Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, May 13, 1919, Page 4, Image 4

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    4
Tiistaina toukok 13 p 1919
No 19
TOVERITAR
Amerikan suomalaisten työläisnaisten U
tienkannattaja ilmestyy Astoriassa Ore jo
ka tiistai The Western Workmen'a Pub
Poeiety'n kustantamana
TILAUSHINNAT YHDYSVALTOIHIN
1 vuosikerta $150 Puoli vuotta 90c
CANADAAN JA SUOMEEN
1 vuosikerta $176 Puoli tuotta $100
TOVERITAR
BOX 99 ASTORIA ORE
Entered as second-class matter Jniy lBtll
IMI at the Post Office at Astoria Oregon
under the Act of March 3rd 1879
TOVERITAR
(THE WOMAN COMRADE)
SUBSCRIPTION RATES
IN THE UNITED STATES
One year $1S0 6 months 90e
IN CANADA:
One year $175 6 months $100
IN FOREIGN COUNTRIES:
One year $16 6 months $100
Attvertisingr rates 5öc per inch per insertion
Huoneusfco sijaitsee lOmnen ja Duane ka
tujen kulmassa Puhelin 365
Ilmotushinta 50 senttiä tuumalta kerran
Naiinailmotukäista $100 ensimäiaeltä tuu
malta ja 50 senttiä jokaiselta seuraavalta
lisää
TOIMITUS:
Maiju Nurmi
Box 99 Astoria Oregon
Toverittaren tilaajamäärä osottas
seuraavaa:
illUSIA : 86
UUDISTUKSIA 45
KATKENNUT 166
Palvelijalarkysymyk-
sestä
Palvelijattarien "vaati vaisuus"
m ollut sodan ajalla ja jäikeen
hin porvarillisten pilalehtien ja
muiden julkaisujen ivan ja pilan
niheena Ovatpa jotkut niistä
varsinkin njjöttntnat naisten leh
det koettaneet ryhtyä ratkaise
maan ii k palvelijatar-kysymystä
ilmaa ivaa ja ennakkoluuloja "to
siolojen perusteella sikäli kun se
on ollut niille mahdollista Pal
velijat trta tarvitsevan porvari-
rouvan asemassa on palvelijatar
pula "vakava asia" ja se seikka
että palvelijattaret niin suurilu
kuisesta ovat muuttaneet työalaa
ja ovat ilmeisesti niin haluttomia
palaamaan palvelijattaren ase
maan monet valiten sen kaikista
viimeiseksi pakotieksi nälkäkuo
leman edessä -— on pokattanut
palvelijattaria tarvitsevat rouvat
miettimään syitä työläisnaisten
suhtautumisesta palvelijattaren
ammattiin Muuten palvelijatta
ret tässä maassa eivät ole edes
pienempinä joukkoina saatikka
sitten järjestöinä itse ryhtyneet
korjaamaan niitä epäkohtia pal
velijattaren ammatissa jotka te
kevät sen niin kurjaksi ja sietä
mättömäksi Sadat ja tuhannet
palvelijattaret ovat yksilöinä tie
tenkin esittäneet ammattialansa
epäkohdat työnvälittäjille sekä
työnantajillensa ja jotkut ovat
ehkä omalle kohdalleen saaneet
kin siten joitakin pienempiä pa
rannuksia mutta suurin osa pal
velijattarista on yhä vaiti ja ha
janaisena järjestymättömänä
parannuksia vaatimattomana
joukkona Ile ovat antaneet äs
ken vallinneen n s hyvän ajan
mennä ohi käyttämättä sen
myöntämiä etuja asemansa pa
rantamiseen
Palvelijatar-pula ei ole enään
niin tuntuva mutta ehkä palveli
jattarien itsensä taholta useam
mat yksilöt ovat esiintyneet en
tistä vaativaisempina koskapa
palvelijatar-kysymys on yhä vie
lä julkaisujen palstoilla pohdin
nan alaisena Eräässä porvaril
lisessa julkaisussa oli taannottain
kirjottts jossa pohdittiin n s
palvelijatar-kysymystä palvelija
tarpulaa ja sen syitä y m Kir
jottaja kyllä ivailee palvelijatta
rien "suuria vaatimuksia" mutta
kuitenkin löytää vissejä syitä ja
enäkohtia mitkä tuollaisia "vaa
timuksia" aiheuttavat Hän
myöntää että pitkät työpäivät
