This issue of the Toveritar eontaini nn articles auch as require an affirmed translatlon accordlng to Act of Oct 1Bth 1917
TOVERITAR
ORGAN OF THE FINNISH WORKING VVOMEN IN AMERICA
— V
Painos 8058
AMERIKAN SUOMALAIS
TEN TYÖLÄISNAISTEN
X X N E N K ANNATTAJA L
No 24
JTIISTAINA KESÄK 17 P— TUESDAY JTJiNE 17th
1919— Yhdeksäs vuosikerta
Rauhankannal
le järjestelystä
Vallassaolevan luokan päivän
tärkein kysymys on vallitsevien
olojen uudelleen järjestely Mut
ta kaikista suunnitelmista ja
ponnisteluista huolimatta näyt
tää se olevan perin pulmallinen
kysymys ratkaista iMutta asiat
eivät voi tällään jatkua jotain
ratkaisevaa täydytään tehdä
Kaikkein suurin prooblemi jo
ka on pakosta tavalla tai toisella
ratkaistava on yhä lisääntyvä
työttömyys Llkomaakauppaa
varten ei voida tuottaa enään
niin paljn tavaraa kuin sodana
jalla joten se on aiheuttanut jos
sain määrin työttömyyttä Sota
tarveteollisuus jossa työskente
li miljoonia työläisiä on melkein
kokonaan seisauksessa ja työläi
set joutuneet työttömien armei
jaan Armeijasta vapautuvat lä
hes kolme miljoonaa työläistä li
säävät työttömienarmeijaa sa
malla summalla Siis työttömien
armeija käv todella pelottavan
suureksi 'Kapitalisteja ei ensin
kään huolestuttaisi tuo armeija
jos se olisi kilttiä ja rauhallista
kuten se oli ennen vanhaan mut
ta kun se alkaa käydä yhä enem
pi ja_ enempi rauhattomammaksi
jase 'alkaa kaikkialla pelottavas
ti 1iikehtiään niin se pn seikka
joka huolestuttaa
'"Kapitalistit ovat jo aikoja sit
ten kyllä ' käsittäneet tämän ti-
lanteen ja vointinsa mukaan vaU
mistelleet rintamaansa ottamaan
vastaan tätä pulmallista tilannet
ta Työväenleihdet ovat melkein
tyystin lakkautettu puhevapaus
kielletty ja työväestön rauhalli
sia kokouksia hajotettu On laa
dittu lakeja joiden avulla voi
daan tuomita rikokseksi melkein
mihin työväenjärjestöön tahansa
työläisten järjestäminen Useam
mat lainlaatijakunnat ovat laati
neet lakeja jotka kieltävät kan
tamasta punasta lippua Siis
kaikki heidän tähän astiset toi
menpiteensä tähtäävät siihen
suuntaan että tuo suuri nälkäi
nen armeija tullaan pitämään
rauhallisena pakkokeinoilla
Xämä kaikki valmistelut on
voitu tehdä melkein ilman pie
nintäkään vastarintaa sillä vas
tarinta olisi ollut melkein mah
dotoin niissä olosuhteissa joissa
ne tehtiin iPienimmistäkin mie
lipiteiden ilmaisuista näitä toi
menpiteitä vastaan oli terva ja
(höyhenet seurauksena
'Mutta on olemassa myöskin
vielä toinen tärkeä kysymys jo
ka pitäisi saada täysin ratkais
tua ennenkuin tuo "uudelleen
järjestely" on perin pohjin suori
tettu ja se on: palkat pitäisi las-''
kea ja elintarpeiden hinnat pitää
ennallaan Ja jos vain mahdol
lista päivää pidentää Mutta
tässä se onkin pulma Työväes
tö ei tahdo ottaa ohjeekseen noi
ta työnantajiehsa valmisteluja
ne eivät mene päähän kapulalla
kaan vaan lie tekevät lakon kun
heitä aletaan kiristämään
Jos kapitalistit myöntyisivät
myöskin omalta kohdaltaan jär
jestämään asioita "rauhankan
nalle'' niin tuo järjestely ei kä
visi niin kovin pulmalliseksi
Mutta he eivät halua missään ta
pauksessa ottaa askelta joka joh
taisi heidän voitto-osuuksiensa
vähenemiseen Ei heidän voit
' to-ostiutensa pitää saada pysy
mään ennallaan ja jos mahdollis
ta kiskoa vielä enempi
Kapitalistit voisivat lieventää
työttömyyttä lyhentämällä työ
päivää mutta sitä he eivät tee
suosista He voisivat myöskin
jonkunverran lieventää työttö
myydestä johtuvaa köyhyyttä ja
kurjuutta alentamalla elintarpei
