No 13
Tiistaina huhtik 1 p 1919
Pimeässä
Kuvaus elämästä
Kirjoitti F A
Sun — pling — pling — pling —
pling
Nils poikanen heräsi samassa ja
nousi äkkiä istumaan vuoteellaan
Hän pysähdytti herätyskellon ja ot
ti valkean tulitikkuun Ei ollut pal
jon aikaa hukata kello kahdentoista
aikana piti olla alhaalla työpaikal
laan alkamassa kuuden tunnin työ
vuoron sekä laskemassa toverinsa va
paaksi Hän sytytti pienen penkillä olevan
öljylampun ja hyppäsi äkkiä ylös
vuoteeltaan
Hui hui! kun oli kylmä 'Hän va
pisi vilusta kun hän seisoi sukka
sillaan jääkylmällä kivilattialla Hän
sai käsiinsä puukengät ravisti pak
summan kuran pois ja otti muurin
päältä vanhan uloskuluneen paika
tun takkirisan sekin oli vielä mär
kä ja ihan jääkylmä hyvä väin kun
saa edes jotain peittoa ruumiin ym
pärille Kahvitippakin maistuisi hyvältä
suussa Hän katsoi kelloon ehkä
kun hän kiiruhtaa voisi hän läm
mittää sen tipan joka jäi eilisestä
Hän otti kirveen ja alkoi tottu
neella kädellä hakkaamaan lastuja
tervasesta puusta ja muutaman mi
nuutin kuluttua paloi tuli avonai
sessa uunissa Vettä lisäksi siihen
vanhaan kuparipannuun — knack —
knack — tuuman paksuinen jää pan
nun pohjassa Sitte hän korjasi
valkeata pisti pannun paljaille hii
lille ja istui penkille
Hän oikoi nokisia käsiään valke
an edessä se lämmitti niin ihanasti
mutta hänen selkäänsä palelti siinä
märässä rikkinäisessä takissa ja
hän läheni lähemmäksi tulta
Siinä hän sitten haukotteli ja hie
roi silmiään "
Se ei ollut tosiaankaan mitään
lapsenlelkkiä että keskellä yötä kun
on juuri makeimmassa unessa herät
tävä ja' pakosta noustava kylmliän ja
iti
"il 1 I 1 I 11 1 I [H i I i t i I f
4" +
NEW YORKIN SUOM NAISTEN 4
i
OSUUSKOTI
JA PAIKANVÄLITYS-T0IMIST0 4
241 Lenax Ave & 122 St 4
4
4 Telefooni: 813 Mornlng side 4
fttttt f i i i i t
V J 1 F I 1 l t 1 ' 1 I ' " " I ITI I 1 '
+H--Hh-H-TH--H--l"i--H- l 44 4
4 +
4 SUOSITTELEMME AJUfil- 4
4- LIIKETTSMMEI 4
4 4
4 Olemme aina valmiit palve- 4
4 lemaan teitä kaikenlaisella 4
4 ajuriytkkeen alaan kuuluvalla 4
4- työllä 4
4 ' SEABORG TRANSFER CO 4
4 Puhelin 466 Astorla Ore 4
1-1 I I 1 I t i l' H"l"M"M"H"l-l-44-H-+4
Osoite-ilmoituksia
ABflKDEENIN S S CLUUIN ompeluseura
koKOontuu joka torstai klo 2 ip 713 E
lst fet — Tervetuloa
ASTORIAN S S- O ompeluseuran kokouk
set pidetään osaston talolla joka torstai
ilta kello 8 Osote: 362 Taylor Ave
HOQUIAM1N S S O ompeluseuran ko
koukset pidetään osaston talolla Ahjolaa
sa joka torstai kello 2 jpp Osote: 315—
lOth St Hoquiam VVash
MULLAN S S O ompeluseuran kokoukset
pidetään joka torstai Suonii-haalilla kelit
S jpp Kaikki tervetulleita
PORTLANDIN S S Osaston ompeluseuran
kokoukset pidetään osaston talolla joka
toinen torstai-ilta kello 8 — Osote: 719
Montana Ave
HANNAN S S O ompeluseuran kokoukset
pidetään jokaisen viikon torstaina kello 8
Jpp Huom 1 Kahvia saatavana joka ko
kouksen loputtua
VVAUKEGANIN III S S O viralliset
kokoukset pidetään joka kuukau
den ensimäisenä ja kolmantena sun
nuntaina alkaen klo 2 lp — Osaston
ompeluseuran kokoukset ovat jolta toi
nen torstai alkaen klo 2 jpp Kah
via kokouksen loputtua
pimeään ja taas mennä sinne kyl
