Tiistaina Elokuun 5 p — Tueoday August 5 1919
No 30
Laulu kukkamaasta
Kiiltonappiset sedät
Kaksi lasta niin herttaisen
kaunista istuu lattialla leikkien
Huldan tukka vaalea kuin 'Vel
lamoisen ja Huugon on synkkä
kuin yö Veikko leikkasi siskol
le peuran kuvia joille sisko sit
ten silmät ja korvat piirustaa
He ovat ' hiljaa hyvin hiljaa
sillä äiti mennessään niin mää
räsi 'Isä rtlkka hukkuu niin vä
syneenä hän on ollut puhumas
sa ' eilen illalla ja tullut ko
tiin vasta aamulla
"Niin ' Hulda kun -isä aikoi
lähtea kotiin joukkokokouksesta
oli- joku tahtonut ottaa hänet
kiinni mutta isä juoksi pois ja
meni yhden sedäii luo — ja sit
ten kun tuli aamu hän tuli ko
tiin" selitti Huugo siskolleen
"Itkikö äiti?"
"Ei hän varmaankin pitää sii
tä että isä nukkui ensin puoli
yötä sen sedän luona ja vasta
sitte tiili kotiin nukkumaan
Mutta ollaan nyt hiljaa kun äiti
niin käskj"
Pienet sormet leikkaavat näp
pärästi paperia ja tylsä kynä raa
pii siihen jotain Jö syntyi koko
laitetaan1 Niille aivan kuin he
lauma peuroja Niitä jalkeille
vosille sitten katoskin rakenne-
taan Ja aika kuluu nopeaan
Kuuluu kovaa jyskettä ovelta
Lapset vavahtavat Mitä se bn
kuka siellä? Mennään avaamaan
Ei mennä ollaan hiljaa
Mutta jyske ovella vaan yltyy
"Hei ovi auki ja paikalla te
lurjukset!" kuuluu raaka ääni
uycu laivaa ja 'iiuuu ytaata
mennä onhan hän mies Mutta
sitten hän muistaa että isä nuk
kuu ja entä jos ne räyhääjät
ovatkin juuri isää hakemassa
Hän juoksee vuoteen luo pieni
sydän täynnä pelkoa
"Isä joku kopistaa ovelle me
nenkö avaamaan?"
Isä hypähtää ylös Hän näkyy
heti ymmärtävän asian ja aikoo
mennä ovelle iMutta päättää
kuitenkin jäädä paikoilleen ja
paneutuu takaisin vuoteelle
Kolkutus ovella kiihtyy ja pie
ni sisko itkuun yltyy
''Minne me menemme ne ovat
rosvoja varmaan"
Hugo 'hetken mietittyään ha
kee vuoteen peiton ja peittää
sillä sohvalla makaavan isänsä
Sitten 'hän nostaa siskonsa sen
pääPe ja kiipee itse vierelle Sil
loin juuri kuuluu kovaa ryskettä
ovella ovi lennähtää auki ja
kiiltonappisia miehiä saapuu si
sälle jotka tuimasti kyselevät
missä on isä Hulda se itkeä
tissuttaa Mutta Huugo reipnaa
na kysyy: "Mitäs olisi asiaa?"
"Suus kiinni nulikka" sanoo
eräs poliisi He etsivät huonees
sa ovia ja sokkeloita turhaan
Vaatekonttoorin 'he tutkivat tar
koin ja taas murahtaa yksi heistä
häjysti Hulda on herjennyt it
kemästä vaan suuret kyynelhel
met vielä riippuvat tuuheissa sil
märipsissä Hän asettaa pienen
sormensa huulten eteen ia sanoo
varottavalla äänellä: "Tsh! Ol
kaa hiljaa että isä saa nukkua "
Poliisit olivat noloia etsimään
niin noloja että neljän vuoden
vanha lapsi oli pettää heidät He
olivat 'juuri aikeissa mennä har
mistuneina pois löytämättä etsi
määnsä mutta iheristivätkin kor
viansa ja alkoivat tiukata Hul
dalta missä on isä?
Hulda katseli kauan veikkoan
sa ja poliiseja vuoroon ja viimein
sanoi viattomasti paljastaen kek
seliään veikkonsa aikeet :
"Ei sanota Huugo noille il
keille kiiltonappisille sedille että
isä nukkuu tässä sohvalla eihän?
