8
Tiistaina huhtik 8 p 1919
No 14
Kevättä odotellessa
Kuka meistä ei olisi joskus
keväisin nähnyt jonkun sisäjär
vemtne tai viileän lahdelmamme
laineiden kohoutuvan auringon
loisteessa väreilevän Ken ei
muistaisi miten raitis kevättuu
li nuhaltaessaan vapaan veden
' i
SvUiSÄCTdk
LTlySden
tävää rantaa? - Läpi avaruuden
strlfövvlien tulevPt lämpöä
ZTll äte h heffvät
„ elon" v de
Ztean Kohoaa silloin ylös
eno usva joka harmahtavia
Sna pikkusen levähtäen vih-
o n häijvy kohti sinistä korke-
T ' kYttoi
kyttää siltä kuin ei ikinä enää
nuo ylös kohonneet vesihiutaleet
pääsisi takasi:
sin entiseen elamaan-
sä luulisi ettei ne enään milloin
kaan laskeudu alas allookkoon
leikkiään pitämään ja huuhto
maan ranna hienojyväistä hiek
kaa eikä rellamon hopeahohtei-
nen karia koskaan saisi niihin
evillään koskea
Mutta kauan ei viivy kun tai
vaan sinisen kannen peittää mus
tat pilvet Huokausten mitta on
tävsi ia silloin se tyhjentyy Y-
lös kohonnut hieno auer silloin
putoaa maahan sateena Silloin
nuiden kukkien ja oraiden leh
det kohottavat kärkensä ylöspäin
nl-n tnnntn virkUtvv a nostan-
Ä ZffiL
M_:--i::
män vuolaan virran kuohupäis-
i
W an rt tlitMU UITHIH 1 ITU sr il-
ten maininkien temmellyksestä:
Kenen mieleen ei siitä olisi kai-
vautunut muistoja muistoja
jotka yksilöllistä elämää johtai-
sivat ylös hyisen talven kolkkou-
desta kohti vapaan keväimen ikä-
vöittyjä päivän paisteita Kenen
sielua ei talvinen jäädelmä olisi
kotiristeflut ken ei tuntisi vi-
hiirien hyytävää kosketusta pak-
kirvelevä sunte n tn —
ja ken silloin ei kevättä ikävöisi?
?
Orjat
Kirj Olga Muhonen
Europari scta-ajan alkupuoliskolta
Niin vihlova valitus kaikuu yösBä
Käy orjalisto vielä pakkotyössä
Niin raskas on taakka
ja yö on synkkä —
He silmänsä himmeät nostaa
' 1o näyttää
Zh&
iitoa Uiyttaa
Vaan kieli on mykkä
Kalpa kuoleman terääns'
Orja viel' herransa tahtoa
Viime hetki jo lyö
Orja raataa viel' koittaa
Jo kuolema kanneltaan soittaa
Europan sota-ajan loppupuoliskolta
Valon tuikahdus pieni My taivahalla
Viel' orjan rinnass' on hyytävä halla
Sen otsall' on varjot pimeyden vallan
Mutta hän huomaa valon jo yöstä!
Hänen silmänsä välkkeen saa niin
kuminan
Vielä adkana pälyy hän yöhön niin
tuminaan
Hän henkistä voimaansa kasvattaa
tuohon taisteluun nousevaan
Sodan lopussa
Oi orja! Sinä nostit otsasi jalon
Sinä näit sen valon!
Yön ilkeät pedot se yltäsi poistaa
Ne valoa pelkää sun katsetta kart
taa —
Sun silmäähän loistaa! Oi nouse orja!
Tartu kalpaihan hengen!
Se pelastaa vapautemme
Valo suurenee yhä! —
Me taistelun taistelemme niin pyhiin
Sen kautta kansain vapaus koitua
Nuorten (§m$i$
— Minulle on näistä jäänyt ratasta pieksämällä sitä seisahut
pikkusen muistiini jotakin mi- taa — Mikä edistysaskel se jo
nä olen näitä miettiessäni tunte- silloin saavutettu olisikaan?
