8
Tieteen Keijukaismaa
Suom Selma Jokela-McCone
(Jatkoa)
Mutta miten voivat ne (ihna
atoomit) löytää -tyhjää sijaa mi
hin ne voivat hyökätä? Saadak
semme vastauksen tähän täytyy
meidän taas kääntyä näkymättö
mien keijukäistemme auringon
säteiden puoleen Kun lämpöaal
lot kulkevat ilman läpi niin ne
tuskin lämmittävät sitä mutta
toisin on laita maan kanssa tääl
lä ne tunkeutuvat vaan lyhyen
matkan sisään ja ne heitetään
sieltä takaisin Ja kun nämä
aallot väristen kimpoavat ylös
maasta pakottavat ne ilma-atoo-mit
hajaantumaan maan lähellä
ja siten tekevät sen harvemmak
si joten ilma maan rajassa on
kevyempää kuin ylempänä ja ko
hoaa ylös aivan kuin korkki ko
hoaa veden päälle Tiedätte että
kuuma ilma kohoaa korsteenissa
sillä jos pistätte paperipalan pa
lavaan tulisijaan niin lentää se
ylös korsteenista usein ennenkuin
se ehtii syttyäkään Ja samoin
kuin kuuma ilma kohoaa tulesta
samoin lämmin ilma _ kohoaa
maasta ylempään ilmapiiriin Ja
kun se 'kohoaa jättää se vaan ke
vyen eli harvan ilman jälkeensä
lähelle maan pintaa ja tämä heik
ko ilma ei voi vastustaa niitä vii
leitä ilma-atoomeja jotka pyrki
vät ahtaasta tilasta vapaailto
inaan ja ne syöksevät täyttä
mään tyhjän tilan maan läheisyy
dessä Yksinkertaisin esimerkki tuu
lien synnystä on nähtävänä me
ren rannassa Siellä päiväseen
aikaan maa lämpenee auringon
paisteessa ja lämmittää ilman
tehden sen kevyeksi ja saaden
sen kohoamaan Samalla aikaa
lämpöaallot merellä vajoavat sy
vempään eivätkä kimpoa niin
paljon ylös kuin maasta siis ilma
veden päällä oif viileämpää ja tii
viimpää jä se syöksee meren
päältä täyttämään tyhjää tilaa
maan päällä niissä lämmin ilma
alituiseen kohoaa Täätä syystä
on meren ranta niin herttainen
olopaikka kesän aikaan Päivisin
reltä maallepäin
Mutta kun tulee yö niin maa
hiljainen viileä tuuli puhaltaa me
piari menettää lämpönsä sentäh-
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiii
Kaksi uskovaista
(Jatkoa seitsemännellä sivulla)
takiahan se Natsarcetin prohveet
ta ristille lyötiin" Mutta mitä
pä hän kuolemaan kulkiessaan
enää Annaleenan mieltä pahoit
taisi Hän vain surunvoittoisesti
hymähtää : "Niin Annaleena
Vältiopettäjänä kansanvillitsijä
nä ja 'väärillä todistuksillahan ne
jumalan pojankin 'Golgatalle raa
hasivat ihmekö sitte jos meitä
kin suuria syntisiä Hyvästi
vain Annaleena Terveisiä Pino
mäen mökkiini Ja kun näet ro
vastin niin sano terveiseni että
uskossaan se suutarikin kuoli"
Kulkue lähtee edelleen kaup
ipias edellä sotilaiden välissä
suutari Entinen kalvaava epä
varmuus on iliänen sydämestään
Annaleenan kanssa "puheltaessa
hälvennyt
Tienhaarassa poiketaan metsä
polulle Hän huomaa ettei ole
esikuntaan asiata vaikka kaup
pias vaimoa 'pettääkseen valehte
li 'Mutta kaikki tuntuu niin sa
mantekevältä: ihmisiä svntvy ih
misiä kuolee elämä on ikuinen
'Silmänräpäyskuvina kulkee hä