Nyt vasta poliisit huomasivat
noloutensa 'ja raastoivat lapset
alas ja komensivat isän seuraa
maan heitä jonnekin
Huugon sydän löi kovin mut
ta hän piti häpeänä itkeä niiden
edessä jotka heille pahaa tahtoi
vat ja siksi hän sanoi vaan : "Hy
västi isä kun minä kasvan isok
si niin minä pelastan sinut ja
kostan noille ilkeille ihmisille"
Iso todellakin Huugo jo silloin
on ainakin tarpeeksi iso asioita
ymmärtääkseen kun isänsä va
pauteen pääsee jos hän kestää ko
van tuomionsa Maan lakeja ki
ristetään Totuuden sana on
kauhu kapitalistiselle yhteiskun
nalle sen julistajia tuomitaan
kauaksi aikaa vankilaan tai lähe
tetään maanpakoon Canadasta
kin nykyään uhataan ihmisiä
lähettää Siperiaan Niinkuin lap
set ovat varmaankin kuulleet en
nen Venäjällä tehdyn Venäjän
hallitus oli julmin siitä puhui
koko - mailina
Tiedättekö lapset seuraako mi
kään muu maa sen esimerkkejä?
Klaudie Parkkonen
ASTORIA ORE
Kirjotan muistelmia kesälomal
tani Mmm tätini Portlandista
oli kesälomalla täällä Astoriassa
ja minä olin hänen kanssaan kol
me päivää maalla 'Kyllä siellä
olisi ollut hauskaa olla enemmän
kin aikaa niutta kun Astoriassa
näytettiin "Barrikaadeilla" niin
tulimme katsomaan sitä ja sitten
minä lähdin tädin kanssa Fort
ladniin Siellä oli hauskaa mut
ta oli liian kuuma Me pidimme
minun siellä ollessani piknikkejä"
eräässä saaressa nimeltä Swan
Island Siellä oli hyvä uimaran
ta Minä uin eräänä sunnuntaina
yhdeksän kertaa Se on kyllä lii
an usein mutta kukapa olisi
malttanut olla pois vhleästä ve
destä Eräänä sunnuntaina olin
tädin ja joidenkin muiden kanssa
automobiilimatkalla Ajoimme
viisikymmentä mailia Matkam
me kulki Vista Housen ohi ja
me näimme useita vesiputouksia
joista suurin oli Multnomah-pu-tous
joka on 620 jalkaa korkea
Kävimme myöskin kalojensiitos
laitoksella Siellä oli pieniä sekä
suuria kaloja
Tämä kesä on mennyt hyvin
hauskasti minulta Toivon että
kaikilla toisillakin on ollut haus
ka kesä
Meidän Ihanneliiton ompelu
seura pitää myyjäiset kalastuk
sen loputtua eli ei aivan erikoisia
myyjäisiä vaan meidän ompele
mat tavarat myydään osaston
ompeluseuran myyjäisten yhtey
dessä Ihanneliitto pitää vielä kesä
lomaa -Minusta olisi Ihanneliit
tolaisten annettava jotakin ohjel
maa kesäjuhlissa Eiköhän ko
koonnuta jonakin iltana naalille
keskustelemaan mitä voisimme
tehdä
Aune Jämsä
Hfl I 1 1 1 1 1 1 1 1 1 H-Hl I
+ NEW YORKIN 8UOM NAISTEN +
! OSUUSKOTI t
+ JA PAIKANVXLITY8-TOIMISTO +
+ 241 Lonox Ave A 122 6t 4
4
+ Telefooni: 813 Mornlng Ida 4
I H I H I I III I ! I' I ! I 1-t-1- H I- I-I
Miten naakka-emo
opettaa poikasiaan
Olive Thorne Miller joka on
tutkinut lintujen elämää ja on
kirjottanut lapsille kirjan linnuis
ta kertoo seuraavasti miten
naakka (blue jay) opettaa poika
sensa lentämään ja mokansa ha
kemaan :
Linnun poikasten täytyy oppia
lajinsa elämäntapoihin kuuluvia
tehtäviä aivan samoin kuin pik
ku tyttöjen ja poikien täytyy op
pia vaikka ietenkin eri tavalla
Ensimäinen lintulapsosen op
pitunti on lentämisessä Sillä on
jo perinnäinen vaisto siitä miten
lentäminen käy mutta sen täy
tyy harjotella pikku siipiään kun
nes ne kasvavat ja voimistuvat
kyllin voimakkaiksi kantamaan
sitä pitkiä matkoja halkiilmojen
Monet linnut alkavat opettele
maan lentämistä jo paljon ennen
kuin lähtevät pois emonsa pesäs
tä Olen usein nähnyt linnun
poikasen lehyttävän pikku siipi
ään pesän reunalla yhdessä koh
den paikaltaan liikkumatta
Kun linnun poikasten siivet
ovat voimistuneet ja harjaantu
neet niin että he voivat jo teh
dä pieniä matkoja pesän ympäril
lä seuraa lintu-emo tai -isä niitä
etteivät ne joutuisi hukkaan tai
saalistavan kissan suuhun
Toinen läksy pikku linnuilla
on ruuan hankkiminen Niiden
myöskin tulee oppia valitsemaan
suojaisan oksan lepopaikakseen