mään vetoiseen kivlhiilihyttiln
Onhan hän näinä muutamina kuu
kausina vähän jo tottunut sii-Sen
mutta ne ensimäiset ajat
Hiin oli jo kauan luvannut että
ei ole kauemmin kuin kevääseen
saakka Ei voinut tätä kestää kau
emmin kävi sitten kuinka tahtoi
Ajattele! olla siellä kylmässä pi
meässä kivihiilipajassa — taistella
tomun ja noen kanssa joka kaivau
tui paljaaseen ruumiiseen Kun oli
viikon siellä ollut oli ruumis mus
ta kuin itse kivihiilet Se oli sel
laista nokea johon saippua ja har
jakaan eivät pystyneet Tämä ei
sentään ollut kaikista huonointa vaa
rallisempaa oli se hieno hiilen tomu
keuhkoille — ja joku kaunis päivä
pikemmin tai myöhemmin voisi jou
tua onnettomuuden uhriksi Nils a
jatteli jos hänen isällänsä olisi ollut
joku muu työ olisi hän ehkä vielä
ollut elossa
El hän olisi ollut täällä yhtä päi
vää jos ei se olisi äitinsä tähden
Mutta hän oli pakotettu kun hän ja
äitinsä tahdottiin häätää pois hei
dän pienestä torpastaan
Niin heillä oli ollut kovin köyhää
isän kuoleman jälkeen — vaikka oli
han sitä heillä ollut ennenkin Se
pieni metsätorppa ei antanut mi
tään tuloa pienet laihat pellon
palat perunat kasvoivat huonosti
harvoin valmistui kaurakaan
Yksi lehmä oli heillä ollut vaan
oli vaikea saada talviruokaa elä
ville' torpan heinät eivät kauvan
kestäneet ja siten sai tulla toimeen
sammalilla ja peuran jäkälillä
Nils ja äitinsä saivat hoitaa ne
työt isän piti käydä hytissä vuo
den ympäri ja tehdä pitkiä päiviä
ei hänellä ollut aikaa sellaiseen
Kun hän tiili kotm lauantai-illoin Oli
hän liitui väsynyt kotityöhön Sun
nuntaina veti hän puita sekä teki
tuhansia pikku töitä vaikka olihan
se synti kirkossakäyvien mielestä
tehdä työtä sunnuntaina mutta el
voitu auttaa sittepähän piti herran
nähdä että se oli puute joka ajoi
takaa
Isä-raukalla ei ollut hauskaa ajat
teli Nils ja huonoa se oli myös äi
din kalissa — — No eiköhän se
kahvi jo kiehunut? Hän otti pan
nun tulelta ja löi vettä selvikkeeksi
Kahvikerma pullossa oli jäätynyt
pohjia myöten hän pisti sen uunin
päälle sulamaan Sillä aikaa kun
hän kaatoi kahvia kuului pamaus uu
nin päältä — kermapullo meni pirs
taleiksi ja kerma juoksi kuin val
koinen virta ja imeytyi tuhkaan
sille ei voinut mitään Hän joi kah
vinsa mustana — - se tulikuuma kah
vi lämmitti niin ihanasti hän ajat
teli Katsaus vielä kelloon ei ollut ai
kaa kuin viisi minuuttia Hän otti
käsineet muurin päältä ja pani tak
kinsa nappiin sitten vedellä sammut
taen puoli palaneet hiilet hän sei
soi pimeässä
Ovi kirkui pakkasessa ja lumi na
risi kenkäin alla oli kauhean kova
pakkanen
Hän juoksi tähtien valossa tiellä
pajaan päin ja olikin jo kohta siel
lä Hän oli lähellä koskea Vesi pu
dotessaan häiritsi hiljaisuuden siltä
tuli valkoinen vaahto joka oli kuin
sauhua yli putouksen
Alhaalla hytissä oli paukkinaa ja
töminää ja kun ne kukkupäälliset
hiili- ja malinikorit kaadettiin uu
niin nousi siitä parvi säkeniä kor
kealle talvipakkaseen palaen ilmas
sa ja -taas sammuen
Mutta ympäri uunin aaltoili ja
luikki vaaleansinisiä ja tulikivenväri
siä tulia
Se näytti kuin tanssiva kuloval
kea pelloilla ja kukkuloilla kevät
illan hämärässä — Siinä kävi edes