nen koko eletty elämänsä: Orjan
Tiistaina Elokuun 19—
f
den että se ei ole ottanut sääs
töön lämpöaaltoja niin paljoa
kuin vesi ja nyt maalla ilma
jäähtyy Mutta meri on kerännyt
lämpöaaltoja säästöön ja se nyt
lämmittää ilmaa saaden sen ko
hoamaan veden päällä ja kylmä
ilma maalta rientää täyttämään
tyhjän tilan merellä Siis öisin
puhaltaa tuuli maalta merelle
päin Ja taas syynä siihen miksi on
olemassa sellaisia vakituisia tuu
lia joita kutsutaan vaihdetuulik
si jotka puhaltavat alinomaa
päiväntasaajalle päirt on se et
tä auringon lämpö on ankara päi
väntasaajalla joten ilma siellä
alituisesti kohoaa ylös maasta
ja siis kylmä ilma muualta ali
tuisesti syöksee sinne Meillä
ei ole nyt aikaa matkustaa edem
mäksi liikkuvan ilman mukana
vaikkakin sen matkat ovat erit
täin mielenkiintoiset mutta jos
te luette vaihdetuulista ja muis
ta tuulista niin voitte aina kuvi
tella mielessänne kuinka lämmin
ilma kevenee ja kohoaa ylös ja
tyhjälle tilalle syöksee sivusta
päin kylmää ilmaa joka alitui
seen pyrkii väljemmille tiloille ja
vakuutan teille että tutkiessan
ne ilmavirtojen liikehtimistä ha
vaitsette ettei se olekaan niin
kuiva aine kuten sen jotkut otak
suvat olevan (Jatk)
WAUKEGAN ILL
Halloo Maiju-täti ja kaikki
Toverittaren lukijat!
Minä en ole kirjottanut Tove
rittareen pitkään aikaan joten
nyt pitkästä aikaa piirrän taas
vähän
Täällä Yaukeganissa on ollut
koko kuumia ilmoja Pitkään ai
kaan ei ole ollut sadetta
Täällä meillä lapsilla on ihan--neliittokoulu
Kuusikymmentä
kahdeksan lasta käy tätä koulua
Meillä on oikein hyvä opettaja
Hänen nimensä on Rocy Lem
berg 'Kaikki lapset pitävät hänes
tä paljon Isommat lapset käyvät
koulua aamulla kello yhdeksäs
tä yhteentoista ja pienemmät klo
iiiiiimiimmiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiimiimii
rehkimistä ainainen huutava
huoli ja elatuksen murhe Vai
mo ja lapset No isättömänä
ja orpona on hänenkin ilottomat
lapsuusvuodet täytynyt viettää
Hyvä vain sittehän ihmisiksi
tullessaan muistavat koska ker
ran tässä taistelussa tappiolle
jäimme Enpähän ole ensimäi
nen tuskien tiellä vieläkö vii
meinenkään lienen Kärsimysten
kautta onneen raivaa ihmiskunta
kulkunsa Vähätpä meidän tus
kista jos tuleville polville koituu
siunaus Ehkä lapset erehdvksis
tämme oppivat Ja kapitalismin
valta kerran kumminkin kaatuu
Santakuopan reunalle on saa
vuttu Katsos eikö olekin Ori
järven Ottokin raahattu tänne
vaikka jo vainajana ! Ruumiin
ylitse on heitetty likainen he
vosloimi jonka alta näkyy veren
tahraama känsäinen käsi
Kauppias potkasee ruumista
"Samaan hautaan saisi koko pu
nikkikomppanian räiskiä! Tuos
sa on lapio kaiva nyt saatana
itsellesi mieluinen piilopaikka !
Tee siksi leveä että tuon toisen
retkaleen viskaamme siihen vie
reesi Tee rivakammin emme
sinun takiasi halua liaaskata ko
ko päivää mokoma !"
