Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (June 17, 1919)
This issue of the Toveritar eontaini nn articles auch as require an affirmed translatlon accordlng to Act of Oct 1Bth 1917 TOVERITAR ORGAN OF THE FINNISH WORKING VVOMEN IN AMERICA — V Painos 8058 AMERIKAN SUOMALAIS TEN TYÖLÄISNAISTEN X X N E N K ANNATTAJA L No 24 JTIISTAINA KESÄK 17 P— TUESDAY JTJiNE 17th 1919— Yhdeksäs vuosikerta Rauhankannal le järjestelystä Vallassaolevan luokan päivän tärkein kysymys on vallitsevien olojen uudelleen järjestely Mut ta kaikista suunnitelmista ja ponnisteluista huolimatta näyt tää se olevan perin pulmallinen kysymys ratkaista iMutta asiat eivät voi tällään jatkua jotain ratkaisevaa täydytään tehdä Kaikkein suurin prooblemi jo ka on pakosta tavalla tai toisella ratkaistava on yhä lisääntyvä työttömyys Llkomaakauppaa varten ei voida tuottaa enään niin paljn tavaraa kuin sodana jalla joten se on aiheuttanut jos sain määrin työttömyyttä Sota tarveteollisuus jossa työskente li miljoonia työläisiä on melkein kokonaan seisauksessa ja työläi set joutuneet työttömien armei jaan Armeijasta vapautuvat lä hes kolme miljoonaa työläistä li säävät työttömienarmeijaa sa malla summalla Siis työttömien armeija käv todella pelottavan suureksi 'Kapitalisteja ei ensin kään huolestuttaisi tuo armeija jos se olisi kilttiä ja rauhallista kuten se oli ennen vanhaan mut ta kun se alkaa käydä yhä enem pi ja_ enempi rauhattomammaksi jase 'alkaa kaikkialla pelottavas ti 1iikehtiään niin se pn seikka joka huolestuttaa '"Kapitalistit ovat jo aikoja sit ten kyllä ' käsittäneet tämän ti- lanteen ja vointinsa mukaan vaU mistelleet rintamaansa ottamaan vastaan tätä pulmallista tilannet ta Työväenleihdet ovat melkein tyystin lakkautettu puhevapaus kielletty ja työväestön rauhalli sia kokouksia hajotettu On laa dittu lakeja joiden avulla voi daan tuomita rikokseksi melkein mihin työväenjärjestöön tahansa työläisten järjestäminen Useam mat lainlaatijakunnat ovat laati neet lakeja jotka kieltävät kan tamasta punasta lippua Siis kaikki heidän tähän astiset toi menpiteensä tähtäävät siihen suuntaan että tuo suuri nälkäi nen armeija tullaan pitämään rauhallisena pakkokeinoilla Xämä kaikki valmistelut on voitu tehdä melkein ilman pie nintäkään vastarintaa sillä vas tarinta olisi ollut melkein mah dotoin niissä olosuhteissa joissa ne tehtiin iPienimmistäkin mie lipiteiden ilmaisuista näitä toi menpiteitä vastaan oli terva ja (höyhenet seurauksena 'Mutta on olemassa myöskin vielä toinen tärkeä kysymys jo ka pitäisi saada täysin ratkais tua ennenkuin tuo "uudelleen järjestely" on perin pohjin suori tettu ja se on: palkat pitäisi las-'' kea ja elintarpeiden hinnat pitää ennallaan Ja jos vain mahdol lista päivää pidentää Mutta tässä se onkin pulma Työväes tö ei tahdo ottaa ohjeekseen noi ta työnantajiehsa valmisteluja ne eivät mene päähän kapulalla kaan vaan lie tekevät lakon kun heitä aletaan kiristämään Jos kapitalistit myöntyisivät myöskin omalta kohdaltaan jär jestämään asioita "rauhankan nalle'' niin tuo järjestely ei kä visi niin kovin pulmalliseksi Mutta he eivät halua missään ta pauksessa ottaa askelta joka joh taisi heidän voitto-osuuksiensa vähenemiseen Ei heidän voit ' to-ostiutensa pitää saada pysy mään ennallaan ja jos mahdollis ta kiskoa vielä enempi Kapitalistit voisivat lieventää työttömyyttä lyhentämällä työ päivää mutta sitä he eivät tee suosista He voisivat myöskin jonkunverran lieventää työttö myydestä johtuvaa köyhyyttä ja