den hintoja' mutta sekin merkit
sisi heidän ' voittonsa pienenty
mistä Kapitalistiluokalle on
voitto kaikki kaikessa sille ei
merkitse mikään muu mitään Se
uhraa kylmästi vaikka koko kan
sakuntia kun on kysymvs voi
tosta siiliäpä kapitalistiluokka
onkin kykenemätön enään ko
vin kauaa pysymään yhteiskun
nan johdossa ' Yhteiskunnalli
nen tilanne käv vain yhä kriitil
lisemmäksi ja vaatii perinpoh
jaista "uudelleen järjestelyä"
Ja tuon järjestelyn voi tyydyt
tävällä ja pysyväisellä tavalla
tehdä ainoastaan työväenluokka
Se on suuri työ joten siinä tar
vitaan kaikki palkkatyöläiset
miehet ja naiset tietoisina tehtä
västään mukana Mutta siinä
on -vielä paljon työtä ennenkuin
koko kövhälistöarmeija ryhtyy
kuin yksi mies ja nainen järjeste
lemään yhteiskunnallisia asioita
turvalliseksi ihmiselämälle eikä
"profitille" kuten nykyään
'Naiset tulevat näköjään saa
maan vt äänioikeuden joten
heidän tulisi alkaa tekemään tar
molla työtä selvittämällä kans
sasiskoilleen miten tulla tuota
oikeutta käyttämään Tämä on
sitä "uudelleen järjestelyä" mil
lä työläisnaiset voivat alkaa pa
rantamaan omaa sekä koko luok
kansa asemaa
'Heidän tulisi tilata ja lukea
työväen sanomalehtiä ja kirjalli
suutta Niitä seuraamalla luke
malla ja tutkimalla selviää teh
tävät jotka kuuluvat työväenluo
kan naiselle 'Yhtyä sosialisti
puolueen osastoihin toimimaan
siellä kaikenlaisissa tehtävissä
sillä osastoijen toiminta etupääs
sä tähtää juuri työväenluokan
valistamiseen Niistä muodostuu
se suuri kokonaisuus sosialisti
puolue jonka kautta tvöläiset e
dustajineen astuvat valtiolliselle
areenalle yhteiskunnan johdossa
sanomaan mitä he tahtovat Ja
lopullisesti ottavat koko yhteis
kunnan johdon käsiinsä
Uskonnon alkuperä
Kirj Oovvard Moore
(Suomennos)
Uskoyto on oikeastaan inhimil
linen heikkous Mikään muu e
läin ci ole uskonnollinen 'Se on
syntynyt kaukana muinaisuudes
sa jolloin ihmiskunta vielä eli lap
suutensa aikoja ja kun sen mieli
vasta alkoi kehittyä 'Meidän tie-'
tojmnmine ja tieteemme ajalla se
on 'jo ajan haire ja on olemassa
enää vain tasalakien pakosta
Uskonto kehittyi raakalaisih
misen aivoissa Sitä on aina
korjailtu ja tarkisteltu lisäänty
vän ja 'kehittyvän ilimistiedon
mukaiseksi mutta siitä huolimat
ta se on säilyttänyt alkuperänsä
erehtymättömät ajanmerkit
Uskonnolla on ollut luonnolli
nen alkuperä Kuten kaikki muu
kin on se kehittynyt mailman
suuressa laboratooriossa 'Mi
tään ei ole luonnon yläpuolella
ei ole olemassa mitään joka olisi
yliluonnollista Nykyisen tieteen
yksi loistavimpia voittoja on juu
ri sen seikan selville saaminen
että kaikki luonnossa on osa
luontoa
On tavattu puhua "ihmisestä
ja luonnosta" ikäänkuin ihminen
ei olisikaan osa luontoa On Hi
lluttu myöskin "ihmisestä ja c
läimistä" ikäänkuin ihminen ei
olisikaan eläin Mutta nämä aja
tukset ovat häviämässä kokonaan
olemattomiin Ei ole olemassa
eri lakia hyönteisille ja eri lakia
filosoofille iMailma on yksi ko
konaisuus Ihmisruumis on ke
hittynyt niistä samoista aineista
jotka laulavat virtain kuohuissa
ulvovat tuulien pauhuissa ja ui
nuvat ikikallioissa Ihmisaivot
ovat ne kudokset jotka sata
miljoonaa vuotta sitten ympäröi
vät matojen suulakea Joku on
imartelevasti kyllä määritellyt
ihmisen hengellä varustetuksi
porkkanaksi Kemiallisesti ar
vosteltuna ihminen on vain ko
ruton kokoomus hiekkaa ja meri
vettä Ihmisen alkuperäinen mieli oli
täynnä -" kaikkea yliluonnollistaC
Kaiken otaksuttiin aiheutuvan
henkien kautta Jos puu kaatui
metsässä tapahtui se siksi että
