No 34
Päivä Heimalassa
Ruokajono alkaa ! kuuluu huu
to kesäkuun aamuna Heimalassa
Likasia miehiä tulee horjuen u
los kurjista kivisistä kasarmeis
ta eloton ilme silmissä Kunpa
saisi vähänkin isomman "muri
kan" on jokaisen miehen ainoa
na ajatuksena Rohkeimmat tuu
mivat olisiko minkäänlaisia mah
dollisuuksia "satsaamiseen"
'Lauri seisoo jonon loppupääs-'
sä kasvot synkkinä 'Hän oli yh
dessä nuoremman veljen Toivon
kanssa joutunut vangiksi Vapun
päivänä — Yhdessä olivat he
kestäneet kaikki nälän tuotta
mat tuskat mutta nyt oli Toivon
terveys mennyt Hän oli jo muu
raan päivän ollut hyvin heikko
ei pystynyt ollenkaan nousemaan
jaloilleen vaan oli pakotettu ma
kaamaan kylmällä kivisellä per
mannolla Lauri toivoi vielä
hartaammin kuin muut että sai
si suuremman murikan Ei hän
sitä itse söisi vaan antaisi veli
rukalleen niinkuin eilenkin —
Toista viikkoa oli saatu olla
ilman leipää mutta eilen toki
annettiin pellavan-jauhoista val
mistettua leipää Kovin se oli
karvasta mutta maistui erin
omaisen hyvältä niiden suussa
jotka eivät pitkiin aikoihin olleet
saaneet kuin puolikkaan silliä
päivittäin ja puoli-mädänneistä
turskista tehtyä "soppaa" vähä
sen Mietteistään heräsi hän
kuullessaan miesten kuiskutta
van ettei taas saadakaan muuta
kuin sillin puolikas Karkeita ki
rouksia alkoi kuulua hillitysti
Kovin ei uskallettu mutta hil
jaisia kirouksia eivät jonovahdit
piiskoineen voineet tukahuttaa
vaikka kettinki ahkeraan ilmassa
viuhui ja tuon tuostakin läimäh
ti jonkun vankiraukan selkään
kun tämä ei ollut aivan suorana
rivissä tai oli puhunut enemmän
kuin pii lupa Jos yritti ottaa
omuilupinsa murikan tai sillin
tai meni toisen kerran jonoon
oli rangaistus 12 iskua paljaa
seen selkään kettingeillä Lyön
tien jälkeen ei kukaan uskaltanut
hiiskuakaan mutta kun lyöjä
poistui muutaman askeleen sil
loin kiroilivat miehet "vapaan
Suomen" kurjuutta
Heimalassa oli kyllä sellainen
voima joka sai nälkiintyneet
miehet vaikenemaan- Se oli jo
tukkinut monen sadan miehen
suut niin varmasti että ei heis
tä enää milloinkaan ollut vastus
ta Se voima oli — kuolema —
Lauria puistatti -
Mitä hän nyt sanoo Toivolle?