kurjuutta alentamalla elintarpei den hintoja' mutta sekin merkit sisi heidän ' voittonsa pienenty mistä Kapitalistiluokalle on voitto kaikki kaikessa sille ei merkitse mikään muu mitään Se uhraa kylmästi vaikka koko kan sakuntia kun on kysymvs voi tosta siiliäpä kapitalistiluokka onkin kykenemätön enään ko vin kauaa pysymään yhteiskun nan johdossa ' Yhteiskunnalli nen tilanne käv vain yhä kriitil lisemmäksi ja vaatii perinpoh jaista "uudelleen järjestelyä" Ja tuon järjestelyn voi tyydyt tävällä ja pysyväisellä tavalla tehdä ainoastaan työväenluokka Se on suuri työ joten siinä tar vitaan kaikki palkkatyöläiset miehet ja naiset tietoisina tehtä västään mukana Mutta siinä on -vielä paljon työtä ennenkuin koko kövhälistöarmeija ryhtyy kuin yksi mies ja nainen järjeste lemään yhteiskunnallisia asioita turvalliseksi ihmiselämälle eikä "profitille" kuten nykyään 'Naiset tulevat näköjään saa maan vt äänioikeuden joten heidän tulisi alkaa tekemään tar molla työtä selvittämällä kans sasiskoilleen miten tulla tuota oikeutta käyttämään Tämä on sitä "uudelleen järjestelyä" mil lä työläisnaiset voivat alkaa pa rantamaan omaa sekä koko luok kansa asemaa 'Heidän tulisi tilata ja lukea työväen sanomalehtiä ja kirjalli suutta Niitä seuraamalla luke malla ja tutkimalla selviää teh tävät jotka kuuluvat työväenluo kan naiselle 'Yhtyä sosialisti puolueen osastoihin toimimaan siellä kaikenlaisissa tehtävissä sillä osastoijen toiminta etupääs sä tähtää juuri työväenluokan valistamiseen Niistä muodostuu se suuri kokonaisuus sosialisti puolue jonka kautta tvöläiset e dustajineen astuvat valtiolliselle areenalle yhteiskunnan johdossa sanomaan mitä he tahtovat Ja lopullisesti ottavat koko yhteis kunnan johdon käsiinsä Uskonnon alkuperä Kirj Oovvard Moore (Suomennos) Uskoyto on oikeastaan inhimil linen heikkous Mikään muu e läin ci ole uskonnollinen 'Se on syntynyt kaukana muinaisuudes sa jolloin ihmiskunta vielä eli lap suutensa aikoja ja kun sen mieli vasta alkoi kehittyä 'Meidän tie-' tojmnmine ja tieteemme ajalla se on 'jo ajan haire ja on olemassa enää vain tasalakien pakosta Uskonto kehittyi raakalaisih misen aivoissa Sitä on aina korjailtu ja tarkisteltu lisäänty vän ja 'kehittyvän ilimistiedon mukaiseksi mutta siitä huolimat ta se on säilyttänyt alkuperänsä erehtymättömät ajanmerkit Uskonnolla on ollut luonnolli nen alkuperä Kuten kaikki muu kin on se kehittynyt mailman suuressa laboratooriossa 'Mi tään ei ole luonnon yläpuolella ei ole olemassa mitään joka olisi yliluonnollista Nykyisen tieteen yksi loistavimpia voittoja on juu ri sen seikan selville saaminen että kaikki luonnossa on osa luontoa On tavattu puhua "ihmisestä ja luonnosta" ikäänkuin ihminen ei olisikaan osa luontoa On Hi lluttu myöskin "ihmisestä ja c läimistä" ikäänkuin ihminen ei olisikaan eläin Mutta nämä aja tukset ovat häviämässä kokonaan olemattomiin Ei ole olemassa eri lakia hyönteisille ja eri lakia filosoofille iMailma on yksi ko konaisuus Ihmisruumis on ke hittynyt niistä samoista aineista jotka laulavat virtain kuohuissa ulvovat tuulien pauhuissa ja ui nuvat ikikallioissa Ihmisaivot ovat ne kudokset jotka sata miljoonaa vuotta sitten ympäröi vät matojen suulakea Joku on imartelevasti kyllä määritellyt ihmisen hengellä varustetuksi porkkanaksi Kemiallisesti ar vosteltuna ihminen on vain ko ruton kokoomus hiekkaa ja meri vettä Ihmisen alkuperäinen mieli oli täynnä -" kaikkea yliluonnollistaC Kaiken otaksuttiin aiheutuvan henkien kautta Jos puu