alhaiset palfat rajotettu vapaus
rouvien liiallinen määräämishalu
palvelijattarien joutoajan mieli
piteiden ja harrastusten suhteen
ja yleensä se entisiltä ajoilta ko
toisin oleva orjanleima jonkun
henkilön persoonallisen palvelijan
(joka palvelijatarkin on) suhteen
ovat niitä syitä mitkä aiheuttavat
sen että työläisnaiset niin suuri
lllkuisesti muuttavat pois palve
lijattaren ammatista ja menevät
usein pienempipalkkaseen työhön
tehtaaseen Kirjottaja myöskin
arvelee- että itse perhetyön laa
tu ei tunnu niin alentavalta kuin
ne olosuhteet missä sitä joudu
taan suorittamaan Eihän ku
kaan oidä keittäjän tai tarjoili
jan ammattia alentavana vaan
useinpa päinvastoin Kun perhe
työstä poistetaan siinä vallitse
vat epäkohdat ja järjestetään pal
velijan työtunnit niin että esim
keittäjä saapuu työhönsä kello 8
aamulla ja poistuu työstään kello
5:30 illalla silloin on perhepal
velijain asema samanlaisten suh
teiden alanfen kuin tehtaissa ja
teollisuuslaitoksissa työskentele
vien työläisnaisten ja -miesten
palvelijan asemasta on poissa se
feodaaliaikaiiien herran ja orjan
suhde Palvelijattarien ja työnan
tajain suhteen järjestely samalle
pohjalle kuin hotelli- ja teolli
suustyöläisten ja työnantajain
suhde on niin että palvelijatta
rille määritellään vissit työtunnit
vissi työpalkka ylimaksu ylityös
tä ja kaksinkertainen maksu yö
työstä heille myönnetään vapaus
asua missä tahtoo j n e — sil
loin vasta palvelijattarien asema
muuttuu niin siedettäväksi että
rouville paljon huolta tuottanut
palvelijatar-pula loppuu
TOVERITTAREN
toimittajan toimi
haettavana
Toimittajan toimi Toverittaressa
julistetaan täten toimeen kykene
vien toverittarien haettavaksi Ha
kijalta vaaditaan sanomalehtityö
hön välttämätön suomen- ja eng
lanninkielen taito riittävä sosia
listisen työväenliikkeen tuntemus
ja kyky toimittaa naisten lehteä
sosialistisen mailmankatsomuksen
mukaan
Valituksitulemisen ehtona on vä
hintäin vuoden jäsenyys sosialis
tipuolueessa ja S S Järjestössä
Hakemukset ja palkkavaatimukset
ovat lähetettävät tämän kuun ajal
la allaolevalla osotteella:
TOVERIN JOHTOKUNTA
Box 99 Astoria Ore
"Kun entiset perhepalvelijatta
ret jotka ovat sodan ajalla työs
kennelleen tehtaissa palaavat ta
kaisin perheiden keittiöihin eivät
he tule ainakaan kauan aikaa sie
tämään entistä palvelijattaren or
jamaista asemaa niine monine e
päkohtiiieen Vanhanaikainen
pcrhepalvelijatar ei tule enään
takaisin — tehdastyö on hänet
muuttanut Palvelijattaren työ
perheissä on järjestettävä 8 tun
nin vuoroille lasten kamarista
keittiöön asti Palvelijatarkysy
tnys on yhteiskuntataloudellinen
kysymys eikä pilajuttu ja mei
dän työnantajien on sitä käsitel
tävä vakavasti"
— Tällaisiin tuloksiin ovat jot
kut palvelijattaria tarvitsevat
työnantajat tulleet mutta eri asia
tietenkin on pannaanko noita
korjauksia ja muutoksia palveli
jattarien oloissa käytäntöön hei-
KATSAUKSIA
iiiiiiiiiiiiiiuiuMmTmiTniiiiiHiiiiniiii fiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiinmiiiimiiiiii iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiihiiiiiiiiiii iiiiiiiiii miiiiitiiiimniiiiiiuiiiimi nunniini
Hän sanoi Halmeensa kuinka moni pu
naposkinen nuori tyttö kalpeni ja
murtui siinä työssä lyhyen ajan si
sällä Eräässä koritehtaassa josas työs