sekä oppia varjelemaan itseään
joutumasta sitä pyydystelevien
olentojen saaliiksi
Kerran olin tilaisuudessa näke
mään miten naakka-emo opetti
kaksoispoikiaan Poikaset olivat
jo niin suuria että ne kykenivät
lentämään ja naakka-perhe oli jo
muuttanut pois pesästään joka
oli käynyt heille liian ahtaaksi
Linnut oleskelivat nyt suuressa"
tuomenmarjapuussa ja sen lähet
tyvillä Pikku naakat näyttivät
olevan aina nälissään 'Emo- ja
isä-naakka kantoi niille yhtenään
ruokaa milloin ne toivat niille
toukan milloin sirkan ja niiden
lisäksi ne syöttivät niille tuomen
marjoja mutta poikaset aina huu
sivat lisää ruokaa
Eräänä päivänä kun emo ja isä
olivat syöttäneet poikasiansa hy
vällä marja-aterialla he yhtäk
kiä poistuivat poikasten luota ja
olivat poissa kauan aikaa He ei
vät menneet tavallisille ruuanha-ku-matkoilleen
vaan istuivat hv-
vin hiljaa piilossa puun oksalla
josta seurasivat poikastensa liik
keitä Katselin tätä ihmetellen
sillä en ollut 'heidän koskaan näh
nyt olevan joutilaina siitä asti
kuin heidän poikasensa tulivat
Poikaset jotka olivat jo mel
kein yhtä suuret kuin heidän
vanhempansa eivät edes yrittä
neetkään hankkia itselleen ruo
kaa vaikka aivan heidän päänsä
päällä kasvoi kauniita tuomen-
marjoja Ne vain nokkivat var
paitaan ja levittelivät koreita si
nisiä siiipään' ja hyppelivät ok
salta oksalle Kauan eivät he
kuitenkaan leikkineet näin vaan
alkoivat huudella mutta emoa ei
kuulunut heidän luoksensa He
huutelivat uudelleen ja uudelleen
samalla tuloksella Ajattelin et
tä tämä mahtoi olla heille vllä
tySj sillä emo oli aina rientänyt
Kelta-ruusu valkolilja
Sinivuokko ja orvokki
Lumikukka ja margariita
Nuori vihreä sypressi —
"Svdän särjetty" ''lemmenkuk
ka" 5anajaLka ja sapeli
Teitä hoidellessa hiipii -Mieli
hilpeä rintaani
Joka aamu uusi kukka
Kukat luulle ain hymyilee !
Kukat ikionnelasta
Mulle satuja kuiskailee
Satu tuo voi vielä kerran
Todeks' kääntyä tiellämme
Siel' ei soimata saa kukaan
Jos me kukkia lemmimme—-' —
Teitä hellien kun hoidan
Tyyntyy tuska rinnassani
Teidän tuoksusta niin usein
Taiston voimia mä sain
Uskon että sama luoja
Joka kukat synnyttää
Johtaa ihmiskuntaa kerran
Kohti ikionnclaa
Siks' en pelkää syksyn hallaa
Enkä talvimyrskyjä
Kyllä ensi vuonna taasen
Kukkamaani kukoistaa
Viinirypäleeni köynnös
Kasvaa hento ylöspäin
kamoin toivo paremmasta
Sielussani sijan sai
Viinimarjani mustan tertun
Pian saanen omistaa
LTskoamine voitokkuuteen
Mikään ei saa hälventää
Mansikkani punaväri
Lippuamme muistuttaa
Vahva kun on peltomulta
Hedelmän se kasvattaa
Täti K-ie P
heidän luokseen heti ensi huudon
kuultuaan Heidän nälkänsä yhä
kasvoi ja yhä enemmän he rää
kyivät vaan turhaan Isä ja emo
istuivat vain piilossaan ja katse
livat poikasten touhua Vihdoin
naakka-emo lensi poikasten luok
se mutta ilman mitään tuomisia
Poikaset rääkyivät vihaisesti ja
hyökkäsivät emonsa luokse niin
rajusti että se oli pudota oksalta
Ne odottivat että emo olisi hei
tä ruokkinut niutta emo ci vä
littänyt heistä Joka kerran kun
poikaset lensivät sen luo se pa
keni Vihdoin se alkoi poimia
marjoja oksalta ja poikaset tuli
vat sen luokse suut suurena
mutta emopa nieli marjat omaan
suuhunsa
Poikaset olivat aivan tyhmisty
neitä Se oli ensi kerta kun emo
söi itse silloin kun he olivat näl
käisiä 'He katsoivat avuttomina
emoansa kun se poimi marjoja
oksilta suuhunsa ja vihdoin ne
itsekin alkoivat nokkia marja
terttuja saamatta ensin suuhun
sa muuta kuin jonkun marjan
Mutta kauan heidän ei tarvinnut
opetella kun he jo osasivat par
haat marjat suuhunsa siepata
Naakan poikaset olivat siis oppi
neet elämänsä suurimman läksyn
Pian he jo kykenivät lähtemään
omavaraisesti elämänsä taipaleel
le Tyhmyys on aina valheen hen
kivartija George Rrandes