Yöllä hän oli luvannut aamuisen
murikkansa veljelleen _ tämän
pyytäessä houreissaan leipää —
"Helvetti!" kuului puoliksi tuka
hutettuna hänen huuliltaan
Hänelle tuli vastustamaton ha
lu lyödä lähintä vahtia mutta
sitte muisti hän oman voimat
tomuutensa muisti että oli ai
noastaan varjo entisestään Jos
olisikin hän entisissä voimissaan
niin kaikki Heimalan vahdit sai
sivat tulla peräkkäin eikä häntä
vähääkään arveluttaisi mennä
heitä vastaan 'Neljään vuoteen
ei kukaan ollut saanut häntä
painimatolla selälleen ja pienel
lä ylpeydellä muisteli hän että
ei mailiiiassa ollut yhtään mies
tä joka olisi edes menestyksellä
voinut puolustautua häntä vas
taan pari kuukautta sitten _ —
Ta nvt kaatuu hän pienestä mie
hen kosketuksesta 'Hän muiste
li runoa jonka oli piloillaan it
sestään sepittänyt ja kuului:
'Nyt alan mihä runoani kirjottaa
kun vatsani ääntä en voi vaimentaa
Tiistaina Syyak' 2 p-— Tuesday Sept 2 1919
Kun petää minut omat jalkani
i knna tvöntvv noskista nenäni
yöllä täit kiusaavat että ei yh
Näitä miettiessään tuli hänen tään voi nukkua" koetti Lauri
vuoronsa saada sillin puolikas -puolustautua — "Mene mene
ia pian oli jono loppunu
ut
Xyt alkoivat markkinat— Ku
ka sillin ostaa? Kuka niyy tu
pakalla sillin? Kuka tupakkaa ja
silliä vaihtaa? jne
Suurin
osa näistä onnettomista ei syö
nyt edes silliäänkään vaan vaih
toi tupakkaan Ratikat! ~~
Laurille tuli paha olo että hä
nen täytyi mennä kauemmaksi
Sisään ei hän heti tahtonut men
nä kun ei voinut yöllä anta
maansa lupausta Toivolle täyt
tää — Hän meni likelle kirkkoa
mäkeen ja toivoi saavansa olla
yksin pienen' ajan :IIän lasken
tui selälleen vihreälle ruohikolle
ja ummisti silmänsä Tuuli su
hisi niin hauskasti kuusissa hä
nen yläpuolellaan 'Peipot lauloi
-at niin että kaiku kasarmista
vastasi ia olivat täysissä pesi
niispimhissa Jostain kauempaa
kuului käen kukunta — Lauri
toivoi olevansa lintu että eivät
mitattomat piikk anka-aidat voi-
si vaikeuttaa Olienkaan liikku
mista — Hän oli hyvin kiitolli
nen kun hänen pienet siivek-
fcaat ystävänsä olivat uskaltaneet
tulla kasarmialueelle — Tuntui
niin rauhalliselta näin maata ja
vähitellen huomaamatta sitä it
sekään siirtyivät hänen miet-
teensä
nukkui
Pian
sanoin
hämärämmiksi ja han
saavat hänen kasvonsa
kuvaamattoman tuskan
— Hän on Toivon kalis
ilmeen
sa olevinaan rintamalla saksalai-
sia vastassa 'Shrapnellit ja kra- dankaivajat vetäen tyhjiä rattai
naatit vinkuvat ilmassa ilkeästi ta — Toivo heitettiin ensin ja
ja maa tärisee niiden räjähdyk- muita päälle niin että -rattaat
sistä Kuularuiskut laulavat kuo- tulivat aivan täyteen "Minkä
rossa pa-pa-pa ja kiväärit tähden Toivon alimmaiseksi pa
paukkuvat lakkaamatta He o- nitte" ajatteli hän kysvä "mutta
vat korkealla mäellä tykkinsä huomasi ettei sillä enää väliä ole
vieressä ja lähettelevät vastusta- eiväthän kuolleeet mitään tun
jilleen tuon tuostakin ulvovia ne — Hän antoi kyyneleiden
kranaatteja Nyt on saksalaisten vapaasti vuotaa — Kuin usvan
tykki käännettynä heihin päin läpi hän näki miten luurangoik
ja ensimäinen laukaus menee yli si kuivuneet nuoret miehet sidot