ja takasin nokisia jättiläismuotoisia
vartaloita - ne olivat hytin työmie
hiä täydessä työssä
-Herraskartanon vanhasi tornista
kuului kahdentoista lyönti Herras
kartano oli korkealla mäellä hytin
yläpuolella Siellä oli valoa yhdes
sä ikkunassa muuten oli koko ra
kennuksen ympärillä pimeää ja hil
jaista Siellä sisällä ne nukkuivat
lämpöisinä pehmeissä vuoteissaan su
ruttomina siksi kunnes lämjnin au
rinko herätti heidät yltäkylläisinä
täysin levänneinä tietämättä mitään
pimeästä ja kylmästä ja muista elä
män vastoinkäymisistä
Nils -oli tullut hytille hän seisah
tui odottamaan ensimäisiä koria jot
ka lastattiin kivihiilillä ne tulivat
hiljaa ylös kuluneita raiitaköysiä
myöten Hän näki kuinka miehet
parilla tottuneella tarttumisella kaa
toivat hiilikorit yli tulen Niinkuin
musta koski vyöryivät hiilet uunin
syvyyteen
Ja seuraavassa silmänräpäyksessä
nostettiin korit kuin näkymättömil
lä ikäsillä yliis köysiä myöten ja
taas ne vaipuivat alas syvään pimeyteen
Yksi tuhansista
Kirj Saul Varpunen
Sitkeätä on työväen oikeus
taisteTOI' mutta kun työväenluok
ka ei tärkeydestään huolimatta
ole vielä koskaan saanut hallita
niin tuleehan se joskus vielä sen
kin vuoro ja silloin työn tasa
valta perustetaan jossa ihmis-
— kunta elää onnellisena nauttien
työnsä hedelmistä tasa-arvoisina
veljinä ja sisarina Siinä mie
lessä toimimme — A Pahikaisen
kirjeestä Suomen luokkasodan
edellä Julaistu Toverin n:ossa
72 v 1918
Jämsän pitäjän takamailla kohoaa
maan selänne louhikkoiseksi vuoris
toksi ja niiden välillä avartuu penin
kulmia laajoiksi rämesoiksi jotka
huokuvat huurteista pakkasta keski
kesänäkin uhaten uskaliaan asuk
kaan viljavainioita jotka hän on ki
vikkoiselle rinteelle ankaralla työllä
avannut
Sellaisessa seudussa asuvat Jäm
sän Peräkoskenpään torpparit Use
ammat päätalot sijaitsevat kaukana
Jämsän-joen viljavassa laaksossa Yh
tä suuri kun on ero näiden paikko
jen välillä luonnossa ja -yleisessä va
rallisuudessa yhtä suuri on ero ih
misten kesken — Ja luokkakäsitteet
ovat selvenneet kuin itsestään
Siellä sydänmaalla asui Rahikai
nen Rappu-silta-nimisessä torpassa
Nimi lienee johtunut siitä kun vie
ressä olevan suon yli on tehty tie
latomalla pyöreitä puupölkkyjä poikit
tain askeleen välimatkan päähän toi
sistaan — siis rappusilta' Torpassa
ei voinut koskaan kasvattaa elintar
peita riittävästi niin pienet olivat
kivilouhujen ja suon piirittämät ti
lat ja halla oli säälimätön vieras
joka otti osansa Lapsia oli Rahikai
silla kaksi poikaa joista vanhimman'
täytyi jo poikasena käydä isän mu
kana ansiotyössä ja nuorimman aut
taa äitiä kotiaskareissa Aika kului
näin joten kuten mutta kun onnet
tomuuksia tuli niin silloin ei ollut
kukaan auttamassa Naapurit olivat
yhä köyhiä ja rikkaat auttoivat vaan
vertalsiaan Kun ainoa lehmä huk
kui suon silmäkkeeseen tai kun he
vonen loukkaantui tukinajoaikana
niin se järkytti toimeentuloa siinä
määrässä että torpan vero ei tullut
säännöllisesti maksetuksi Tästä sai
maanomistaja aiheen häätöaikeisiinsa
Kjin Rahikainen ei tahtonut antaa
viedä torppaansa — ainoaa mitä hä
nellä oli seurasi siitä vuosiksi oi
