sen hinnan 1 doll mutta huomatkaa minä en tahdo rahaanne ellette ole faysin tyytyväinen Eikö tämä ole rehellistä? Miksi kärsit te vielä kun varma parannus tarjotaan teille täten vapaasti? Älkää viivytelkö Kirjottakaa tänään Mark H Jackson 293 F Gurney Bldf Syracuse N Y Mr Jackson vastaa ylläolevan lausun non todenperäisyydestä H -I MI 1 1 1 M 1 I 1 1 H M"M"H H NAISTEN OSUUSKOTI i SAN FRANCISCO OAU 3627— 16th St i Telefooni: Market 3958 SAN FRANCISCO Osoite-ilmoituksia ABERDEENIN S S CLUBIN ompeluseura kokoontuu joka torstai klo 2 ip 713 E Ist St — Tervetuloa ISTORIAN S S O ompeluseuran kokouk set pidetään osaston talolla joka torstai ilta kello 8 Osote: 262 Taylor Ave HOQUIAM1N S S Q ompelus-uran ko koukset pidetään osaston talolla Ahjolas sa joka torstai kello 2 jpp Osote 1 315— lOth St Hoquiam VVash : MULLAN E S O ompeluseuran kokoukset' ndctaan joka torstai auonu-naaiiua aeuo pp Kaikki tervetulleita PORTLANDIN S S Osastoa ompeluseura kokoukset pidetään osaston talolla joka toinen torstai-ilta kello 8 — Osote: 71 Montana Ave HANNAN S S O ompeluseuran kokoukset pidetään jokaisen viikon torstaina kello 9 jpp Huora I Kahvia saatavana joka ko kouksen loputtua VVAUKEGANIN III S S O viralliset kokoukset pidetään joka kuukau den enslmälsenä ja kolmantena sun nuntaina alkaen klo 2 ip — Osaston ompeluseuran kokoukset ovat Joka toi nen torstai alkaen klo 2 Jpp Vvt via kokouksen loputtua JOS OLETTE KIPEÄ Pyytäkää VAPAA r LXÄKEKIRJA- No SiinÄ on yi 2" mloHtpn ja naisten tautia eli t't tyrni Kuin myitakin täydellinen luettelo buo n m Jatsin ta kotlltiak keistä Mintit Jokainen voi ltne Tali ta sopivan liiikkwn taudilleen aamuten myöskin liiiikkeltten hinnat y m Lääkkeet tlviit Ie patenttllijäkke itä Taan tosl uotulatsia vai min tf Ua jolta Öuomesaa on Jo käytetty tuonia kjtominlä Tuoaia Tiimiin kirjan saatto vapaasti Ja pj t liisi sen oi Ja jokaisessa uoma lal pk-a kodissa lila ette tiedä kottka feltil tarvitsttte varokaa fcuuibuuki-' liiakkeita ja biimbiiuli-tohtoMte — Liene in A p teeksi n n n r 1 n— — tiucin Apteekkiliike XndjBvaHoissa— : P A LIGNELl CO Superior Wls
