S!
Tiistaina kesäk 3 p 1919
No 22
Tieteen Keijukaismaa
Suomentanut Selma-täti
(Jatkoa )
Mutta me emme vielä tiedä
kaikkia asioita auringon säteistä kaikkiin esineihin jotka tulevat
Ottakaa kolmikulmainen pitku- niiden eteen Olemme nähneet
lainen lasi ja pankaa se valovir- myöskin että niin 'pieniä kuin
taan ja mita tapahtuu Mihin nämä aallot värkin niin on nii
lkäna valo snta heijastaa siellä tä kuitenkin monen eri kokoisia
näette ihania vareja Mitä ovatiin että kitkin auringon säde on
nama vant? Tulevatko ne lasis- kokoonpantu lukemattomasta
ta? Ei muistatte kai nähneenne määrästä eri kokoisia aaltoja
sateenkaaren ja samat värit kaa- jotka kaikki kulkevat yhdessä ja
ressa ja saippuakuplassa ja vk- panevat meidät näkemään valkos
smpa kastehelmessakin ta vaioa! joliei se joliain tava]a
lakan saakka olemme puhu- tu]e eroitetuksi hajalle niin että
neet auringon sateista aaltoina näemme erikseen punasen vih
ikaankuin olisivat ne vaan kaik- reälli sinisen ja keltasen Niin
ki samanlaisia aaltoja mutta to- kuin ne tulevat erotetuksi toisis
siasia on se etta naita aaltoja on taaili ja monia muita samallai
moiien erilaisia jotka yhdessä suuksia auringon säteistä emme
kulkevat aurina-osta meille Na- voi nvt tässa' lähteä tutkimaan
ia erilaiset aallot ovat mitattu vaan taytyy meidän kiirehtiä ky-
ja tiedämme että suuremmat aal- symykseen
lot tekevät ipunasen valon ja o-
vat ne 'hitaampia kuin ne aall°t Mikä on se työ luonnossa jon
jotka tekevät sinervän valon ka anring°nsäteet tekevät hyväk
niin että tuuman mittaisella a- semme?
lalla on ainoastaan kolmekym- Ne toimittavat kaksi asiaa —
mentäyhdeksän tuhatta punava- antavat ivaloa ja lämpöä Aino
loaaltoa samalla kuin siinä on astaan niiden avulla voimme me
viisikymmentä seitsemän tuhatta nähdä Kun huone oli pimeä
sinivaloaaltoa - ette te voineet nätodä pöytää ttio-
Jos siis kaikki nämä eriväriset leja eikä edes huoneen seiniä
aallot sattuvat silmiinne yhtai- 'Miksi? Siksi että niillä ei ollut
kaa niin miksikä emme näe aina valoaaltoja lähettää iskemään sil
niit ävärejä? Sentähden että ne miinne Mutta kun valoaallot al
kaikki kulkevat yhdessä jos ei kivat virrata sisään ikkunasta
niiden kulkua mikään häiritse ja ne kohtasivat kaikki esineet huo
tiedätte että kaikki värit — vissi neessa ja kimposivat niistä ta
osa kutakin — yhdistettynä mu0- kaisin silmiinne kuten järven lai
dostavat yalkosen värin ne kimpoaa takaisin rantakal-
Ottakaa ympyräinen pahvipala liosta kohdaten ohi kulkevan ve
ja maalatkaa se monen väriseksi neen laidan Sitten kun (valo
useamman kerran yli yksi väri- aallot kohtasivat silmänne meni
vjiva toisensa jälkeen Kun se vät ne sisään vaikuttaen silmä
on liikkumattomana voitte te e- kalvoon ja hermoihin ja' loivat
rottaa 'kaikki 'värit erikseen mut- aivoihinne kuvan kaikista esineis
tä kun 'panette sen nopeasti kii- tä huoneessa Katsokaa ympä
tämään ympäri niin silloin näyt- rillenne ja ajatelkaa kuinka jokai
tää se kaikki Valkoselle sillä 'no- nen esine lähettää itsestään ta
peassa vauhdissa värit ikäänkuin ' : : ~
sekaantuvat toisiinsa Samalla
tavalla val° näyttää teistä Val
koselle kun värilliset aallot no
peaan ' iskevät silmiinne yhtai
kaa Kun valo kulkee läpi kolmikul
maisen lasin eli prisman hajaan
tuu aallot ja isommat ja hitaam
mat aallot jäävät jälemmäksi ja
pienemmät ja nopeammat kulke
vat edelle ja keltanen vihreä
tumman sininen jne jäävät näi
