8
Tiistaina heinäk 22 p 1919
No 28
Tieteen Keijukaismaa f
Suomentanut Selma-täti
(Jatkoa) -
: Useimmat ihmiset ovat näh
neet tähdiltä näyttävien esinei-
den kiitävän läpi korkeuden ja
katoavan näkyvistä "' Kirkkaana
talviyönä voi niitä nähdä useita
yön kuluessa sillä niitä lentää
keskimäärin yksi joka kahden
kymmenen minuutin kuluessa ja
elokuun yhddeksännestä kolman
teentoista päivään on niitä ilmas
sa joukottain iNämä esineet eli
kappaleet eivät ole tähtiä ne o
vat kiviä tai metallin kappaleita
jotka kiitävät halki ilmapiirimme
ja ne syttyvät hehkuvan punai
siksi lyödessään 'happiatoomeja
vastaan Lukuisa määrä näitä
metallikappaleita eli n k mete
ooreja kiitelee auringon ympä
rillä ja kun maapallomme kohtaa
niiden radan elokuussa ja 'mar
raskuussa kiitävät ne läpi ilma
piirimme niin kiivasta vauhtia
että ne kuumenevat Valkoseksi
hohteeksi ja sulaen kaasuiksi ne
häviäyät olemattomiin 'Silloin
tällöin joku näistä metallikappa
leista putoaa maahan ennenkuin
se on sulanut ja siten on saatu
selville että nämä kappaleet si
sältävät tinaa rautaa tulikiveä
fosforia ja muita aineita
Tiedämme että silloin kun nä
emme näiden kappaleiden hohta
van korkeudessa ovat ne ilma
piirimme sisässä ja että niiden
on täytvnyt olla sen sisässä jo
niin kauan että ne ovat ehtineet
kuumua hohtaviksi Nyt jos
kaksi ihmistä jotka noin viiden
kymmenen mailin etäisyydessä
toisistaan näkevät saman mete
oorin yhtäaikaa ja merkitsevät
mihin suuntaan se on putoamas
sa niin voivat 'he arvioida (sen
matkan mukaan mikä on heidän
välillään) miten korkealla maan
pinnasta meteoori on silloin kun
se ensiksi tuli heidän näkyviinsä
Täten olemme päässeet selville
että meteoorit ovat noin sadan
mailin päässä maasta kun ne en
sin tulevat näkyviin Siis täytyy
ilmapiirin olla enemmän kuin
sata mailia korkean syystä että
meteoorit tullakseen hdhtavan
kuumiksi kulkevat ilmapiirissä
siksi kunnes ne kuumuvat
Ja seuraava kysymys on: mi
ten raskas on ilmameremme? Te
käsitätte että kaiken tämän il
man paljouden täytyy painaa
raskaasti maata vaikka se keve
neekin etäämmällä maasta Il
mapiiri painaa 'merenpinnan ta
solla yhtä paljon kuin jos 15
paunan painoa laskettaisiin jo
kaisen neliötuuman päälle maa
ta Mutta miksikä sitten em
me tunne tätä painoa? Muistat
te että ilma-atoomit pyrkivät ai
na hajaantumaan ulospäin joka
suunnalle samalla kun maa vetää
niitä puoleensa Siksi on paino
jokseenkin yhtä voimakasta joka
suunnalla joten emme sitä voi
huomata Ja siksi voimme siir
rellä esim paperiarkkia ilman mi
tään vaikeutta paikasta toiseen
silloinkin kun panemme sen pöy
dälle sillä sen alle jää juku mää
rä ilmaa Mutta jos voisimme