mäen ja räjähtää metsässä Koh- tiin varmuudeksi kun kuorma
ta sen perästä tulee toinen — tuli liian suureksi ja sitte lähdet-
kolmas tiin kulettamaan surullista kuor-
'Kvyristy Toivo! huutaa hän maa metsään jonne oli kaivettu
äkkiä ja heittäytyy silmänräpä-- suuri kuoppa Lauri näki että
yksessä pitkälleen Kuului h i r- pappi ei mennyt mukana vaikka
vittävä pamahdus Kranaattisir- niitä kyllä oli kasarmilla riittä
paleet surisevat ympärillä ja västi "Eipä niistä papin maila
lieidän tykkinsä kierii kolisten uksista taida olla kuolleille van
jyrkkää mäkeä alas — Lauri ei geille apua" ajatteli hän Vah
voi jäsentäkään liikuttaa Vähän din kiroukset olivat ainoina hau
ajan kuluttua hän näkee kahden tauspuheina kun vangit eivät
saksalaisen tulevan nfäkeä ylös kyllin pian saaneet kuormaansa
He huomaavat jotain maassa tyhjäksi Sinä päivänä oli jo
' kyyristyvät ja nostavat jotain haudattu 33 vankia ja miehet oli-
'Laun tuntee etta sima on osa vat väsyneet — tavallista ruii
hänen veljensä ruumiista Pää saanlpi oli siis kirouksien tulva
kappale rintaa josta riippuu veri
siä riekaleita sekä oikea käsivar
si Kauhulla sulkee hän sil
mänsä Jostain kaukaa kuulee hän ko
linaa Ei hän ensin ymmärrä
mistä se johtuu ja koettaa aja
tella mutta ei saa selvää Jon
kun ajan kuluttua näkee hän
miten joukko hevosia vetää ras
kasta tykkiä mäkeä ylös Ne
tulevat suoraan häntä päin lä
henevät hetki hetkeltä eikä hän
koettaa-huuttaa mutta ei kuule ki liike hävinnyt ja yö alkoi teh
edes itse omaa ääntään Nyt ne dä tuloaan Eräässä "murjussa"
laseinakaan niKuiiaa ±jan
ovat jo aivan lähellä ja seuraa- kuului tuon tuostakin raskaita
vassa silmänräpäyksessä jää hän huokauksia ja jos olisi ollut va
hevosten jalkoihin 'Yksi hevosis- loisampi niin olisi näkynyt kirk
ta astuu hänen reiteensä -Hän kaita kyyneleitä miehen silmissä
huutaa kovasti — ja samalla he- Mutta ulkona paukutteli
räsi ja näki vahdin vieressään vahdit yhtä mittaa kivääreillään
kivääri kädessä Äkkiä muisti ikäänkuin- kiusaksi väsyneille ja
hän että oli kielletyllä alueella nälkäisille vangeille mutta se oli
ja nousi nopeasti pystyyn tarkotettu vaan omaksi ajanku-
Vahti oli kerran häntä potkas- luksi
sut ja potkasi uudestaan samal- E L
la kysyen : "Mitäs täällä teet?"
"Tulin vähän lepäämään kun
vaan sanoi vahti tarkka pa-
mahtaa Saat olla kiitollinen et
tä et nyt ole raatona Lauri me
ni mm pian Kitin paasi xasar-
niilleen päin Hän oli vahdille
hyvin kiitollinen kun ei tama ol
lut häntä ampunut Joka päivä
oli samalla mäellä ammuttu van
keja jotka olivat noukkimassa
ruohoja joista keittivät soppaa
Hän ihmetteli kun ei sitä ennen
muistanut
Päästyään lähelle ovea näki
hän maassa makaavan kolme
mieftL Onnelliset!" ajatteli hän
ja katsoi vanan tarKemmm
'Mitä? — Onko siinä tosiaankin
Toivo? — Aivan oikein — —
Toverit olivat kantaneet hänet
tl-io L-im tiiinmriciurit Pttpl mu-
heg£ en--n henkeä 0„ut Lauri
oli ihmetellyt jonoon lähtiessään
kun veljensä niin rauhallisesti
makasi Nyt hän ymmärsi syyn
Jimi licai cua jynu un njr i
-äk vaiennut sanloin ]„„ nl0