t = noannt Vvlman teräksen
£vfa kosketusta - ja silloin
-inäkin kaihoten valoisaa läm-
mittävää kevättä vuottelen
Vihainen talvimyrsky vnmas-
a vierittää lunta aallon tapaisiin
harjanteisiin Jäätyneet puut o-
vat saaneet puhtaan valkosen la-
kanan oksiensa peitoksi ja laa
voissa- myrsky soittelee valitta-
vat säveleensä Metsätietä kul-
kee elämänsä iltahetkiä viettävä
harmaahapsinen ihmisolento kyy-
nstyneiM lärtio n kan aen
""'f iJuf"a-
a rikkinäiset repaleet ja kuu-
tuiset kasvot ovat Kylmyyden si-
nistämät Käynti on hiljaista
vaivaloista Vihdoin hän huoah- ryys on ulos pusertanut ovat
taen istuu hangelle ja laskien kokoontuneet sähköiseksi uhkaa
tukena olevan sauvan viereensä vaksi pilveksi Nyyhkytykset ja
alkaa sitten mustuneilla hammas- valitukset ovat muodostuneet jy
kvnillään kuivaa leivänpalasta ra- riseviksi huudoiksi : ei armoa
vninokseen hienontaa vaan oikeutta! Pian purkautuu
Kysyn: miksette ole menneet
:
vaivaistaloon tai muuten apua
kunnalta pyytänyt? — Ei sita
sinne nnn Haiusta juuri oteta
enkä sinne mielelläni menisikään
haen itse ihmisiltä apua vaan
anai liuevai vanscvma imuun
"iin katkonaisesti ja hiljaa että
on vaikea niitä erottaa Samalla
MnrälitäS vanlinkspn vetisestä si!-
mästä uurteisia poskipäitä pitkin
IJ - l - o tMl "1 -mielin liimel-
" -
— l uikoon se poittajaKbi ui-
llkipinäksi vääryyden ja nalan
tuhatvuotiselle valtaistuimelle
tulkoon se höyheneksi supun
jotka kohottavat yhteiskunnan
hylkäämät raihnaiset ja raajan-
kotkin kerran keväisen luonnon
vapaaseen aurinkoiseen elämään!
rraana miiiciiiuu iui ™um
kaupungin syrjässä sipaitsevalla
kummulla lulessaiu on ivma
harmaa kivirakennus 'Jonka jy
kevien seinien sisästä silloin täl
löin kuuluu outoja kilahduksia
Siellä asustavat pikku-näpisteli-iät
hevosvarkaat ia tappelupu
karit Kuljen vähän matkaa syr- tukkiyhtiön esimies jotavastom
jäkatua päin Lähellä olevasta Valden isä oli tavallinen työmies
talosta kuuluu 'lasitavaroiden ki- saman yhtiön palveluksessa Kun
meätä helinää ja väliin ruma poikaset pääsivät kansakoulun lä
laulunloilotus raaan kirouksen pi erosivat heidän tiensä Ensi
säestämänä tulvii sieltä korviini kerran he vasta käsittivät oikein
Kappaleen matkan päässä kaksi
juol'"tta verissä päin tappele-
vat keskenään Poliisi saapuu
ja korjaa metenjoitsijat — 1 aa teiemuau Mut nau cu iro-i
sulkee heidät sisäänsä kolkko toiveissa tietäessään pääsevänsä
vankila korkeaan kouluun suureen kau-
Mutta huokaukset jotka kah- punkiin Valde sitävastoin sitä
lehdittujen rinnoista puristautu- enemmänkin mietiskeli mutta
vat eiv'ät jää 'yksinomaan kuol- lapsuusajan siteet eivät voineet
leiden kiviseinien sisään ne ko- heitä toisiinsa kiinnittää a
houtuvat' ylös valitiishuutona Valden täytyi jo heti kansa
surkeana parahduksena iokaker- koulun "läni päästyä ryhtyä elä
on iaskeutuva alas välähtele
vänä salanlana katkoen kahleet
ja murskaten muurit Silloin yh- Bert sitävastoin sai elaa naus -teisktinta
lakkaa ' Grotte-myllyä kaa ja huoletonta elämää Isän
pyörittämästä lakkaa tekemästä sä varallisuus antoi hänelle mah
aineita joiden nauttimisesta kui- dollisuuden joutilaaseen ja hiil
tenkin seuraa kuritus lakkaa keittelevään elämään Tämä hui
turhanpäiten itselleen "langen- kentelevaisuus johtikin hänet jo
neita" ja tyrmälän asukkaita vai- hyvin nuorena elämän niljakkai
mistamasta Silloin ihminen saa selle polulle jossa hän sortui mo-i„-ilicTimnn
nik puten ti- nenlaisten paheiden oriaksi Hu-
laisuuden rehellisellä työnteolla
itselleen riittävät elämistarpeet
hankkia ja silloin kun kerta niin
on ei hän kuten nyt usein hä-
dissään muihin keinoihin tartu-
kaan Ja minä liskon että ihmi-
set kerran siinä määrässä viisas-
tuvat jotta salpaavat veden pää-
syn myllyyn ennenkuin yrittävät
r-siicau uii'Kien Kur issa nun-
keleissä kosteissa luolissa ja
metsäpirttien ahtatten ikasten
seinien ssassa asustavat ne h-
miset joiden hiestä täyttyvät va-
rastohuoneet ja kassakaapit He
kaiken rikkauden todelliset o-
mstajat ovat kuitenkin tyvty-
vaisia saadessaan ylennaarais ~
la ponnistuksilla hankituksi it-
selleen kuivan leipäkannikan huo-
misen paivan varalle
Onko aina loppumattoni
tuota inenoa jau
v " J
taivaana jc cuuumoa "'"j
natkKi Kyyneieei ja hhumupk i
mitkä vuosituhansia! sorto vää-
pilvi maahan pyyhkäisten pois
tt: — rSnt Uhnt
uuncu uuuau y"""-"
esteet ihmiskunnan onnen tieita
menncisyy ucu hji™ "-
maan
Siksipä mekin tuota kaivattua
'UiiUlöll4Jl" ' ~— "
me: odotamme tuulen e
nousua päivänpaisteilleen :ja lh-
mUvvden kohoamista ylös talvi-
sesta puristuksesta
~
O V
Valde ja Bert
_
alde ja Iert olivat kaksi poi-
ka-toverusta He olivat yhdeii-
ikäiset ja -kokoiset -ja lnonted-
täänkin he nuoremmalla jalluun
sopivat hyvin yhteen Kun he
olivat pieniä poikasia he sopivat
hyvin yhdessä leikkimään ja sik-
s) Uc uutauviu icwun
tomat toverukset Mutta heidän
vannaan 0:1 kuiteiiKin juopa jo
ka heidät sitten isommaksi tul
tua erotti Se juopa oli heidän
erilainen yhteiskunnallinen ase
mansa Bertin isä oli erään länteläisen
selvästi ihmisten erilaiset vhteis-
kunnalliset sifliteet vaikka tätä
asiaa ei Bert tainnut ehtiä muis-
„ „
män taisteluun olemassaolonsa
puolesta
vien etsintä ja joutilaisuus ajoi-
vat hänet sille tielle jolle nan
sitten sortuikin ennenkuin edes
miehtiusikään saapui Jo 11110-
resta pojasta ollen monenlaisten
paheiden orja hänestä kasvoi
heikko ja kalpea nuorukainen jo-
ten han oh altis taudeille 1
Min
kulkutauti kerran raivosi hauen
Joudu joudu!