poistaa kaiken ilman sen alta
niin silloin voisimme huomata
päällä olevan ilman- painon Ko
keen voi tehdä siten että kaste
lee paperin 'Vesi estää ilman
pääsemästä paperiarkin alle kun
sen panee levälleen pöydälle 'Nyt
'jos teillä on lanka kiinnitettynä
paperiarkin keskeen ja koetatte
langasta nostaa niin 'huomaatte
että paperi ei nousekaan 'helposti
pöydästä siksi että ilma painaa
sitä pöytään Vielä selvemmin
voi tämän kokeilun tehdä hyvin
liotetulla nahan kappaleella
Te ehkä ihmettelette miksikä
ei ilma meitä kaikkia muserra
kuoliaaksi jos kerran on viisi
toista paunaa painoa jokaista ne
liötuuman alaa kohti painamassa
meitä joka puolelta Todellakin
olisi ilman paino noin 15 tonnia
jokaista täysi-ikäistä miestä koh
ti Se musertaisikin meidät jol
lei ruumiimme olisi täynnä nes
teitä ja kaasuja jotka pitävät
vastaan niin että emme lainkaan
tunne ulkopuolista painoa
Tässä on syy miksikä Mr
Glaisherin suonet paisuivat ja
hän pyörtyi ilmassa Ruumiis
sansa olevat kaasut painoivat u
lospäin yhtä voimakkaasti kuin
silloinkin kun hän oli maassa
mutta ulkopuolinen" ilma ei pai
nanut yhtä lujaa vastaan joten
hänen ruumiinsa luonnollinen ta
sapaino häiriintyi
Ilman paino voidaan laskea n
k baromeetterin eli ilmapuntarin
avulla Ilmapuntari ei ole sama
kuin lämpömittari (thermomet
er) Ja nyt mitä ovat tuulet? O
letteko koskaan koettaneet juos
ta kovassa vastatuulessa? Sil
loin te tunnette varmaan miten
voimakasta on ilma kun se lyö
kasvojanne vasten ja puhaltaa
kurkkuunne tukelidtittavasti Ei
kö pidäkin ponnistella lujasti sitä
vastaan? Pysähdyppäs sellaisel
la kovalla tuulella levähtämään
hetkiseksi ja kysy: Mitä on tuu
li? 'Miksikä se joskus puhaltaa
yhdeltä suunnalta ja joskus toi
selta ja miksikä se joskus ei pu
halla ollenkaan ? '- '
Tuuli ei ole mitään muuta
kuin ilmaa joka kulkiessaan tai
vuttaa puitten oksia helistää ik
kunoita lykkää laivoja merellä
kulettaa savun pois viheltää a
vaimen reijästä ja valittaa rot
koissa Mikä tekee ilman niin
rauhattomaksi? Miksikä se ei
aina makaa hiljaa alallaan maam
me ympärillä?
Ilma on rauhatonta siitä syys
tä että sen atoomit ovat ahdettu
lähelle toisiaan ja kuten muis
tatte pvrkivät ne joka tilaisuu
dessa erilleen ja siis kun tilaa
tulee niin hyökkäävät ne kovalla
kiireellä sinne ja tätä lfika-atoo-mien
liikehtimistä me kutsumme
tuuleksi
Kuvitelkaa mielessänne joukko
vilkkaita koulupoikia ahdettuna
niin suureen tungokseen että lie
tuskin voivat käsiään liikuttaa
ja sitten kun avataaan suuri väl
jemmille tiloille johtava ovi niin
miten käy? 'Eivätkö he kaikin
rvntää ulos juoksujalassa niin
kiivaasti että jos sattuisitte e
teen niin varmaankaan eivät he