Tuesday August 19 1919
: — : —
yhdestätoista kahteentoista Me
luemme joka päivä kirjoista
jotka John Spargo on kirjoitta
nut Niissä on 'hyviä sosialistisia
kertomuksia iSitten kun me o
lemme lukeneet alamme me lau
lamaan sosialistisia lauluja 'Mo
net lapset eivät viime kesänä o
sanneet lukea paljon ollenkaan
ja tänä kesänä 'he osaavat lukea
oikein hyvin
Meillä lapsilla täällä YVauke
ganissa tulee olemaan kaksipäi
väiset lasten juhlat Ne tulee o
lemaan 30 ja 31 päivä Elokuuta
Lauantaina tulee olemaan run
saasti ohjelmaa joka sisältää ru
noja lauluja kertomuksia y m
Kaikki isot lapset Ihanneliitossa
laulavat yhteislauluja joita he
ovat oppineet koulussa ja pienet
lapset samoin Vaikka ohjelma
tuleekin hiukan pitkäksi niin sil
ti on aikaa tanssiin
Sitten sunnuntai-iltana tulee
olemaan tuo kaunis kaksinäy
töksinen lasten kappale '' )nnen
Tie" Rocy Lemberg johtaa tätä
kappaletta ja hän on tehnyt
kaikkensa sen -onnistumiseksi
Tämä kappale on suuren työn a
lainen ja me toivomme että se
tulee menemään hyvin kauniine
tanssineen ja lauluineen Toivo
taan että haali tulee seiniä myö
ten täysi Tulkaa läheltä ja kau
kaa! Ehkä lopeta lausumalla to
verilliset terveiset kaikille pie
nille Toverittaren lukijoille
Irja Laurila
FORT BRAGG CALIF
Onpa taas kulunut pitkä aika siitä
kun viimeksi kirjotin
Nuorisoliiton kokous pidettiin elok
8 päivänä Ei ollut kuin seitsemän
henkeä kokouksessa mutta pidettiin
se vain Osaston kokqnksessa valit
tiin kaksi jäsentä ' jotka katsovat
nuorisoliiton homman perään mutta
eivät ne ole kuin yhdessä tai kahdes
sa kokouksessa käyneet
Viime nuorisoliiton kokouksensa va
littiin uudet virkailijat Puheenjohta
jaksi Vilho Vanhala pöytäkirjuriksi
Tynie Saari uutisten kirjottajaksi
Miranda Vanhala Rahaston- ja jä-
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiDiiiiii
Kuoppa on valmis Matti
nousee reunalle nojaa- toisella
kädellään lapion varteen pyhkien
toisella hikeä ryppysiltä ohimoil
taan "Tahdotko siteen silmillesi ?"
kysyy kauppias röyhkeällä "vai
ilmanko uskallat?"
Matti naurahtaa "Enhän mi
nä enään vuosikausiin silmät si
teissä Tuossa on rinta an
taa tulla minä uskon vall"
Lause keskeytyy Laukaus
kajahtaa Matti putoo suulleen
surmakuoppansa kallaalle Kuo
levan silmiin kuvastuu ikäänkuin
Sanna raajarikkoinen pieni rauk
ka sylissään juoksisi haudalle
Harhanäky! Illan varjot pite
nevät laskevan päivän riutuvat
säteet valaisevat kanervakangas
ta Henki näyttää jo lähteneen
punainen verisuihku pulppuaa
rinnasta fllvytynyt lätäkkö hie
kassa suurenee
Ruumiit heitetään kuoppaan
'Saksalaiset kääntyvät lähteäk
seen Heitä ei vähääkään liiku
ta tämä on jokapäiväinen asia !
Sama jumalan päivä joka paistaa
Suomen metsiin surmatuiden a
lahaudoille paistaa myös parail
laan Reininkin rannoille jossa
No 32
idin laulu
Nuku armas nuku armahain !