joku henki sen kaatoi Vetovoi
malailla ei ollut mitään tekemistä
sen kaatumisen kanssa Jos puu
sattui kaatumaan jonku ihmisen
päälle otaksuttiin jonkun häijyn
hengen heittäneen sen tahallises
ti hänen päällensä Jos ihminen
sairastui tai kuoii tapahtui se
siksi että joku paha henki oli
tunkeutunut häneen ja ajanut
hänestä ulos hänen oikean hen
kensä 'Raakalaisajan ihminjn
ei tuntenut suurennuslasilla näh-'
tävää pienoismailmaa Raama
tusta sekä muista alkuperäisistä
kirjoista me luemme yhtenään pa
hojen henkien ulosäjamisesta
Vastamyrkkyjen asemasta käytti
vät alkuaikain lääkärit taikomis
ta kamaloita rohtoja ja manaus
ta ihmisistä häiritsevien henkien
ulos ajamisessa
Varhaisemmilla mailman kaiN
silla oli ihmisen suurimpana huo
lena elää niin että hän voittaisi
hvvien haltijain suosion voit
taakseen siten pahojen haltijain
vainon Aaveita jumalia keiju
kaisia henkiä haltijoita piruja
ja männinkäisiä ja vaikka mitä
parveili ihmisen ympärillä keh
dosta hautaan asti ihminen ru
koili niitä ja tarjosi niille uhreja
hän pirskotteli itsensä pvhällä
vedellä hän lauloi niille ylistys
virsiä ja rakensi niille temppelei
tä hän alensi itsensä niiden c
dessä nöyryydellä ja alamaisuu
della Oli sääli ajatella kuinka
paljo aikaa voimaa rahaa ja
tuskaa ihminen on kuluttanut pe
lastuakseeii oman mielikuvituk
sensa luomien olentojen vihalta
Raakalaiselle ovat asiat sitä
miltä ne näyttämät ITän ei ota
vaivakseen tutkia ilmiöitä ja et-
Työläinen Ajattele!
Kirj Helmi M— n
Kynnät kylvät keräät '
kokoot riistaa riiheen
aherrat uurastat ja
uhraat voimas siihen'
Nauti vaivas' palkka
älä anna muille '
Riistäjille työsi hedelmät
ei kuulu — kirotuille
Palkkiosi vaadi nyt
jo itsellesi ! '
Älä jumalia kiitä '
vaan muista itseäsi 1 -'
'Kaikki kaunis lähtee
sun luovasta kädestäsi-
Arvoon työsi nostat
kun voimaasi kunnioitat
riistäjille sä kostat
ja vapauden voitat
jos ihmisarvon tunnet
kuuluvan itsellesi!
'Läksy tämä opi:
aina puolla joukkoasi!
'Kun taistelua käymme
niin näytä kuntoasi
Kun yks'mielisinä korret
vedämme vain yhteen
niin nopeasti valmistamme
suuren suuren lyhteen
juMcovoimin riisto
pois poistetaan ! '!''
Vaikka kaikki valmistat
silti orjanleiman kannat
tunnet tuskin riistäjääsi
jolle työsitulot annat
Auliisti verot maksat'
korot kymmenkerroin
enempätä tuskin jaksat
raataa eestä herroin —
vaan enempi he
yhäti vaatisivat
Nosta 'jo nyrkkisi
orjajoukko nosta !
Aikain vääryys armotta
kerrankin jo kosta!
'Harteiltasi nois poista
ruumiin sielun myöjät
köyhälistön orjuuttajat
työväenluokan lyöjät — -nujerrettava
pois jo
on vallasta!
siä tapahtumain syitl Aurinko
nousee ja laskee eikä mailina voi
kääntyä ympäri navallaan koska
se on litteä ija ihmiset silloin pu
toisivat sen alapuolelle !
Uskonto on ihmettelyn lapsi
'Se on ensimäiuen hätälautla ih
misen yrityksessä selittää mail
man kaikkeutta Alkuihmisen
mieli ottaa kaikki asiaan kuulu
vina' hän ei ole utelias
Kulttuuriihmisen mieli kysyy
miksi? Ihminen näki mustan e
sineen juoksevan rinnallaan ja
hä nihmetteli niitä se oli ITän
kumartui juomaan lähteestä ja
näki jonkun sieltä katsovan hä
neen ja hänen ihmettelynsä yhä
lisääntyi Raakalaisille on varjo
todellisuus Ja kuvan jonka
hän' näkee vedessä hän uskoo o
lvan yhden hänen sieluistaan
Oröönlantilaiset luulevat var
joaaan yhdeksi heidän sieluis
taan Eiji-saarelaiset kutsuvat
varjoaan mustaksi hengeksi
Bosuto-heimolaiset Afrikassa ei
vät koskaan kävele niin lähellä
(Jatkoa toisella sivulla)