Han tiesi etta Joivo on nyt i-
m muu kohtalotoveri ennen han
ta Lauri oli toivonut etta vel
jensä kärsimyksistä tulisi loppu
nu)tta tuntui hänestä siUä
että ' se tapahtui odottamatta
ITän tunsi ankaraa tuskaa rin
nassaan Päätänsä huimasi ja
korvissa suliisi Lisäksi tuntui
nälkä ankarana
Hän istahti veljensä ruumiin
ääreen Siinä istui hän koko päi
vän ei mennyt edes soppajo-
iloonkaan Illalla tulivat han
talla kerralla — -Jinnen auringon
laskua oli kuitenkin hauta val
mis ja rattaat kulkivat kolisten
väsyneiden miesten vetäminä ka
sarmille päin
Tänään olikin tehty paljon työ
tä Oli haudattu 42 parhaassa i-
Jassa olevaa
nälkään kuollutta
vankia
Ja aurinko laski veripunaisena
läntiselle taivaanrannalle
Tonkun ajan kuluttua oli kaik-
HttOllOSU haudattuja
(Viestistä)
Ne on niin huonosti haudattu —
niin voivotti muudan lehti:
pääkalloja turpeista irvistää
moni vilkkuu sääri ja kyynärpää
Jo kairatkin haudoille ehti
(Neli-jalkaiset nyt vuorostaan)
Ja siinäkös toraa ja riitaa
rakit työläisluita kun ärhentää
ja nalkutus sen joka ilman jää
yön kaihessa viiltävi viitaa
Sen verran ois toki odottanut
maan että mustiin multiin
edes kunniair ois kuopattu niin
joka työläinen joka ammuttiin
niin pitkälle kerran kun tultiin
Näin lehti vaisuna vaikeroi
Mut' turhaa kait sen huoli:
meka laatuun käy nelijalkaisten
ei häiritse unta se lainkaan sen
joka koirankuopalla kuoli
Kun kerran on kestetty orgia tuo
kaksijalkaiset johon ryhtyi
vert' ahmasi kun susi valkoinen
ja bakkanaaleihin kansas sen
veritahrainen hunnikin yhtyi
Kun on kestetty suttenkin ul
vonta mitäs koirista tällöin taikaa
Peto jokainen osansa ottaa vain
Sehän sääntö on 'Suomen valkean
lain
Tämä Suomenhan "suurta" on
aikaa
Ja siksi toiseksi: haitaksi ei
ole koirain ulvonta siellä:
kenties syvän surunsa uinua pois
väki riistetty raadeltu raiskattu
vois _
meka öinen jos ei olis tiellä
Ja valkeat luut nepä muistuttaa
mitä tehtiin ja tehdään maassa
Joka luuranko on "mene tekel"
mi yön
läpi johtaa kostajajoukkoa työn
vilian punnus se vain ajan vaa'
assa Siell' olkoot miss' ovat — valkeat
luut _
Pian loppuu pilkka jo julkee
(Pian loppuu ilveily hirtehinen
pito hurmcinen päättyy pyövelien
Puiiakummitus haudoille kulkee
Ja kuolleet kummuista nostattaa
ja vaivatut varsilta hautain
joka piilopirttiini! ennättäy
esikartanoihin kuoleman käy
vapauttani kytkemät rautain "
Ja murhamiehillä täyttää taas
joka haudan jost' uhrin se nostaa-
Vajapaikkaan oikea rikollinen
sato kylvöstä niittää nyt työnä'
on sen
puiiakummitus kun kova kostaa
Niin' taantua ei näet mailina voi
ikipilkka että ja -piina
olis parhaimmiston palkkana vain
Ei ei ! Side valkoinen vainoojani
vain valmis on käärinliina
UHRAUTUVAINEN
Pieni poika (joka on merikipcä
laivassa 'huonolla säällä) : "Kap
teeni onko totta että öljy hillit
see aaltoja myrskyssä?"
Kapteeni: "Kyllä' poikaseni
mutta miksi kysyt sitä?"
Pieni poika: ''Minulla on pulv
lollinen risiiniöljyä alhaalla hyli-i
sä ja minä ajattelin että kaptee-'
ni tahtoisi ehkä sen Minä pe-:
lastaisin mieluummin laivan kuin
nauttisin itse risiiniöljyn"