Uinuu nuokkuu kukat kyynel
vyössä Tuulahdukset lehahtaapi yössä
Herkkänä ne syntyy — kuolee
vain
Hiljaisena lepää rauha illan
Yö jo kertoileepi tarinansa
Kuu tuolt' kaukaiselta radaltansa
Luopi hopeisen hohdesillan
Nuku armas! Vaalii äitis hellä
Povellansa sna tuudittaa
Kaiken uhraa sna rakastaa
Ja kastaa sinut onnen kyyneleillä
Nuku armas ! 'Lempii äiti
lastaan
Rinnoillansa sna lämmittää
Suukoin syvin sna helliää
Suojaa myrskysäätä julmaa
vastaan
Nuku armas! Äidin toivoin tähti
Elämänsä suuri rakkaus!
Sulle moni kuuma kyynel lähti
Moni sydäu-syvä huokaus
Nuku armas! unet ihanimmat
Äidin syli rauhan kehto on
Nuku ! — sulle surut oudot
ovat
Lapsuus-taivaasi on tahraton
Nuku vielä puhtaat lapsen unet!
Aika vierii vinhaa vauhtiaan
Lapsuus häipyy Elon rintamaan
Liian pian kypsyt tuuleentunet !
Elin iN-Kautonen
sen-kirjurin virka jätettiin avonai-
seksi niin kauan kun osasto valitsee
meille uudet johtajat joista yksi pan
naan tähän virkaan
Päätettiin pitää iltama syyskuun 6
päivänä Komitea valittiin johon tuli
Vilho 'Jylhä Lempi Kesti Elvi Gu
stafson Vieno Kesti Tynie Saari ja
Mamie Hakala Komitea piti koko
uksen heti nuorisoliiton kokouksen
jälestä Päätettiin pitää iltama aivan
nuorisoliiton jäsenten avulla' Jluvi
toimikunta valitaan nuorisoliiton jä
senistä Piirakoita ja rusetteja pää
tettiin myydä Tyyne Saari tuli oh
jelman kerääjäksi En muista enem
pää nuorisoliiton asioita Toivoisin
että vanhemmat koettaisivat saada
pojat kulkemaan kokouksissa Viime
kokouksessa ei ollut kuin yksi poika
Tytöt kyllä hommaavat ja koettavat
pitää nuorisoliittoa pystyssä mutta
pojat menevät ennemmin liikkuviin
kuviin Pojat herätkää tulkaa ko
kouksiin! Vieno Kesti
liiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiimmtiiiiiiuiiiiiniiimi
kaksi kaivostyöläistä keskenään
kertoilee :
Siellähän ne Suomessa 'mei
dän molempien pojat vapautta
vat " maata sortajan vallasta
Kuinkahan tervetulleita oikein
olivatkaan kun Frits kirjotti ko
tiin että oikein herrasryökkinät
kiepsahtelivat heidän kaulassaan
ti
Tällainen on tämä tavallinen
tarina — mitänä siihen enään li
sättäisi ! Valju vaimo puristaa
Pinomäen pirtissä tuskassaan
raajarikkoista raukkaa rintaansa
vasten "Kasvata lapset ihmi
siksi" Voi hyvä iumala mi-:
tä ihmisiä meistä kunnan vai
vaisista ! Nuo kurjat vievät se
kä ruumiin että sielun"
Hän tyyntyi hiukan kun An
naleena pistäytyi pirttiin tuo
maan Matin terveisiä 'Mitäpä
sinä nyt 'Ei "hänen ikeensä ole
raskas joka 'Herraan turvansa
heittää Uskossahan se Mattikin
Oikein mieleni on hyvä kun
Rovastillekin oikein terveisiä lä
hetti" Ja Annaleenan lohdutellessa
muistuu Sannankin epätoivoiseen
mieleen 'Matin kerra nraamatusta
ottamat sanat:
"Meidän uskomme on se voi
ma joka maiVniat voittaa"