kaatui metsässä tapahtui se siksi että joku henki sen kaatoi Vetovoi malailla ei ollut mitään tekemistä sen kaatumisen kanssa Jos puu sattui kaatumaan jonku ihmisen päälle otaksuttiin jonkun häijyn hengen heittäneen sen tahallises ti hänen päällensä Jos ihminen sairastui tai kuoii tapahtui se siksi että joku paha henki oli tunkeutunut häneen ja ajanut hänestä ulos hänen oikean hen kensä 'Raakalaisajan ihminjn ei tuntenut suurennuslasilla näh-' tävää pienoismailmaa Raama tusta sekä muista alkuperäisistä kirjoista me luemme yhtenään pa hojen henkien ulosäjamisesta Vastamyrkkyjen asemasta käytti vät alkuaikain lääkärit taikomis ta kamaloita rohtoja ja manaus ta ihmisistä häiritsevien henkien ulos ajamisessa Varhaisemmilla mailman kaiN silla oli ihmisen suurimpana huo lena elää niin että hän voittaisi hvvien haltijain suosion voit taakseen siten pahojen haltijain vainon Aaveita jumalia keiju kaisia henkiä haltijoita piruja ja männinkäisiä ja vaikka mitä parveili ihmisen ympärillä keh dosta hautaan asti ihminen ru koili niitä ja tarjosi niille uhreja hän pirskotteli itsensä pvhällä vedellä hän lauloi niille ylistys virsiä ja rakensi niille temppelei tä hän alensi itsensä niiden c dessä nöyryydellä ja alamaisuu della Oli sääli ajatella kuinka paljo aikaa voimaa rahaa ja tuskaa ihminen on kuluttanut pe lastuakseeii oman mielikuvituk sensa luomien olentojen vihalta Raakalaiselle ovat asiat sitä miltä ne näyttämät ITän ei ota vaivakseen tutkia ilmiöitä ja et- Työläinen Ajattele! Kirj Helmi M— n Kynnät kylvät keräät ' kokoot riistaa riiheen aherrat uurastat ja uhraat voimas siihen' Nauti vaivas' palkka älä anna muille ' Riistäjille työsi hedelmät ei kuulu — kirotuille Palkkiosi vaadi nyt jo itsellesi ! ' Älä jumalia kiitä ' vaan muista itseäsi 1 -' 'Kaikki kaunis lähtee sun luovasta kädestäsi- Arvoon työsi nostat kun voimaasi kunnioitat riistäjille sä kostat ja vapauden voitat jos ihmisarvon tunnet kuuluvan itsellesi! 'Läksy tämä opi: aina puolla joukkoasi! 'Kun taistelua käymme niin näytä kuntoasi Kun yks'mielisinä korret vedämme vain yhteen niin nopeasti valmistamme suuren suuren lyhteen juMcovoimin riisto pois poistetaan ! '!'' Vaikka kaikki valmistat silti orjanleiman kannat tunnet tuskin riistäjääsi jolle työsitulot annat Auliisti verot maksat' korot kymmenkerroin enempätä tuskin jaksat raataa eestä herroin — vaan enempi he yhäti vaatisivat Nosta 'jo nyrkkisi orjajoukko nosta ! Aikain vääryys armotta kerrankin jo kosta! 'Harteiltasi nois poista ruumiin sielun myöjät köyhälistön orjuuttajat työväenluokan lyöjät — -nujerrettava pois jo on vallasta! siä tapahtumain syitl Aurinko nousee ja laskee eikä mailina voi kääntyä ympäri navallaan koska se on litteä ija ihmiset silloin pu toisivat sen alapuolelle ! Uskonto on ihmettelyn lapsi 'Se on ensimäiuen hätälautla ih misen yrityksessä selittää mail man kaikkeutta Alkuihmisen mieli ottaa kaikki asiaan kuulu vina' hän ei ole utelias Kulttuuriihmisen mieli kysyy miksi? Ihminen näki mustan e sineen juoksevan rinnallaan ja hä nihmetteli niitä se oli ITän kumartui juomaan lähteestä ja näki jonkun sieltä katsovan hä neen ja hänen ihmettelynsä yhä lisääntyi Raakalaisille on varjo todellisuus Ja kuvan jonka hän' näkee vedessä hän uskoo o lvan yhden hänen sieluistaan Oröönlantilaiset luulevat var joaaan yhdeksi heidän sieluis taan Eiji-saarelaiset kutsuvat varjoaan mustaksi hengeksi Bosuto-heimolaiset Afrikassa ei vät koskaan kävele niin lähellä (Jatkoa toisella sivulla)