keuden käyntiä ja velkaantumista
Tällä aikaa sortui äiti heikkomie
liseksi ja nuorimman pojan Artun
täytyi nyt tehdä kaikki taloustyöt
kotona Toimeliaana ja älykkäänä
hän pian oppi keittämään leipomaan
ja pesemään ja vielä ompelemaan
kin Varattomuuden pakon opetta
mana än neuloi itse pukunsa jopa
joskus naapurilleenkln puvun Kun
koulut olivat kaukana eikä Artulla
ollut tilaisuutta päästä niihin Joutui "
hän kehittämään luku- ja kirjotut'
taidon melkein omaperäisesti men
nen siinä pitemmälle kuin tavallinen
kansakoululainen Isänsä vanhasta
viulusta hän loihti esille sävellä jot
ka olivat parhainta taidenautintoa
saloseudun asukkaille Isä piti niin
hyvänä Artun soittoa että kun poika
kerran pyysi päästä tehdaskylääu
kuulemaan torvisoittoa sanoi isä
"Ei Se vaan pilaa ismin soittosi
hienouden" — Lukukinkereillä huo
masivat -papit Artun lukutaidon ja
määräsivät hänet sunnuntaikoulun o
pettajaksi Mutta Artun lharralukset eivät w
sähtyneetkään tähän pieneen piiriin
Häntä johti sammumaton tiedon ja
opin halu yhä eteenpäin Minkä kn
Jan ja sanomalehden hän vaan sat
käsiinsä siitä hän otti selvän ja teki
johtopäätöksensä asioista Hän kir
jotte!! jopa väittolikln sanomalehdis
sä monista kysymyksistä
Tuli sitte työväenliikkeen mmstiai
ka V 1905 suurlakon jälkeon pe
rustettiin työväenyhdistyksiä torppa
rienkin keskuuteen ' Arttu valittiin
Peräkoskenpään työv-yhd kirjuriksi
Pian lutki hiin saatavissa olevaa työ
väen kirjallisuutta ja kun sosialisti
sia lehtiä alkoi ilmestyä oli hän ah
kera niihin kirjötteleniaan Seuraus
oli-että niin paljon kim -hän sai to
veriensa luottamusta toimiessaan hei
dän mtfkannan yhtä paljon hän tuli
vihatuksi porvarien puolelta Ilo
palkkasivat joukostaan heittiöitä
pieksämään Arttua Kerran sai h('n
juosta monta kilometriä ennenkuin
pääsi turvaan heiltä
Arttu tutustui erääseen kiertokou
lun opettajaan ja - meni hänen käes
sään naimisiin Kun Ruusa- se oli
opettajan nimi omaksui miehensä
aatleen erotettiin hiin toimestaan
"sopimattomana lasten opettajaksi"
Arttu rakensi oman kodin hankki
malleen palBlatilalle lähelle vanhem
piensa kotia Työväen sanpmnlehdit
ja -kirjallisuus kuuluivat siellä Joka
päiväiseen leipään Se koti oli pyhi
tetty köyhälistön vapautustyön palve
lukseen SellaisiHla kodeista tulee
se kansa joka toteuttaa sosialistisen
yhteishinnan Arttu kierteli puhu
jana lukuisien alue- ja kunnallisjär
jestöjen alueilla Maanvuolviaajalii
trn järjestäjänä hän matkusteli läpi
Siuomen torpparialueiden Mutta ko
tipaikalla hän oli väsymätön koetta
essaan sorron ja tietämättömyyden
maistamiin 'tovereihinsa luoda innoH
tusta ja solidarisuutla uuden imrem
man yhteiskunnan luomiseksi
Luokkavaslakohdat olivat känjisy
neet äärimmilloen vallankumouksen
puhjetessa Porvariston mielettömän
keinottelun seurauksena oli nälkä uh
kaamassa työläiskotien ovilla Tie
toisena luokkataistelijitna osotti Art
tu tovereilleen tilanteen juhlavan
siihen jola he pian joutuivat koke
maan Taistelujen aleltua joutui
Arttu vangiksi eikä hänestä eniui
kuulunut mitään Pikku Visio ja
Kauko sekä äiti kaipasivat isää Ho
toivoivat hänen pelastuvan ja palna-
(jatkoa kolmannet! sivulla