Kirjoitti J R
Portlandin s s -o :n nyrkkilehdes
sä "Ruoskassa"
Aikain suuri huomenkello
soittaa sulle: Joudu joudu!
Joudu taiston tanterille
joudu aatteen arenalle
Huomenkello kaniahtelee
kautta maiden mannerten
kutsuu joukot järjestöhön
luokse lipun punaisen
Iiuut kaikuu kaikkialta:
Kansakunnat herätkää 1
Maahan lyökää sortovalta
tarkoin alas repikää !
Vapaan tuulen viesti vaatii
vapautusta hengelle
Sorrettujen korvaan kuiskii
vapautusta orjille!
Huomenkellon kumahdukset
saakoon soinnun sydämiin!
Rauhanaatteen ratkaisulle
veljestunnon? vihdoinkin
Taistelussa käyttäkäätte
aatteen aseit' uusia
mitk' 011 järjen valon näyte
vaan ei murhan kuulia
Vapaan tuulen 'viestit saakoon
sydämemme sulamaan
sorretuille kaikin tarmoin
e 1 011 ty öm me uhraamaa']
Luonnon suuri huomenkello
soittaa sulle: Joudu joudu!
Joudu taikain kapaloista
joudu ajan ahdingoista!
f
Joudu vallan vaadintahan
jourin sorron suistantahan
joudu jaloon pitohon
joudu inchmon ilohon!
Jodu sisko joudu veikko —
joudu suuri työläisjoukko!
Aikain suuri huomenkello
soittaa sulle: Joudu joudu!
asuinseudulla oli Bert yksi sen
ensimäisistä uhreista Ei tur
vanneet häntä isänsä rikkaudet
ei mikään Luonnolaki 011 lah
jomaton Valde sitävastoin kasvoi toi
sella tavalla nuorukaiseksi Nuo
rena palkkatyöläisenä ei hänellä
ollut aikaa eikä mahdollisuutta
antautua hurjiin seikkailuihin ei
kä huikenteluihin eipä edes aina
viattomiin työläisnuorison iloihin
Palkkatyöläisen elämä oli tehnyt
hänestä jo nuorena vakavan ja
ajattelevan Valden vanhemmat
olivat luokkatietoisia' työläisiä
Jo lapsesta asti he kasvattivat
Valden mieleen selvän horjumat
toman luokkahengen Elämän
kokemus osotti Valdelle että nä
mä opit ovat kallein perintö min
kä hänen vanhempansa olisivat
hänelle koskaan voineet jättää
Jo keskenkasvuisena nuorukaise
na hänen mielensä hehkui taiste
luintoa sorretun luokkansa puo
lesta Luokkataistelu oli hänel
le kaikki kaikessa Hän tahtoi
täyttää tehtävänsä hyvin tuossa
taistelussa ja siksi hän jo nuo
resta asti tutki työväenliikkeen
taisteluvaiheita ia teorioita Hän
tilasi ja luki ahkerasti Useita työ
väenlehtiä Jo ennenkuin hän
saapui miehuusikään hän oli ky
keneviinpiä ja tietoisimpia työ
väenliikkeen esitaistelijoita
Usein hän muisteli lapsuusai
kansa toveria Bertiä ja hänen
lyhyttä hukkaan elettyä elämään
sä — Niin sinä sorruit sen jär
jestelmän luomien"' paheiden tur
melemana jota sinä ja sinun
hiukkasi tahdotte säilyttää — a
jatteli 'Valde — Mutta minä ja
minun luokkani kerran poistam
me sen kamalan riistojärjestel
män kaikkine paheilleen ja kur
juuksilleen Oikeus kerran voit
taa Fred Koski