den väliinsiinä järjestyksessä
minkä kokoisia kutkin aallot a
yat: -'
Ja nyt te varmaankin olette u
teliaita tietämään miksikä nopeat
aallot synnyttävät vissit värit ja
hitaat aallot toisenlaiset värit
Tämä on 'hyvin vaikea kysymys
meillä on vielä paljon oppimista
siitä minkä vaikutuksen valoaal
lot tekevät silmiimme Mutta te
voitte helposti kuvailla" sen että
valo vaikuttaa jokseenkin' samal
la tavalla silmiimme kuin musiik
ki korviimme Tiedätte että voi
ma erottaa eri äänet sen mukaan
kuinka nopeaan ja harvaan ilma
aallot koskettavat korvarum pii
amme (kuten tulemme kuuden
nessa luvussa näkemään) ja sa
malla tavalla nuo pienet valoaal
lot vaikuttavat silmäkalvoomme
ja lähettävät erilaiset kuvat ai
voihimme ja väfi minkä milloin
kin näemme 'johtuu siitä miten
monta val°aaltoa sattuu silmä
kalvoomme sekunnissa
Olemmeko nyt kyllin selvään
vastanneet kysymykseen — 'Mikä
on auringon säde? Olemme näh
neet että se on loppumaton sar
ia pikkuruisia aaltoja jotka kul
kevat läpi avaruuden aineessa jo
ta kutsumme eetteriksi ja iske
vät alituisesti silmäteriimme ja
( — :
PIENI KERJURI
Mieron polku on pitkä
ja hento kulkija sen
Tuskin kymmenen vielä
vuoden on ikäinen
Armas emo ja taatto
mullassa ovat jo
— Siksipä orvolla onpi
kerjurin kohtalo
Mieronpolkua tarpoo
poikapoloinen nyt
ja kyyneleensä hän kuiviin
on itkeä ehtinyt
Ja kerjurirepun alla
sda vääräksi vartalo
Ja vanhuksen ilmeet vakaat
on kasvoillansa jo
Hän aamusta kulkee iltaan
ovelta ovelle käy
Mut kukaan hellin ei katsein
vastaanottavan näy
Ja usein poikanen polo
tien varrelle istahtaa
Ja silloin mennehet muistot
mielehen palajaa
Hän näkee' pienoisen tuvan
ja kuusen keskellä sen
ja kuinka kynttilät loistaa
latvoissa oksien
ja sitten saapuvi tonttu
pienine lahjoilleen
— Ah nuo rakkaat muistot
nostaa silmähän veen !
Mut iieni kerjuri hihaan
kyyneleen kuivattaa
Ja niin hän polkua mieron
eellehen tallustaa
—Jussi Kaitio
y I
kaisin kimmoten noita näkymät
tömiä auringon lähettiläitä sil
miinne silloin kun katsotte niitä
te myöskin voitte eroittaa erilai
set esineet toisistaan siitä syystä
että erilaiset aallot kustakin esi
neestä kulkee silmiinne Eikö
tämä ole kaikki ihmeellistä ja
kuitenkin se on kaikki todellista
Hatk)
SOINTULA BC CANADA
Terveisiä taas pitkästä aikaa täältä
pienestä kylästä Ihmiset puuhaa ko
vasti kylvötöitten kanssa Kevät 011
taasen saapunut tuoden muassaan
niin paljon lintuja ja kukkia ja vie
läpä lämpimiä päiviäkin että ei tah
do tietää mistä eniten nauttisi
Me alettiin saamaan Vapaus ja
Toveritar vasta toukokuun ensimäisi
nä päivinä täällä ja olen varma että
kaikki iloitsee jotka lehdet vaan
saavat Nyt kun taas saa seurata
Toverittaren menoa ajattelin minä
että otan ja kirjotan pienen kirjeen
lasten osastoon
Meidän koulu loppuu ensi kuussa
ja sitten sitä ilo oikein alkaakin'kun
saa pariksi kuuksi heittää koulukir
jat sivuun ja mennä menojaan Ei
se ole nyt niin paha kouluun mennä
pitkämatkaisillakaan kun on kuiva
tie mutta kyllä se talvella ei kovin
mukavaa ollut kun aina oli kylmää
ja märkää
Kalastajat kohta menevät kalapai
koille vaikka ef niitä enään niin pat
ion ole lähtemässä kun useampi on
mennyt kaukaisempiin paikkoihin
kuin Rivers Iiilet missä Sointulan
miehet tapaavat olla kalastamassa
No eiköhän tämä ala riittää jo
täksi kertaa että toistenkin on vä
hän asioita — Toveruudella
Aili Tynjälä
LAURIUM MICH
Halloo Maiju-täti ja kaikki Tove
rittaren pikku lukijat!