joutaisi väistämään vaan juok
sisivat teidät kumoon Sillä ta
valla on ilma-atoomien laita kun
ne löytävät tien väljemmälle ti
lalle ryntäävät ne kohta sinne
niin voimakkaasti että tuskin
voitte seisoa niiden edessä
Qatket)
LAURIUM MICH
'Halloo kaikki Toverittaren
lukijat! On pitkä aika siitä kun
olen viimeksi kirjottanut Tove
rittareen Päätin nyt ikrjottaa
kun on kesäloma ja paljo aikaa
Meillä on kymmenen viikkoa ke
sälomaa Täältä on paljo ihmisiä men
nyt Detroitiin
Sanna Kannasto puhui täällä
heinäkuun 2 p:nä lapsille ja il- kurinaisen seisovan edessään
lalla aikuisille Ei ole vielä mi- Ääneti ojentaa hän lapsen tälle
tään kouluja lapsille eikä ihan- — Jumala suokoon että vielä
neliittoa perustettu kuten muu- saatte nähdä miehenne sanoo
alla päin Jos sosialistinen toi- hän surulhsesti kun vieraansa
minta vakaantuu täälläkin niin häntä Hyvästelee
tottapähan tulevaisuudessa mei- Lämmin kyyneltyvä katse on
täkin muistetaan enempi kulkurinaisen vastauksena Sitte
'Mrs ja Mr Tohn Vesala lap- hän lapsensa kanssa poistuu pi
sineen meni Cloquetiin Mifin meään myrskyiseen syysiltaan
Mr Vesala on siellä ollut jo'yk- uusia tuntemattomia taipaleita
sin vaan nyt saapui hakemaan kulkemaan
perheensäkin Kesä on nyt mitä Surupukuinen rouva on jälleen
kaunein kaikki kasvullisuus on yksin Avuttomana harhailee
lupaavampi kuin moneen vuo- hänen katseensa ympäri huonet
teen 'Mansikat ovat jo kypsiä ta kuin etsisi hän jotain Mutta
kun on niin lämmin ja sadettu- siellä on niin tyhjää ja kolkkoa
kin ov saatu riittävästi Heinää ja yksinäistä vaikka huonetta va
on tehty ja sitä tuleekin ruiir' laiseekin häikäisevä sähkövalo
saasti
Ehkä lopetan lausumalla kai
kille toverilliset terveiset
Harold 'Henry 'Mäkinen
KAKSI NAISTA
(Jatkoa ensimäiseltä sivulta!
kadottanut molemmat rakkaim
pansa kun hänellä vielä on jä
lellä lapsensa Ja hän puristaa
häntä rintaansa vasten yhä tuli
semmin '
— Te pyysitte jotain avustus
ta sanoo rouva Minä oman su
runi tähden aivan unohdin teidän
pyyntönne Varmaan teillä on
nälkä Minä panen ruokaa" pöy
dälle Mutta kulkurinaisen kyyneleet
eivät lakkaa vuotamasta Hän it
kee miestänsä joka näkee nälkää1
siellä kaukana vieraassa kaupun
gissa Hän itkee poikaansa jo
ka vielä on rinnoillaan mutta jo
ta kohtalo vielä mailmassa voi
kohdella yhtä armottomasti kuin
isääkin Hän itkee jalomielistä
surupilkuista rouvaa jolta pahat
ihmiset ovat riistäneet niin pai-
jon jolta kuolema on vienyt pito-
lison ja pojan
_ — Tulkaa nyt syömään kuu
lee hän rouvan lempeän äänen
Minä pitelen lastanne sillä aikaa
Vaimo istuu arasti pöydän ää
reen ja aika syödä ahmien
— Mjten vanha pienokaisenne
on?