kentelee enimmäkseen naisia ja tyt
tösiä oli olosuhteet niin kurjat että
viime vuorina joutui yksitoista teh
taan työläistä keuhkotautisten paran
tolaan Tehtaan kaikki työläiset käyt
tivät somoja juoma-astioita ja yhteisiä
pesuastioita Juokseva raitis vesi
lämmin pesuvesi sanitaariset pesulai
tokset saippua ja pyyhkeet sekä hy
vä ilmanvaihto ovat siinä tehtaassa
tuntemattomia mukavuuksia samoin
kuin ne olivat hyvin harvinaisia mis
sään niissä Indianan tehtaissa ja teol
lisuuslaitoksissa joissa Miss Van
Kleek pani tutkimuksia toimeen
Tehtaat eivät kuitenkaan olleet ai
noat paikat Indianan valtiossa joissa
naiset raatavat 12-tuntisia päiviä
Rautateillä jotka olivat hallituksen
kontrollin alaisena naiset raatoivat
12-tuntisla päiviä T päivää viikossa
Siis ei yhtään lepopäivää kuukaudes
sa Nämä naiset työskentelivät ra
danpuhdistajina Eräät rautatievir
kailijat selittivät että samassa
työssä ennen käytettiin mustia mutta
heidän oli täytynyt ottaa siihen nai
sia sodan ajalla koska Valkoset mie
het eivät sellaiseen työhön rupea
Muuten omituista että hallituksen
palveluksessa olevat rautatievirkaili
jat saavat rankaisematta rikkoa hal
lituksen määräyksiä Hallitus nlm
antoi määräyksen jo viime syyskuul
la että naisia ei saa käyttää tällai
siin töihin
Indianan valtio on vielä tehtaili
jäin luvattu maa Työväenjärjestöt
eivät ole vielä jaksaneet saada ään
tänsä niin voimakkaasti kuuluville
että lainlaatijat olisivat olleet pako
tettuja laatimaan edes senkäänlaisia
työläisnaisten ja lasten suojelusläke
ja kuin on monissa muissa valtioissa
Uusia luokkatuomion uhreja
Kahdeksi vuodeksi liittovaltain ku
ritushuoneeseen McNoil saarelle tuo
mitsi tuomari YVolverton Toverin vas
taavan toimittajan W N Reivon ja
liikkeenhoitaja A 1 Partaniu toukok
6 a iltapäivällä muka sen vuoksi et
tä he olivat levittäneet kirjasta "Bees
nnd Biitterflies" saattaakseen Yhdys
valtain armeijan ja laivaston pilkan
ylenkatseen ja muun rienan alaiseksi
Wnuen tuomion julistamista puo
lustimlakimieliet Thos Mannix ja
A niitin Iewis ehdottivat uutta kuu
luuteliia selittäen valamiehistön lau
luinnon olevan vailla todistuksellista
pohjaa Tuomari ehkä myös oli sa
iniinsa käsityksessä mutta ei kui
tonltaui myöntänyt uutta kuuluste
lun Pnolustuslakimiehet myös käyt
tivät lyhyet puheenvuorot huomautta
en kuinka syyttäjäpuoli ei ole kyen
nyt n iyttämäun että Reivo ja Par
tau olisivat tienneet tuosta kirjasesta
uiitään ennenkuin heidät vangittiin ja
ntlä kalkki heidän toimintansa on oP
I nt rehellistä ja nvointa työskentelyä
ly iväeu aseman parantamiseksi Le
wis ytimekkäästi selitti kuinka työ
väenliike on yhteiskunnallista liiket
t i jonka jyrkkyys riippuu paljon sii
täkin miten hyökkäävästi sen vas
tustajat siihen suhtnantuvat ja että
iii1 a ei voida hävittää telkeämällä een
edustajia vankiloihin Näitä seikko
ja hekä syytettyjen perheasioita pyy
hi vät he tuomarin harkitsemaan tuo
niota julistaessaan — Syyttäjä Gold
iitalu vastasi tähän paatostavasti
liliiaka syytetyt ovat radikaalisia so
FlaJinteja villitsijöitä jne — Tuomari
vakuutti osottavansa suopeuttaan syy
tetyille ' — tuomitsemalla heidät ku
ten ylempänä kerrotaan
Syyttäjä toistamiseen vaati taka
uksen "tuntuvaa" korottamista mut
ta tuomari arveli että kyllä tuhan