Piirrän jonkun rivin koetteeksi
saanko minä sellaista että kirjeeni
painettaisiin lasten osastoon
Ihmiset täällä eivät jouda mitään
muuta ajattelemaan kuin että mi
hinkä he lähtisivät täältä leipäänsä
ansaitsemaan Ei täällä elä semmoi
silla palkoilla nykysln kun elinkus
tannukset ovat äärettömän kalliit
Täällä onkin sellainen kansainvael
lus ettei ole koskaan sellaista näh
ty ennen
Minun isä käy työssä kaivannossa
Aikoo pian lähteä pois täältä Äidille
tulee Toveritar Minä tykkään sitä
lukea Minä olen ensimäistä vuotta
korkeakoulussa Olen kolmentoista
vuotias Minulla on kaksi siskoa
yksi veli Ethel yhdentoista v Clay
ton yhdedksän vuoden ja Agnes seit
semän vuoden He kaikki käyvät
koulua
Kirjotan toiste enempi jos tämä
onnistuu — Toveruudella
Gertrude Mattson
M
Oletteko koskaan lu
keneet kirjasta —
NAURAVA
MAA?
Naurava Maa on kuvaus maas
ta jonka asukkaat elelevät hy
mysuin Kirjanen sisältää 70
sivua ja maksaa vaan 25c
Tilaa se heti osotteella —
TOVERI
Box 99 Astorla Ore
Miksi Vaari Itki?
Elvi ei ollut vielä täyttänyt
kolmatta ikävuottaan kun hän
anti vanhempiensa mukana pois
Suomesta Pikku Elvin mieleen
ei jäänyt paljon muita muistoja
synnyinmaasta kuin oma rakas
vaari Mutta erittäinkin jäi El
vin mieleen yksi asia muistelles
saan vaari kultaa jonka johdosta
'hän kysyi usein äidiltään: "Mik
si vaari itki kun me lähdimme
Suomesta?"
Kun vaari saatteli Elvin isää
ja äitiä asemalle hän kantoi pik
ku Elviä sylissään Pitkällä tai
paleella ehti Elvi jo nukkua ja
kun hän heräsi huomasi hän
kuinka vaarin ryppyisiä poskia
myöten virtasi suuria kyyneleitä
Elvi kuivaili vanhuksen poskia
valkosen takkinsa liepeellä ja
lohdutellen kysyi: "Mkisi vaari
itkee?" Muuta vastausta ei vaa
ri antanut lapsen kysymykselle
kuin hellän puristuksen Vaarin
suru koski Elvin pikku sydämeen
niin ettei hän enää kysynyt hä
neltä mitään itkunsa syytä vaan
hyväili vafrin lempeitä kasvoja
Erottuaan vaarista hän kysyi äi
diltään: "Miksi vaari itki?"
"Vaari rakastaa sinua ja hä- -nen
on kovin ikävä luopua si
nusta" vastasi äiti
Vaarilla oli ollut kaksitoista
lasta jotka kaikki paitsi nuorin
poika olivat jo lähteneet mail
malle suurin osa Amerikaan ja
vaari ei voinut toivoa heitä enään
koskaan näkevänsä Köyhänä
avuttomana ja yksinäisenä sai
vaari elää vanhuutensa iltahet
ket Ne joita hän oli rakasta
nut ja kasvattanut eivät voineet
olla hänen läheisyydessään „ sillä
leipätaistelut vei heidät yhden
sinne toisen tänne Vaarin koh
talo oli samanlainen kuin niin
monen miljoonan köyhän vaarin
ja mummon kohtalo on : joutua
avuttomaan yksinäisyyteen van
huutensa päivinä Vaarin ra
kastavaan sydämeen koski kovin
kipeästi kun hänen täytyi erota
lapsistaan ja pienestä pojan tyt
tärestään Elvistä jota hän niin
rajattomasti rakasti ja siksi hän
itki
Noin vuosi sitten kirjotti Elvin
vaari että viimeinenkin hänen
lapsistaan oli poissa kotoa jou
tunut sotaväkeen kun hirvittävä
Suomen luokkasota syttyi "Jos
poikani kaatuu sodassa on se
hauta myöskin minulle sillä voi
mani eivät enään kestäisi lisää
murheita" kirjotti vaari
Elvi ei tiedä nyt-elääkö hänen
rakas vaarinsa enään sillä hä
nen kirjeeseensä ei ole kukaan
vastannut Vaarin lempeät kas
vot joita myöten vieri kuuma
kyynelvirta on yhä selvänä El
vin mielessä Tämä muisto vaa
rista ja tieto hänen ankarasta
elämäntaisteltistaan kannustaa
Elviä taistelemaan sellaisen yh
teiskunnan luomiseksi missä kai
kille vanhuksille taataan huole
ton ja valoisa vanhuuden aika ja
jossa hfr eivät joudu nääntymään
yksinäisyyden ikävässä ilman
rakkaimpiensa seuraa ja rakkaut
taS S
Huolehdi myös siitä
että naapurisi myös lu
kee ja tilaa Toverin
H~l 1 1 H"H"M"H"1"I"M"I"M M-l-H-NAISTEN
OSUUSKOTI
2185— 15th St
SAN FRANCISCO CAL
Telefooni: Market 3958
SAN FRANCISCO
}„I-H"1"H-H"H-H I I 1 I I I 1 1 1 1 1 H-