— Kahden kuukauden vastaa
vaimo
— Tokko isä sitä sitte vielä cn
nähnytkään? '
— Ei ole kuuluu värisevä ää
ni Rouva Karin muistot lentävät
jälleen menneisyyteen Hän luu
lee olevansa nuori äiti joka ensi
kertoja pitelee sylissään esikois
taan Hän tuuditelee sitä hellä-
varoen käsiensä varassa Han
nauraa ja puhelee sille ja tuntee
suurta riemua kun lapsikin A-
kaa jokeltaa omalla tavallaan
Elko Se Olekin hänen pikku 11-
mrinsa joka vasta on svntvnyt
mailinaan? Samassa osuu hä-
I C' li" U-A„
nen katseensa peiliin Siellä han
näkee vanhan suruoukuisen „nai-
sen aj silloin hän ymmärtää et-
tei lapsi voi olla hänen lapsensa
Ei ei Se on tämän toisen nai
sen joka vielä on nuori Hänen
poikansahan kuoli nälkään
Kuumat kyyneleet putoavat
lapsen vaatteille Kulkurinainen
1
katSOO Vaieten vanhaa rouvaa
Mikä suuri tuska sisältyykään
noihin kyyneliin
— Kiitos sanoo hän hiljaa ja
nousee pöydästä
r t- s i j
tt' "-' "'v
häntä Hän vaan tuijottaa lap
seen vaikka hänen silmänsä kat
sovat kauas ne ovat taas siirty
neet menneisyyteen Eihän hä
nellä muuta enää olekaan Tu
levaisuus on häneltä tiihottu ja
nykyisyys on vam kyyneleitä ja
epätoivoa
Hän havahtuu ja huomaa ku-1-
Keittiosaannot
Pidä kädet puhtahana !
Siisti kyökki olkohon
Käytä joka kapinetta
Joksi aijottu se on!
Ollos aina huolellinen
Täsmällinen säästävä :
Koskaan et saa olla vailla
Vettä kylmää lämmintä!
'Ennen keittoon ryhtymistä
Hae tarpeet valmiiksi!
Ota aina lusikalla
Jauhot suola sokeri!
Patatilkulla sä aina
Tartu keittoastiaan !
Tulelle et pataa jättää
Tyhjänä saa milloinkaan !
Liedelle jos lientä läikkyy
Pian suola päälle vaan
Pyyhi heti pois kun sattuu
Lattialle kaatumaan!
Somasti sä ruuan sitte
Vadillensa asetat!
Sekä jälleen paikoillensa
Käyttämäsi tavarat
" — Emäntälehti
rtii 'A netnk-epnnp niia
OStOKSeiine 11118-
ta IllKKeiSta JOtka 11-
mottavat tässä lehdessä
NAISET Huom!
LISÄLETTEJX KAMPAUKSISTA
valmistaa kohtuhinnoilla
HELMI NELSON
1107 No 12th St Superior Wis
Lähettäkää hiuksenne ylläoleval
la osotteella Valmistan niistä sel
laisen letin kuin niistä parhaiten
tulee Maksun voitte suorittaa sit
ten kun olette saaneet letin
Osoite-ilmoituksia
-
Aberdeenin s s clubin ompeluseura
Ir-Veu™'" kl0 2 ip" 713 K
AST0RIAN s s 0 onKlIun kok0ttk
set pidetään osaston talolla joka torstai-
"" - 0ot'! 262 Ty'°r Aw-
hoquiamin s s o ompeluseuran ko-
koukset pidetään osaston talolla Ahjolas-
„_ joka torstai kello i jpp Osote: 3is—
ioth st Hoquiam Wash
mullan s s o ompeluseuran kokoukset
pidi
I fP-l
idetään joka torstai Suomi-kaalilla kello
p Kaikki tervetulleita
PORTLANDIN S 8 Osaston ompeluseuraa
kokoukset pidetään osaston talolla joka '
toinen torstai-ilta kello I —Osote: 719
Montana Ave
kannan s s o ompeluseuran kokoukset
pidetään jokaisen viikon torstaina kello 8
jpp Huom I Kahria saatavana joka ko-
ouksen loputtua ' '
VVAUKEGANIN III S S Ovlralliaet
kokoukset pidetään joka kuukau
den eriBimätsenä ja kolmantena sun-
i n i _ r —
nunuuua uinaen uu £ iu — ucaoiuu
ompeluseuran kokoukset ovat joka toi-
nen torstai alkaen klo 2 jpp
V A-
via kokouksen loputtua