nen dolliiria sentään hyvin riittää ja
siihen se sitten jäi
Tuomittujeu lakimiehet tulevat vii
pymättä saattamaan jutun liittäväl
täni vetoomusoikeuteen San Francis
cossa vaatien tuomioiden kumoamis
ta sillä perusteella yleisesti sanoen
että hallitus ei ole voinut todistaa
mitään rikosta tapahtuneen ja väit
täen että esim Reivo tuomittiin il
man mitään teknillistäkään syyllisyyt
tä koska hänellä ei ole ollut mitään
tekemistä kirjakaupan ja kirjojen le
vittämisen kanssa
Syyttäjä vaati myös erikoisen sen
suurin asettamista Toverille ja To
verittarelle mutta tuomari katsoi va~
koilulain täyttävän sen tnrkotuksen
ja epäsi syyttäjän pyynnön
Naistyölähset ja Indianan valtion lait
Indianan valtio on yksi niistä vii
destä valtiosta joissa ei ole minkään
laisia naistyöläisiä suojelevia lakeja
Indianan työnantajat tekevät kaik
kensa estääkseen mitään naisten työ
päiviä rajottavia lakeja tulemasta voi
maankaan He sanovat että jokainen
18 vuotta täyttänyt nainen on kylliksi
kykenevä pitämään huolta itsestään
ja kaikenlaiset lait jotka rajottavnt
heidän työtunteja y m määrittelevät
heidän työsuhteita ovat esteinä hei
däu vapaudelleen Tähän asti eivät
Indianan valtion työläisnaiset ole
vielä telineet valituksia pitkistä työ
päivistä ja huonoista työoloista
Miss Mary Van Kleek naisten teol
lisuustoimintoa johtajatar on kuiten
kin eri mieltä kuin Indianan työnan
tajat ja työläisnaisetkin Hän on hil
jattain antanut raportin kuvernöörille
tutkimuksistaan 112 Indianan teolli
suuslaitoksessa Ainoastaan 10 pro
senttia näistä teollisuuslaitoksissa oli
käytännössä 8 tunnin työpäivä noin
kolmannessa osassa niistä oli käy
tännössä 10 tunnin työpäivä Mones
sa pukuverstaassa naiset työskente
livät C5 tuntia viikossa joissakin
kannuttimoissa 73 ja 84 tuntia viikos
sa Sellaisiakin työpaikkoja oli jois
sa naiset työskentelivät 12 tuntia päi
vässä viikon jokaisena päivänä E--räässä
ruumisarkkutehtaassa naiset
työskentelivät 75 tuutia viikossa pie
nellä palkalla
Eräs äiti kertoi että hän nousee
namulla niin varhain että hän laittaa
aamiaisen perheelleen järjestää ko
tinsa vie pienimmän lapsensa päivä
hoitolaan ja ehtii työhönsä jo kello
7 Hän työskentelee kello 6 asti il
lalla päivällä hänellä on 1 tunti le
poaikaa Kun hän tulee työstä hän
hakee lapsensa pois hoitolasta val
mistaa illallisen perheelleen pesee
pyykkiä korjaa vaatteita ja menee
levolle jolloinkin puolen yön aikaan
National Biscuit Cq tehtaissa työs
kentelevät naiset yötyössä Pahin
tapaus minkä Miss Van Kleekin tut
kijat huomasivat oli erään isänmaal
lisuudesta kuuluisan herran johtamas
sa tehtaassa Tämä herra on kuu
luisa loistavista puheistaan työläisten
Inhimillisestä kohtelusta mutta kui
tenkin siinä tehtaassa jossa hän on
ylivalvoja teetetään naisilla lähes 89
tuntisia työviikkoja
Minkälainen vaikutus tällaisesta
raadannasta on naisten terveyteen
kuvaa seuraava: Mrs A on työs
kennellyt kolme ja puoli vuotta e
räässä asetehtaassa käämikoneessä
Naiset eivät tavallisesti kestä tässä
työssä muuta kuin yhden vuoden har
voin kaksi vuotta Mrs A on hyvin
terve ja voimakas nainen Kun Jiän
meni siihen työhöu hän painoi 179
paunaa ja kun hän jäi pois siitä kol
men ja puolen vuoden kuluttua oli
hänen painonsa -lentunut 40 paunaa